|
|
|
Hankekoodi: A70681
Hankkeen nimi: Respa – kaupunkien erityisalueiden uusi yrityskehitysmalli
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Into Seinäjoki Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1637389-9
Jakeluosoite: Tiedekatu 2
Puhelinnumero: 020 124 4000
Postinumero: 60320
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.intoseinajoki.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Rintamäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.rintamaki(at)intoseinajoki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40592 7518
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen lähtökohtana on tarve hyödyntää kaupunkien fyysisten alueiden toiminnallisia erityispiirteitä yritysinnovaatioiden lähteenä. Kohdealueen erityispiirteet ja toiminnot muodostavat yrityksille kehitysalustan ideoida ja pilotoida uusia tuote- ja palveluaihioita. Samalla alueen yrityskehitystoiminta tukee alueen maankäytön suunnittelua.
Hankkeen tavoitteena on luoda uudentyyppinen, fyysiseen alueeseen ja sen toimintoihin perustuva kehitysalusta ja innovaatioympäristö yritysten tuotteiden ja palvelujen uudistamiselle. Tavoitteena on myös kehittää menetelmiä ja työkaluja tukemaan fyysiseen alueeseen perustuvaa yrityskehitystoimintaa. Tälllöin fyysisten alueiden suunnittelu muodostaa yrityksille innovaatioympärisön ja kehitysalustan. Innovaatiotoimintaa tuetaan uuden tyyppisilla työkaluilla ja menetelmillä, joista keskeisin kehitettävä työkalu on yritysarkkitehtuurikilpailu. Kilpailulla haetaan ehdotuksia aktiivisesti kehitettävistä yritystoiminnoista.
Hankkeessa lisätään yhteistyötä maankäytön suunnittelun, yritysten ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan välillä. Hankkeen toteutus jakautuu neljään työpakettiin, jotka muodostava toisiaan tukevan kokonaisuuden. Työpaketti 1) Hankkeen koordinaatio ja viestintä 2) Kehittämismenetelmän perustan luominen, innovaatioverkosto ja työkalut 3) Menetelmän soveltuvuuden arviointi ja virittäminen 4) Menetelmän pilotointi valitussa/valituissa kohteissa. Yhtenä hankkeen pilottialueena on Seinäjoen asemanseutu sekä mahdollisuuksien mukaan myös NLC Cargo Roveksen alueella ja NLC Airport, lentoasema.
Hankkeen tuloksena syntyy uusi menetelmä yritysinnovaatiotoimintaan. Menetelmän lähtökohtana on kohdealueen erityispiirteisiin tukeutuva innovointikonsepti, joka muodostuu:
- yritysarkkitehtuurikilpailun toteutusmallista
- innovaatioverkostosta, joka tukee yritysarkkitehtuurikilpailua ja jatkuvaa yrityskehitystoimintaa
- innovointiprosessin mallista (jota voidaan hyödyntää erityiskohteiden yrityskehitysprosesseissa)
- potentiaalisista yritysinnovaatioista (jotka voivat hyödyntää kohdealueen toimintaympäristöä kehitys- ja testausalustana) sekä
- konseptista, jolla tuotetaan tietoa yritysinnovaatioista maankäytön suunnittelun tueksi.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat hankkeessa mukana olevat yritykset (erityisesti alueelle tulevat startup-yritykset ja kiinteistönomistajat), kaupungit ja kunnat sekä elinkeinojen kehittämisestä vastaavat toimijat (myös tutkimus- ja koulutusorganisaatiot).
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kehitettäviä palveluita käyttävät tahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 116 060
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 106 831
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 165 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 152 616
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Seinäjoen
Kunnat: Lapua, Kauhava, Kurikka, Seinäjoki, Ilmajoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 5 |
| Hankkeen välillinen vaikutus perustuu innovaatiotoiminnan kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin. Ekologinen kestävyys on yksi hankkeen tulosten kriteereistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 5 |
| Hankkeen välillinen vaikutus perustuu innovaatiotoiminnan kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin. Ekologinen kestävyys on yksi hankkeen tulosten kriteereistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Kuten edellä. Innovaatiotoiminta voi tuottaa esim. luonnonmukaiseen viljelyyn perustuvaa ravintolaliiketoimintaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 5 |
| Hankkeen pilottikohteina olevat alueen voivat sisältää esim. maaperän saasteongelman eliminointiin liittyvän toiminnan ideointia (vrt. asemaalueet) tai liiketoimintaideat voivat esim. lisätä joukkoliikenteen tai saasteettomien kulkuneuvojen käyttöä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei uskota olevan välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura 2000 ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 4 |
| Välilliset vaikutukset perustuvat innovaatiotoiminnan kautta syntyviin tuotteisiin ja palveluihin. Kohdealuille voi hankkeen myötävaikutuksella syntyä esim. biotalouteen liittyvää yritystoimintaa tai ekologisiin rakennusteknisiin innovaatioihin liittyviä rakennushankkeita (vrt. puurakentaminen) | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 4 |
| Ekologinen kestävyys on yksi hankkeen tulosten kriteereistä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö voi pilottikohteissa toteutua esim. logistisissa tuotteissa ja palveluissa, rakentamisessa, asumisessa ja erilaisissa asumispalveluissa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen yksi päätehtävistä on uutta innovaatiotoimintaa kehittämällä vaikuttaa merkittävästi sekä lyhyen että pitkän aikavälin elinkeinojen kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen pilottikohteet on valittu siten, että ne innostavat aineettomien tuotteiden ja palvelujen ideointiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeen pilottikohteiden perustoiminta rakentuu liikkumisen ja logistiikan palveluihin. Hanke pyrkii edistämään kohteiden peruspalvelujen monipuolistamista ja uudistamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke liittyy suurempaan kokonaisuuteen, jonka tavoitteena on kaupungin asukkaiden taloudellisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin edistäminen. Vaikka hankkeen kantavana teemana on liiketoiminnan kehittäminen ja sitä kautta taloudellisen hyvin-voinnin edistäminen, liittyy se oleellisesti myös muiden hyvinvoinnin osa-alueiden kehittämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen kehittämistoimet ovat toimialarajattomia, mikä oletettavasti lisää tasaarvon toteutumista. Hankkeen taustalla olevan SmartStation hankkeen perustehtäviä oli tasaarvoisen ja monikulttuurisen kaupunkirakenteen edistäminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Yksi hankkeen toteutuksen kulmakiviä on laajan osallistuvuuden varmistaminen, mikä osaltaan edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Tähän liittyvät menetelmät ja työkalut jäävät hankkeen jälkeen eri toimijoiden käytettäväksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Pilottikohteista varsinkin asema-alueet ovat arvokkaita kulttuuriympä-ristöjä, joiden arvot huomioidaan hankkeessa ja sen jälkeen tapahtuvassa toiminnassa. Vanhojen asemarakennusten käyttö esim. tuotekehitys ja testaustoiminnassa arvioidaan tapauskohtaisesti. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Ympäristöosaamisen lisääminen liittyy oleellisena pilottikohteiden ja niiden toimintojen kehittämiseen. Uusien tuotteiden ja palvelujen arviointiin sisältyy myös ympäristöosaamisen arviointi. | ||
Hankkeen lähtökohtana oli tarve hyödyntää kaupunkien fyysisten alueiden toiminnallisia erityispiirteitä yritysinnovaatioiden lähteenä. Hankkeen päätoimenpiteenä kehitettiin ja pilotoitiin kehitysalusta-ajattelua ja yritysinnovaatioita yhdistävä liikeideoiden ja pilotointiohjelman hybridi, yritysarkkitehtuurikilpailu nimeltään Fiksu assa. Kilpailu toteutettiin pilottialueena toimivalla Seinäjoen asemanseudulla, jonka maankäytön ja yritystoiminnan suunnittelua tukemaan pilotteja toteutettiin. Hankkeen aikana maankäytön suunnittelu eteni asemanseudulla yleissuunnitelman tekoon, jossa alueen toimintoja ja toiminnallisuuksia pohditaan paitsi maankäytön myös liikkumisen, liiketoiminnan, palvelujen, asumisen ja elinvoiman näkökulmista. Kilpailu koostui hakuvaiheesta, tuomaroinnista, valittujen ideoiden pilotointitoteutuksista sekä finaalitilaisuudesta. Hakijoita oli yhteensä 11, joista 5 yrityksen idea voitiin pilotoida asemanseudulla.
Asemanseudun kehittämiseen sitoutunutta innovaatioverkostoa osallistettiin hankkeen aikana työpajoin ja tilaisuuksin, lähinnä liittyen yleissuunnittelutyöhön. Loppuvaiheessa hanketta järjestettiin kansallinen seminaari, jossa käsiteltiin profiloimisen merkitystä kaupunkien kehittämisessä.
Fiksu assa -kilpailun rinnalla Tampereen Yliopiston johtamiskorkeakoulu Sente toteutti tutkimusosuutta, jossa benchmarkattiin vastaavia kilpailu- ja innovaatiokonsepteja sekä asemanseutujen kehittämismalleja muualta Suomesta ja maailmalta, jäsennettiin kilpailun toteuttamismallia sekä analysoitiin Fiksu assa -kilpailun onnistumista eri näkökulmista. Tutkimusosuuden tuloksena julkaistiin "Kaupunkikehittämistä kilpailulla? Tapaus Fiksu assa Seinäjoella" - tutkimusraportti (Sente työraportteja 37/2017). Raportti toimii 7-portaisena manuaalina ideakilpailujen järjestämiseen.