Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70681

Hankkeen nimi: Respa – kaupunkien erityisalueiden uusi yrityskehitysmalli

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Into Seinäjoki Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1637389-9

Jakeluosoite: Tiedekatu 2

Puhelinnumero: 020 124 4000

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.intoseinajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Rintamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.rintamaki(at)intoseinajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40592 7518

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen lähtökohtana on tarve hyödyntää kaupunkien fyysisten alueiden toiminnallisia erityispiirteitä yritysinnovaatioiden lähteenä. Kohdealueen erityispiirteet ja toiminnot muodostavat yrityksille kehitysalustan ideoida ja pilotoida uusia tuote- ja palveluaihioita. Samalla alueen yrityskehitystoiminta tukee alueen maankäytön suunnittelua.

Hankkeen tavoitteena on luoda uudentyyppinen, fyysiseen alueeseen ja sen toimintoihin perustuva kehitysalusta ja innovaatioympäristö yritysten tuotteiden ja palvelujen uudistamiselle. Tavoitteena on myös kehittää menetelmiä ja työkaluja tukemaan fyysiseen alueeseen perustuvaa yrityskehitystoimintaa. Tälllöin fyysisten alueiden suunnittelu muodostaa yrityksille innovaatioympärisön ja kehitysalustan. Innovaatiotoimintaa tuetaan uuden tyyppisilla työkaluilla ja menetelmillä, joista keskeisin kehitettävä työkalu on yritysarkkitehtuurikilpailu. Kilpailulla haetaan ehdotuksia aktiivisesti kehitettävistä yritystoiminnoista.

Hankkeessa lisätään yhteistyötä maankäytön suunnittelun, yritysten ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan välillä. Hankkeen toteutus jakautuu neljään työpakettiin, jotka muodostava toisiaan tukevan kokonaisuuden. Työpaketti 1) Hankkeen koordinaatio ja viestintä 2) Kehittämismenetelmän perustan luominen, innovaatioverkosto ja työkalut 3) Menetelmän soveltuvuuden arviointi ja virittäminen 4) Menetelmän pilotointi valitussa/valituissa kohteissa. Yhtenä hankkeen pilottialueena on Seinäjoen asemanseutu sekä mahdollisuuksien mukaan myös NLC Cargo Roveksen alueella ja NLC Airport, lentoasema.

Hankkeen tuloksena syntyy uusi menetelmä yritysinnovaatiotoimintaan. Menetelmän lähtökohtana on kohdealueen erityispiirteisiin tukeutuva innovointikonsepti, joka muodostuu:
- yritysarkkitehtuurikilpailun toteutusmallista
- innovaatioverkostosta, joka tukee yritysarkkitehtuurikilpailua ja jatkuvaa yrityskehitystoimintaa
- innovointiprosessin mallista (jota voidaan hyödyntää erityiskohteiden yrityskehitysprosesseissa)
- potentiaalisista yritysinnovaatioista (jotka voivat hyödyntää kohdealueen toimintaympäristöä kehitys- ja testausalustana) sekä
- konseptista, jolla tuotetaan tietoa yritysinnovaatioista maankäytön suunnittelun tueksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat hankkeessa mukana olevat yritykset (erityisesti alueelle tulevat startup-yritykset ja kiinteistönomistajat), kaupungit ja kunnat sekä elinkeinojen kehittämisestä vastaavat toimijat (myös tutkimus- ja koulutusorganisaatiot).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kehitettäviä palveluita käyttävät tahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 116 060

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 106 831

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 165 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 152 616

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen

Kunnat: Lapua, Kurikka, Kauhava, Seinäjoki, Ilmajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista analyysiä ei ole tehty, mutta hankkeen kehittämistoimissa  sukupuolten tasa­arvonäkökulma on sisäänrakennettuna. 
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kehittämistoimet ovat toimialarajattomia, mikä oletettavasti  lisää sukupuolten tasa­arvon toteutumista. Hankkeeseen sisältyvän  kilpailun toteutuksessa tämä seikka nostetaan systemaattisesti esille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa­arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta  sukupuolten tasa­arvolla on hankkeen kehittämistoimenpiteissä korostunut  asema.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hankkeen välillinen vaikutus  perustuu innovaatiotoiminnan  kautta syntyviin tuotteisiin ja  palveluihin. Ekologinen kestävyys  on yksi hankkeen tulosten  kriteereistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Hankkeen välillinen vaikutus  perustuu innovaatiotoiminnan  kautta syntyviin tuotteisiin ja  palveluihin. Ekologinen kestävyys  on yksi hankkeen tulosten  kriteereistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Kuten edellä. Innovaatiotoiminta  voi tuottaa esim.  luonnonmukaiseen viljelyyn  perustuvaa  ravintolaliiketoimintaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Hankkeen pilottikohteina olevat  alueen voivat sisältää esim.  maaperän saasteongelman  eliminointiin liittyvän toiminnan  ideointia (vrt. asema­alueet) tai liiketoimintaideat  voivat esim. lisätä  joukkoliikenteen tai  saasteettomien kulkuneuvojen  käyttöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei uskota olevan  välittömiä tai välillisiä vaikutuksia  Natura 2000 ­ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 4
Välilliset vaikutukset perustuvat  innovaatiotoiminnan kautta  syntyviin tuotteisiin ja palveluihin.  Kohdealuille voi hankkeen  myötävaikutuksella syntyä esim.  biotalouteen liittyvää  yritystoimintaa tai ekologisiin  rakennusteknisiin innovaatioihin  liittyviä rakennushankkeita (vrt.  puurakentaminen) 
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 4
Ekologinen kestävyys on yksi  hankkeen tulosten kriteereistä.  Uusiutuvien energialähteiden  käyttö voi pilottikohteissa  toteutua esim. logistisissa  tuotteissa ja palveluissa,  rakentamisessa, asumisessa ja  erilaisissa asumispalveluissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen yksi päätehtävistä on  uutta innovaatiotoimintaa  kehittämällä vaikuttaa  merkittävästi sekä lyhyen että  pitkän aikavälin elinkeinojen  kehittämiseen. 
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeen pilottikohteet on valittu siten, että ne innostavat  aineettomien tuotteiden ja  palvelujen ideointiin. 
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen pilottikohteiden  perustoiminta rakentuu  liikkumisen ja logistiikan  palveluihin. Hanke pyrkii  edistämään kohteiden  peruspalvelujen  monipuolistamista ja  uudistamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hanke liittyy suurempaan  kokonaisuuteen, jonka  tavoitteena  on kaupungin  asukkaiden taloudellisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja  terveydellisen hyvinvoinnin  edistäminen. Vaikka hankkeen  kantavana teemana on  liiketoiminnan kehittäminen ja  sitä kautta taloudellisen hyvin-voinnin edistäminen, liittyy se  oleellisesti myös muiden  hyvinvoinnin osa-alueiden kehittämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen kehittämistoimet ovat  toimialarajattomia, mikä  oletettavasti lisää tasa­arvon  toteutumista. Hankkeen taustalla  olevan SmartStation ­hankkeen  perustehtäviä oli tasa­arvoisen ja  monikulttuurisen  kaupunkirakenteen edistäminen. 
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Yksi hankkeen toteutuksen  kulmakiviä on laajan  osallistuvuuden varmistaminen,  mikä osaltaan edistää  yhdenvertaisuuden toteutumista.  Tähän liittyvät menetelmät ja  työkalut jäävät hankkeen jälkeen  eri toimijoiden käytettäväksi. 
Kulttuuriympäristö 4 4
Pilottikohteista varsinkin asema-alueet ovat arvokkaita kulttuuriympä-ristöjä, joiden arvot  huomioidaan hankkeessa ja sen  jälkeen tapahtuvassa  toiminnassa. Vanhojen  asemarakennusten käyttö esim.  tuotekehitys­ ja ­ testaustoiminnassa arvioidaan  tapauskohtaisesti.
Ympäristöosaaminen 4 4
Ympäristöosaamisen lisääminen  liittyy oleellisena pilottikohteiden  ja niiden toimintojen  kehittämiseen. Uusien tuotteiden  ja palvelujen arviointiin sisältyy  myös ympäristöosaamisen  arviointi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli tarve hyödyntää kaupunkien fyysisten alueiden toiminnallisia erityispiirteitä yritysinnovaatioiden lähteenä. Hankkeen päätoimenpiteenä kehitettiin ja pilotoitiin kehitysalusta-ajattelua ja yritysinnovaatioita yhdistävä liikeideoiden ja pilotointiohjelman hybridi, yritysarkkitehtuurikilpailu nimeltään Fiksu assa. Kilpailu toteutettiin pilottialueena toimivalla Seinäjoen asemanseudulla, jonka maankäytön ja yritystoiminnan suunnittelua tukemaan pilotteja toteutettiin. Hankkeen aikana maankäytön suunnittelu eteni asemanseudulla yleissuunnitelman tekoon, jossa alueen toimintoja ja toiminnallisuuksia pohditaan paitsi maankäytön myös liikkumisen, liiketoiminnan, palvelujen, asumisen ja elinvoiman näkökulmista. Kilpailu koostui hakuvaiheesta, tuomaroinnista, valittujen ideoiden pilotointitoteutuksista sekä finaalitilaisuudesta. Hakijoita oli yhteensä 11, joista 5 yrityksen idea voitiin pilotoida asemanseudulla.
Asemanseudun kehittämiseen sitoutunutta innovaatioverkostoa osallistettiin hankkeen aikana työpajoin ja tilaisuuksin, lähinnä liittyen yleissuunnittelutyöhön. Loppuvaiheessa hanketta järjestettiin kansallinen seminaari, jossa käsiteltiin profiloimisen merkitystä kaupunkien kehittämisessä.

Fiksu assa -kilpailun rinnalla Tampereen Yliopiston johtamiskorkeakoulu Sente toteutti tutkimusosuutta, jossa benchmarkattiin vastaavia kilpailu- ja innovaatiokonsepteja sekä asemanseutujen kehittämismalleja muualta Suomesta ja maailmalta, jäsennettiin kilpailun toteuttamismallia sekä analysoitiin Fiksu assa -kilpailun onnistumista eri näkökulmista. Tutkimusosuuden tuloksena julkaistiin "Kaupunkikehittämistä kilpailulla? Tapaus Fiksu assa Seinäjoella" - tutkimusraportti (Sente työraportteja 37/2017). Raportti toimii 7-portaisena manuaalina ideakilpailujen järjestämiseen.