Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70692

Hankkeen nimi: Biolaakso II - Kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto (toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)

Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.chydenius.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ylä-Kero Tiina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.yla-kero(at)chydenius.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 669 5151

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Centria-ammattikorkeakoulu Oy, 1097805-3
Teknologiakeskus KETEK Oy, 2073527-4
Luonnonvarakeskus, 0244629-2
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, 0208916-8
Geologian tutkimuskeskus, 0244680-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Biolaakso II -hankeen päämääränä on kasvattaa luonnonvaroiltaan rikkaan Keski-Pohjanmaan alueen ja samalla myös Suomen kilpailukykyä kemiaan ja biotalouteen liittyvän uuden osaamisen, innovaatioiden ja yritystoiminnan avulla. Hankkeen tavoitteena on rakentaa vaikuttava Keski-Pohjanmaan kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä, jonka ainutlaatuinen osaamisprofiili tuo valtakunnallista lisäarvoa. Hanke konkretisoi Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa huomioiden arvoketjut yksittäisistä tuottajista suurteollisuuteen sekä lisää tieteellisen, kaupallisen, ekososiaalisen, aluesuunnittelun sekä muiden näkökulmien vuoropuhelua. Tämän luomiseksi yhteiset tutkimukselliset kärjet kirkastetaan sekä luodaan tiiviimpää alueellista yhteistyötä ja lisää kansainvälisiä verkostoja. Biolaakson kemian ja biotalouden alan tutkimusryhmien sekä yritysten innovaatiokyvykkyys ja potentiaali kasvavat, yritysten ja tutkimusryhmien välisen pitkäjänteisen yritysyhteistyökulttuurin ja -käytänteiden ansiosta. Elinkeinolähtöisten innovaatioiden ja kehittämiskokonaisuuksien edistämiseksi nopeille selvityksille, kokeiluille ja pilotoinneille luodaan joustavat ja helpot käytännöt yritysten ja TKI-organisaatioiden yhteistyönä. Innovaatioita kartoitetaan ja jalostetaan idealeipomon avulla sekä autetaan yrityksiä hakeutumaan hankepartnereiksi EU-ohjelmiin. Lisätään Keski-Pohjanmaan sijaitsevien tutkimusalustojen täysipainoista hyödyntämistä ja tutkimuslaitosten välistä infrastruktuuriyhteistyötä infrastruktuuriselvityksen ja yhteiskäytön käytänteiden avulla. Osaamiskeskittymän tunnettuutta kasvatetaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, sekä jaetaan tietoa ja vaikutetaan strategioihin ja ohjelmiin. Alueen toimijoiden, niiden muodostamien yhteisten tiimien ja infrastruktuurin yhteiskäytön myötä tutkimuksen, kehityksen ja koulutuksen potentiaalia voidaan hyödyntää entistä kokonaisvaltaisemmin. Osaamisen kehittyminen myös houkuttaa alueelle uutta osaamista. Alueen tunnettuuden lisääntyessä myös sen houkuttelevuus investointikohteena lisääntyy ja uusia yrityksiä syntyy. idealeipomokonseptin toteuttamisen, sekä erilaisten selvitysten, kokeilujen ja pilottien avulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömiä kohderyhmiä ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius taustayliopistoineen, Centria-ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Luonnonvarakeskus ja Teknologiakeskus Ketek Oy, näissä toimivat asiantuntijat, tutkijat, opettajat, jne. sekä muut hankkeen toimintaan osallistuvat tahot, kuten esimerkiksi yritykset, KIP.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat luonnonvara-alan yritykset, kemian teollisuus ja muu elinkeinoelämä sekä tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta vastaavat ministeriöt ja järjestöt, tutkimus- ja kehitys- ja koulutustoimijat, kansainväliset ja kansalliset tutkimuskumppanit ja muut hyödyntäjät. Potentiaalisia välillisinä kohderyhmiä ovat esimerkiksi LUOVA-verkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (STKL), Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkolanseudun kehitys Oy (KOSEK), Kaustisen seutukunta (KASE), Kannuksen kaupunki, Kemianteollisuus ry, Kokkola Industrial Park (KIP), Oulun yliopisto, valtakunnalliset ja kansainväliset kumppanit, EU:n komission asiantuntijat aluetoimistoineen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 485 127

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 462 015

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 693 037

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 660 022

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen

Kunnat: Perho, Kannus, Veteli, Kaustinen, Kokkola, Toholampi, Halsua, Lestijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen tavoitteena on rakentaa alueelle vaikuttava kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa niin, että eri sukupuolille pyritään tarjoamaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeeseen ja sen toteutukseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 8
Jo hankkeen aikana tehdyt kokeilut johtavat uusiin kemian ja biotalouden alan innovaatioihin. Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kiertotalouden mahdollisuuksia sekä parantaa jalostusastetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 6
Koko hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä, resurssitehokkuutta ja lisätä kiertotalouden mahdollisuuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeen aikana käynnistetään hankkeita luonnonvarojen hyödyntämiseen, kestävään käyttöön ja raaka-aineiden jalostusarvon nostamiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeen aikana käynnistetään hankkeita luonnonvarojen hyödyntämiseen, kestävään käyttöön ja raaka-aineiden jalostusarvon nostamiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeen aikana käynnistetään hankkeita luonnonvarojen hyödyntämiseen, kestävään käyttöön ja raaka-aineiden jalostusarvon nostamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 8
Hankkeen päämääränä on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kiertotalouden mahdollisuuksia, sekä parantaa jalostusastetta. Alkutuotannon ja suurteollisuuden muodostama ekosysteemi mahdollistaa kiertotalouden uusia ketjuja, joilla voi olla paikallisesti erittäin suuri merkitys.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 8
Biojalostuksen ja energiantuotannon uudet konseptit mahdollistuvat alueella, jossa on läsnä iso teollinen infrastruktuuri ja runsaasti biomassoja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 8
Monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa uudentyyppiset arvoketjut ja kiertotalouden pienten maaseutuyritysten ja tilojen sekä suurteollisuuden välillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Laboratorioiden yhteiskäytön tehostuminen, yrityksille tarjottavien TKI-palveluiden kehittyminen ja yhteisen innovaatiokyvykkyyden kasvu.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Logistiikka, palvelut ym. uudet tarpeet biomassoihin jalostuksessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 3
Hanke tukee sekä teollisten että maaseutuelinkeinojen elinvoimaisuutta ja alueen tasapuolista kehittämistä.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Pyritään huomioimaan hankkeen toteuttamisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
Hanke tukee sekä teollisten että maaseutuelinkeinojen elinvoimaisuutta ja alueen tasapuolista kehittämistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Pyritään huomioimaan hankkeen toteuttamisessa.
Ympäristöosaaminen 0 6
Ympäristötietoisuus ja osaaminen kasvavat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-