|
|
|
Hankekoodi: A70692
Hankkeen nimi: Biolaakso II - Kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245894-7
Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto (toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)
Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.chydenius.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ylä-Kero Tiina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.yla-kero(at)chydenius.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 669 5151
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Biolaakso II -hankeen päämääränä on kasvattaa luonnonvaroiltaan rikkaan Keski-Pohjanmaan alueen ja samalla myös Suomen kilpailukykyä kemiaan ja biotalouteen liittyvän uuden osaamisen, innovaatioiden ja yritystoiminnan avulla. Hankkeen tavoitteena on rakentaa vaikuttava Keski-Pohjanmaan kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä, jonka ainutlaatuinen osaamisprofiili tuo valtakunnallista lisäarvoa. Hanke konkretisoi Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa huomioiden arvoketjut yksittäisistä tuottajista suurteollisuuteen sekä lisää tieteellisen, kaupallisen, ekososiaalisen, aluesuunnittelun sekä muiden näkökulmien vuoropuhelua. Tämän luomiseksi yhteiset tutkimukselliset kärjet kirkastetaan sekä luodaan tiiviimpää alueellista yhteistyötä ja lisää kansainvälisiä verkostoja. Biolaakson kemian ja biotalouden alan tutkimusryhmien sekä yritysten innovaatiokyvykkyys ja potentiaali kasvavat, yritysten ja tutkimusryhmien välisen pitkäjänteisen yritysyhteistyökulttuurin ja -käytänteiden ansiosta. Elinkeinolähtöisten innovaatioiden ja kehittämiskokonaisuuksien edistämiseksi nopeille selvityksille, kokeiluille ja pilotoinneille luodaan joustavat ja helpot käytännöt yritysten ja TKI-organisaatioiden yhteistyönä. Innovaatioita kartoitetaan ja jalostetaan idealeipomon avulla sekä autetaan yrityksiä hakeutumaan hankepartnereiksi EU-ohjelmiin. Lisätään Keski-Pohjanmaan sijaitsevien tutkimusalustojen täysipainoista hyödyntämistä ja tutkimuslaitosten välistä infrastruktuuriyhteistyötä infrastruktuuriselvityksen ja yhteiskäytön käytänteiden avulla. Osaamiskeskittymän tunnettuutta kasvatetaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, sekä jaetaan tietoa ja vaikutetaan strategioihin ja ohjelmiin. Alueen toimijoiden, niiden muodostamien yhteisten tiimien ja infrastruktuurin yhteiskäytön myötä tutkimuksen, kehityksen ja koulutuksen potentiaalia voidaan hyödyntää entistä kokonaisvaltaisemmin. Osaamisen kehittyminen myös houkuttaa alueelle uutta osaamista. Alueen tunnettuuden lisääntyessä myös sen houkuttelevuus investointikohteena lisääntyy ja uusia yrityksiä syntyy. idealeipomokonseptin toteuttamisen, sekä erilaisten selvitysten, kokeilujen ja pilottien avulla.
Hankkeen välittömiä kohderyhmiä ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius taustayliopistoineen, Centria-ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Luonnonvarakeskus ja Teknologiakeskus Ketek Oy, näissä toimivat asiantuntijat, tutkijat, opettajat, jne. sekä muut hankkeen toimintaan osallistuvat tahot, kuten esimerkiksi yritykset, KIP.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat luonnonvara-alan yritykset, kemian teollisuus ja muu elinkeinoelämä sekä tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta vastaavat ministeriöt ja järjestöt, tutkimus- ja kehitys- ja koulutustoimijat, kansainväliset ja kansalliset tutkimuskumppanit ja muut hyödyntäjät. Potentiaalisia välillisinä kohderyhmiä ovat esimerkiksi LUOVA-verkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (STKL), Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkolanseudun kehitys Oy (KOSEK), Kaustisen seutukunta (KASE), Kannuksen kaupunki, Kemianteollisuus ry, Kokkola Industrial Park (KIP), Oulun yliopisto, valtakunnalliset ja kansainväliset kumppanit, EU:n komission asiantuntijat aluetoimistoineen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 485 127
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 484 300
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 693 037
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 691 857
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen
Kunnat: Kokkola, Veteli, Kaustinen, Kannus, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Halsua
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 8 |
| Jo hankkeen aikana tehdyt kokeilut johtavat uusiin kemian ja biotalouden alan innovaatioihin. Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kiertotalouden mahdollisuuksia sekä parantaa jalostusastetta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 6 |
| Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä, resurssitehokkuutta ja lisätä kiertotalouden mahdollisuuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Hankkeen aikana käynnistetään hankkeita luonnonvarojen hyödyntämiseen, kestävään käyttöön ja raaka-aineiden jalostusarvon nostamiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Hankkeen aikana käynnistetään hankkeita luonnonvarojen hyödyntämiseen, kestävään käyttöön ja raaka-aineiden jalostusarvon nostamiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Hankkeen aikana käynnistetään hankkeita luonnonvarojen hyödyntämiseen, kestävään käyttöön ja raaka-aineiden jalostusarvon nostamiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 8 |
| Hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kiertotalouden mahdollisuuksia, sekä parantaa jalostusastetta. Alkutuotannon ja suurteollisuuden muodostama ekosysteemi mahdollistaa kiertotalouden uusia ketjuja, joilla voi olla paikallisesti erittäin suuri merkitys. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 8 |
| Biojalostuksen ja energiantuotannon uudet konseptit mahdollistuvat alueella, jossa on läsnä iso teollinen infrastruktuuri ja runsaasti biomassoja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 8 |
| Monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa uudentyyppiset arvoketjut ja kiertotalouden pienten maaseutuyritysten ja tilojen sekä suurteollisuuden välillä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 7 |
| Laboratorioiden yhteiskäytön tehostuminen, yrityksille tarjottavien TKI-palveluiden kehittyminen ja yhteisen innovaatiokyvykkyyden kasvu. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Logistiikka, palvelut ym. uudet tarpeet biomassoihin jalostuksessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 3 |
| Hanke tukee sekä teollisten että maaseutuelinkeinojen elinvoimaisuutta ja alueen tasapuolista kehittämistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 3 |
| Pyritään huomioimaan hankkeen toteuttamisessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 1 |
| Hanke tukee sekä teollisten että maaseutuelinkeinojen elinvoimaisuutta ja alueen tasapuolista kehittämistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Pyritään huomioimaan hankkeen toteuttamisessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 6 |
| Ympäristötietoisuus ja osaaminen kasvavat. | ||
Biolaakso II -hankeen tavoitteena oli rakentaa vaikuttava Keski-Pohjanmaan kemian, biotalouden ja mineraalitalouden osaamiskeskittymä, jonka ainutlaatuinen osaamisprofiili tuo valtakunnallista lisäarvoa. Toiminnan päämääränä oli kasvattaa luonnonvaroiltaan rikkaan Keski-Pohjanmaan alueen ja samalla myös Suomen kilpailukykyä kemiaan, mineraalitalouteen ja biotalouteen liittyvän uuden osaamisen, innovaatioiden ja yritystoiminnan avulla.
Tavoitteisiin päästiin hyvin. Tutkimusryhmien sekä yritysten innovaatiokyvykkyys ja verkostoituminen on kehittynyt. Alueen TKI-potentiaalia voidaan hyödyntää entistä kokonaisvaltaisemmin sekä Biolaakson omien arvoketjujen kehittämiseen että kansainvälisesti merkittävänä tutkimuskumppanina.
Hanke konkretisoi Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa huomioiden alueen arvoketjut yksittäisistä tuottajista, osuuskuntien ja logistiikan kautta, suurteollisuuteen asti. Hanke lisäsi tieteellisen, kaupallisen, ekososiaalisen, aluesuunnittelun ja muiden näkökulmien vuoropuhelua. Alueelle kohdistuu lisää rahoitusta kansallisten ja kansainvälisten kemian, mineraalitalouden ja biotalousalan TKI-hankkeiden avulla. Verkostoituminen tuo uutta osaamista ja tekee toimijoista ja koko alueesta houkuttelevampia kumppaneita kansallisesti ja kansainvälisesti.
Verkostosta konsortioksi
BiolaaksoII-hankkeen keskeisimpänä tuloksena on Biolaakso-verkoston laajentaminen nykyiseen kokoonsa. Toimijaverkoston yhteistyö on tiivistynyt ja kehittynyt. Yhteisen päämäärän ja tavoitteen saavuttamiseksi solmittiin yhteistyösopimus, jossa 23 Biolaakso-verkoston toimijaa sitoutuvat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyöhön. Sopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun asti. Biolaakso-konsortiota koordinoi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Biolaakson Neuvottelukunnan asema vakiinnutettiin, ja siihen saatiin vahvaa elinkeinojen ja teollisuuden näkemystä.
Tutkimuksellisten kärkien vahvistaminen
Päämäärien saavuttamiseksi kirkastettiin yhteiset tutkimukselliset kärjet sekä lisättiin kansainvälistä yhteistyötä. Keski-Pohjanmaan sijaitsevien tutkimusalustojen täysipainoista hyödyntämistä lisättiin ja tutkimuslaitosten välistä infrastruktuuriyhteistyötä syvennettiin. Osaamiskeskittymän tunnettuutta kasvatettiin alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Biolaakson yhteiset tutkimukselliset kärjet sijoittuvat kiertotalouden pariin biomassatutkimukseen sekä mineraalitalouteen, erityisesti akkukemikaalien kehittämiseen. Hankkeen aikana Keski-Pohjanmaa alueena ja Keski-Pohjanmaan toimijat pääsivät mukaan uusiin verkostoihin mm; European Energy Research Association EERA/JP1/SP1-Battery Flagship 2030+ ja Interregional partnerships for Smart Specialization on -ADVANCED MATERIALS FOR BATTERIES FOR ELECTRO-MOBILITY AND STATIONARY ENERGY STORAGE sekä CHEMICAL REGIONS. Hankkeen aikana päästiin yli tavoitteiden uusien hankkeiden osalta määrällisesti; uusia kansainvälisiä hankkeita käynnistyi 10 tavoitteen ollessa 4 – 6. Tutkimusyhteistyö toimijoiden välillä rakentui yhteisille kansallisille ja kv-hankkeille.
Yhteinen TKI- ekosysteemi
Hankkeessa kehitettiin kemian-, mineraalitalouden ja luonnonvara-alan osaamiskeskittymää ja sen tutkimusalustojen yhteiskäyttöä. TKI-verkosto taustatahoineen on luonut alueelle pohjan kansalliseen ja kansainväliseen tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen.
Kampusalueen laboratorioinfran kehittämisen suurin saavutus oli Luonnonvarakeskuksen ja Geologian tutkimuslaitoksen toimipisteiden integroiminen osaksi kampusalueen infraa. Kampusalueella on kolmessa eri toimipisteessä laboratoriotoimintaa ja laboratorioissa toimii Centria-ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus, Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Oulun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto) ja Luonnonvarakeskus sekä yritysyhteistyökumppaneita. . Laboratorioympäristön yhteiskäytön tueksi laadittiin perehdytyslomakkeet.
Tulevaisuudessa yhteisen tutkimus- ja innovaatioekosysteemiin on mahdollista jatkuvasti yhdistää eriasteista ammatillista ja tutkijakoulutusta. Tämä on poikkeuksellinen vahvuus, joka mahdollistaa kustannustehokkaan ja nopean tavan integroida sekä laajat tutkimushankkeet ja niistä lähtevät spin off -hankkeet että alueen elinkeinoelämän nopeat tutkimustarpeet.
Innovaatioita ja yritysten uudistumista
Pk-yritysten ja tutkimusryhmien välille on syntynyt pitkäjänteinen yritysyhteistyökulttuuri ja -käytänteet. Tutkimuslähtöinen idea lannoitteiden tuottamiseksi alkaliparistojen hivenaineista jatkoi menestystarinaansa ja tuotteistettiin uuden yrityksen toimesta. Biolaakso II –hanke tuki pienyrittäjyyttä tuettiin teettämällä kaksi elinkeinolähtöistä selvitystä, ”Agera Innovation – maidontuotannosta mallia biokaasun tuotantoon Kannuksen seudulla” ja ”Tekoälyn hyödyntäminen turkisalalla”. Biokaasuselvityksen perusteella perustettiin uusi yritys ja Tekoäly-selvitys johti käytännön jatkotutkimuksiin toisen hankkeen toimesta, joten molemmat selvitykset ovat olleet tuottoisia. Idealeipomokonseptin toteuttaminen rajattuna biotalouteen liittyviin ideoihin poiki muutaman idean, joista ei lopulta valitettavasti uusia yrityksiä syntynyt.
Biolaakso tunnetuksi brändiksi
Biolaakso tunnetaan osaamisestaan, ja lisääntynyt tunnettuus tukee sekä alueen houkuttelevuutta investointikohteena että uusien yritysten perustamista. Biolaakso-brändin luomiseksi teetettiin hankkeessa Biolaaksolle logo, video, esite, rollup sekä uudet nettisivut ja somekanavat, jotka toimivat myös kv-yhteyksissä. Osaamiskeskittymän tunnettuutta kasvatettiin valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti esimerkiksi esittelemällä toimintojamme päättäjille, vaikuttajille sekä myös opiskelijoille eri vierailujen yhteydessä. Biolaakso-toimijoiden näkyvin vuotuinen tapahtuma on Kokkola Material Week, jonka kävijämäärää on saatu nostettua ja joka on noteerattu kansallisesti.