Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70684

Hankkeen nimi: Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: PL 214

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Saarela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.saarela(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447080359

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot -hanke tähtää Päijät-Hämeen hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamiseen ja innovaatioympäristön kehittämiseen. Hanke tuo yhteen Päijät-Hämeen tutkimus-, osaamis- ja innovaatiotoimijat sekä alueen hyvinvointipalveluita tarjoavat pk-yritykset ja organisaatiot. Hyvinvointitoimialaan hankkeessa kuuluvat sosiaali- ja terveys-, kuntoutus- ja terveysliikunta-, terveys- ja hyvinvointimatkailu- sekä luonto- ja elämystoimialat sekä niihin liittyvät teknologia- ja väline- ja varustetuotannon toimijat. Hyvinvointialalla toimii n. 2200 yritystä, jotka työllistävät n. 4500 henkilöä.
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan yritysten kilpailukykyä, mahdollistetaan julkisen ja yksityisen sektorin (public-private-partnership) toimintaa, luodaan valmiuksia palveluinnovaatioiden kaupalliseen hyödyntämiseen sekä tuetaan alueen hyvinvointialan T&K&I-toimintaa. Hankkeessa muodostetaan pilotointiympäristöjä ja vahvistetaan alan yritysten hautomotoimintaa sekä kehitetään ja testataan palveluinnovaatioita ja palvelumalleja. Hanke vahvistaa alueen korkeakoulujen, yliopistojen ja koulutuslaitosten sekä alueen julkisen, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä.
Hankkeessa luodaan ja pilotoidaan palveluinnovaatioiden kehittämismalli, jota voidaan hyödyntää korkeakoulujen ja yliopistojen yritysyhteistyön kehittämisessä. Hankkeen myötä hyvinvointialan kehittämisympäristö vahvistuu ja saa vahvan koordinaattorin, jolla on mahdollisuus viestiä päijäthämäläisiä hyviä toimintamalleja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä etsiä kumppaneita tutkimus- ja kehittämisprojekteihin.
Hankkeen toteutus sisältää kolme osakokonaisuutta. Palvelutoimialan kehittämistarpeista ja asiakkuuksista tehdään tarkentava kartoitus. Esille nousseiden kehittämiskohteiden ja palveluinnovaatioiden aihioiden ympärille kootaan hyvinvointitoimialan kehittämisalustan toimijoista kehittämisryhmät. Työpajatoiminnan kautta luodaan palveluinnovaatioiden ja UBC-toiminnan kehittämismalli. Hankkeen tuloksia ovat dokumentoidut työpajat, palveluinnovaatioiden kehittämismallin raportti sekä lopputapahtuma, jossa esitellään hankkeen toiminta ja tulokset sekä nostetaan esille parhaat käytänteet ja kehittämiskohteet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialan pk-yrityksen ja palveluntarjoajat julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Yhteistyöverkoston kohderyhmänä ovat myös alueen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti toiminta kohdistuu LAMKin opiskelijoihin ja henkilöstöön yhteistyörakenteiden kehittyessä.

Palveluinnovaatioiden, yhteistyörakenteiden vahvistumisen ja palveluiden saatavuuden parantumisen myötä hyötyjinä ovat myös Päijät-Hämeen kuntalaiset.

Hyvinvointialan pk-yritysten asiakkaat hyötyvät palveluiden kehittymisestä, asiakkuuksien määrä kasvaa ja yritysten yhteistyöverkostot monipuolistuvat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 70 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 70 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Sysmä, Hollola, Kärkölä, Padasjoki, Asikkala, Lahti, Heinola, Orimattila, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Hoitajankatu 3

Postinumero: 15850

Postitoimipaikka: Lahti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hyvinvointia liikkeellä-hankkeen toimintaympäristösuunnitelmasssa huomioidaan horisonttaaliset periaatteet sekä tehdään toimenpide-ehdotuksia niiden edistämiseksi. Nämä näkökulmat huomioidaan tässä hankkeessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Haettavan hankkeen toimintaan haetaan mukaan toimijatahoja ja organisaatioiden edustajia tasa-arvo näkökulma huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa huomioidaan sukupuolien välinen tasa-arvo ja pyritään auttamaan tasa-arvon toteutumista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hyötyliikunnan lisääntyminen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hyötyliikunnan lisääntyminen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hyötyliikunnan lisääntyminen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
Hankkeen myötä syntyy pysyvä kehittämisympäristö ja toimintamalli hyvinvointialan julkisille ja yksityisille toimijoille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hankkeen palveluinnovaatioissa huomioidaan horisontaaliset tavoitteet.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hyötyliikunnan lisääntyminen. Arvioidaan Health economic assessment HEAT-työkalua käyttäen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 7
Alueen kuntalaiset hyötyvät sekä yhtenäisesti kehittyvästä toimialasta kuin uusista tuote- ja palveluinnovaatioistakin.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Huomioidaan toimintaan osallistuvien tahojen tasavertaisuus. Lisäksi palveluinnovaatioissa on tasa-arvon tavoitteet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Palveluiden saavutettavuus paranee hankkeen toimenpiteiden ja palveluinnovaatioiden myötä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 3 0
Monialaisessa hankeessa toimijoiden ympäsristöosaaminen kehittyy mm. LAMKin yhteistoiminnan välityksellä alueen hyvinvointialan toimijoihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot -hanke tähtäsi Päijät-Hämeen hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamiseen ja innovaatioympäristön kehittämiseen. Hanke toi yhteen Päijät-Hämeen tutkimus-, osaamis- ja innovaatiotoimijoita sekä alueen hyvinvointipalveluita tarjoavia pk-yrityksiä ja organisaatiota. Hyvinvointitoimialaan hankkeessa kuuluivat sosiaali- ja terveys-, kuntoutus- ja terveysliikunta-, terveys- ja hyvinvointimatkailu- sekä luonto- ja elämystoimialat sekä niihin liittyvät teknologia- ja väline- ja varustetuotannon toimijat.

Hankkeen toimenpiteillä tuettiin hankkeeseen osallistuneiden yritysten kilpailukykyä, mahdollistettiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön edellytyksiä, luotiin valmiuksia palveluinnovaatioiden kaupalliseen hyödyntämiseen sekä tuettiin alueen hyvinvointialan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Hankkeen myötä hyvinvointialan kehittämisympäristö vahvistui osaamisella, jonka avulla on mahdollisuus viestiä päijäthämäläisiä toimintamalleja kansallisesti ja etsiä kumppaneita uusiin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin.

Hankkeessa pilotoitiin onnistuneesti palveluinnovaatioiden kehittämismalli, jota voidaan jatkossakin soveltaa korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Palveluinnovaatioiden kehittämismalli rakennettiin portaittain etenevän palveluiden kehittämisen ympärille palveluntarjoajien käyttöön työkaluksi. Mallin avulla tunnistettiin ja toteutettiin hyvinvointialan palveluntarjoajien palveluinnovaatioita, joista syntyi kaupallisille markkinoille sopivia tuotteita ja palveluita.

Hankkeen toteutus sisälsi kolme osakokonaisuutta:
1. Palvelutoimialan kehittämistarpeiden ja asiakkuuksien tarkentava kartoitus.
2. Työpajatoiminnan avulla luotiin ja testattiin palveluinnovaatioiden ja yhteistoiminnan kehittämismalli, joka sisälsi 5 vaihetta: palveluaihioiden tunnistaminen, liiketoiminnallistaminen, protoaminen ja asiakkaan osallistaminen, kaupallistaminen sekä kansainvälistäminen.
3. Lopputapahtuma, jossa esiteltiin hankkeen toiminta ja tulokset sekä nostettiin esille parhaat käytänteet ja kehittämiskohteet yritysesittelyjen kautta.


Palveluinnovaatioiden kehittäminen ja kohderyhmän osallistaminen onnistuivat pääsääntöisesti hyvin. Kerätty palaute opiskelijoiden sekä yhteistyöyritysten välityksellä on antanut positiivisen kuvan toiminnasta. Alkuselvityksen pohjalta voidaan todeta, että halukkuutta palvelutoiminnan innovointiin ja kehittämiseen on alueella, mutta sitoutuminen ja yritystoiminnan järjestely työpajojen ajaksi aiheutti ongelmia. Yhteistoimintaa pidettiin tärkeänä niin palveluiden tuotteistamisen näkökulmasta kuin opiskelijoiden oppimisen näkökulmastakin. Nuorten opiskelijoiden innovointi ja sitoutuminen toimintaan on lisännyt myös paikallisten pk-yritysten valmiutta osallistua nopeisiin kokeiluihin ja lähteä kokeilemaan lyhyellä valmistautumisajalla uusia palvelumalleja tai -konsepteja. Myös ajatusmaailman muutos toiminnan kehittämisestä ei-markkinapohjaisen ajattelumallin suuntaan on herännyt yrittäjien sisällä hankkeen aikana. Hankkeen aikana aloitettiin hyvinvointialan kehittämisalustan toimintamallin raportointi. Tavoitteena on löytää digitaalisia ratkaisuja monitoimijaverkoston yhteistyön vahvistamiseksi. Suunta on siis positiivinen ja jatkossa vastaavanlaista toimintaa halutaan jatkaa. Toiminnan koordinointiin toivotaan edelleen aktiivista toimijaa, jolla on mahdollisuus osallistaa alueen elinkeinoelämää monialaisesti ja monipuolisesti.