Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70705

Hankkeen nimi: Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma 2015 - 2017

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0932125-7

Jakeluosoite: Teollisuuskatu 15

Puhelinnumero: 0400175569

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.visitkarelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaakko Löppönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaakko.lopponen(at)kareliaexpert.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400175569

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Karjalaan on laadittu uusi matkailun teema- ja toimenpideohjelma. Ohjelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa 20.10.2014. Ohjelmassa on määritetty ne linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan vauhdittaa Pohjois-Karjalan matkailun yrityslähtöistä kasvua ja kehittymistä. Ohjelman teossa korostettiin maakunnan toimialan kuulemista sekä toimialalta itseltään tulevien kehittämisesitysten ja tavoitteiden huomioimista.

Yksi ohjelman keskeisimmistä johtopäätöksistä oli, että aiemmalla ohjelmakaudella tapahtunut matkailun kehittämistoiminta on ollut liian hajanaista. Matkailuyrittäjiltä saadun palautteen mukaan matkailun kehittämisresurssit ovat aiemmin jakautuneet liian monelle eri hankkeelle ja liian monelle eri toteuttajalle. Tärkeiksi kehittämisteemoiksi yrittäjät taas näkivät mm. kansainvälisen matkailun kasvattamisen, matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamisen ja matkailutapahtumien kehittämisen.

Yllä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelmaan kirjattiin aloite uuden ”Matkailun kasvuohjelman” – käynnistämisestä. Aloitteen mukaan kasvuohjelman tulisi toteutua siten, että merkittävä osa uuden ohjelmakauden matkailuun käytössä olevista kehittämisresursseista keskitettäisiin yhden hankekokonaisuuden kautta matkailuyrittäjien tärkeimmiksi katsomiin tavoitteisiin vuosien 2015 - 2017 aikana.

Matkailun kasvuohjelma -hankkeen tärkein tavoite on toimialan liikevaihdon, työllisyyden ja investointien kasvattaminen Pohjois-Karjalassa. Tavoitteisiin tähdätään suuntaamalla hankkeen kautta osaamista ja resursseja matkailuyritysten kansainväliseen tuotekehitykseen, yrityskohtaisten investointien ja kehittämistoimien aktivointiin sekä tapahtumamatkailun edistämiseen. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2015 – 31.12.2017.

Hankkeen sisällöllinen toteutus on jaettu neljään työpakettiin. Hankekokonaisuuden koordinoinnista ja hallinnoinnista sekä maakunnan matkailun kasvupaketista vastaa Karelia Expert matkailupalvelu Oy (kustannukset 538.989 euroa). Joensuun matkailualueen kasvupaketista vastaa Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy (kustannukset 473.160 euroa), Keski-Karjalan matkailualueen kasvupaketista Keski-Karjalan kehitysyhtiö Keti Oy (Kustannukset 371.502 euroa) ja Pielisen Karjalan matkailualueen kasvupaketista Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Pikes Oy (kustannukset 443.753 euroa). Esitetyllä rakenteella saavutetaan yhteistyömalli, jolla selkeytetään ja tehostetaan seudullisten elinkeinoyhtiöiden sekä Karelia Expertin välistä työnjakoa maakunnan matkailuelinkeinon edistämiseksi.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1.827.404 €. Hankkeen rahoitus koostuu Suomen rakennerahasto-ohjelman Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2014 – 2020 mukaisesta EAKR -tuesta 70 % (1.279.176 €), kuntarahoitusosuudesta 14 % (248.708 €) sekä yritysrahoituksesta (16 %, 299.520 €).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisia kohderyhmiä ovat Pohjos-Karjalan matkailun pk- yritykset sekä kansainväliset matkanjärjestäjät. Lisäksi hankkeelle tärkeitä sidosryhmiä ovat matkailuyritysten yhteistyöverkostot (esim. matkailuyhdistykset), matkailun rahoitus- ja kehittämisorganisaatiot, matkailutapahtumien järjestäjät sekä matkailuun investoivat tahot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tärkeintä välillistä kohderyhmää edustavat Pohjois-Karjalaan matkailevat kotimaiset ja ulkomaiset matkailukuluttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 279 176

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 256 362

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 527 884

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 500 933

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Nurmes, Polvijärvi, Joensuu, Tohmajärvi, Lieksa, Rääkkylä, Ilomantsi, Juuka, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on vaikutukseltaan sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on vaikutukseltaan sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on vaikutukseltaan sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Uudet kansainvälisten luonto- ja kulttuurimatkailutuotteet, jotka kehitetty kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Uudet kansainvälisten luonto- ja kulttuurimatkailutuotteet, jotka kehitetty kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Matkailuelinkeinon kehittäminen, joka perustuu paikallisiin vahvuuksiin ja paikalliseen yritysverkostoon.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 5 5
Uudet kansainväliset matkailutotteet, jotka hyödyntävät maakunnan kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kansainvälisten asiakkaiden määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa vuonna 2017 yhteensä 9,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Venäläisten asiakkaiden määrä väheni 2 %, kun taas saksalaisten yöpymisten määrä kasvoi 13 % ja sveitsiläisten 21 %. Kasvulukuja kirjattiin myös Iso Britanniasta +20 %, Ruotsista +50 %, Ranskasta +23 % ja Itävallasta +40 %.Yhteistyö Visit Finlandin, Finnairin ja muun Lakeland-alueen kanssa on tiivistynyt hankkeen toimintavuosina. Yhtenä suurena saavutuksena on saatu kasvuohjelman myötä palautettua kesäajan lauantailennot Joensuuhun. Tähän on vaikuttanut merkittävästi sveitsiläisen matkanjärjestäjän Kontiki Reisenin saaminen avainkumppaniksi.

Kasvuohjelman tuloksia kerättiin matkailuyrityksiltä projektin lopussa kerätyn sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 35 yritystä eli 50 prosenttia kaikista vastaajista. Loppukysely käsitteli hankkeen kansainvälistymiseen liittyviä toimenpiteitä ja investointeja. Yrittäjät antavat loppukyselyssä hankkeelle kokonaisarvosanaksi 8 ja kertovat sen palvelleen heidän kehitystään monipuolisesti. Kasvuohjelma on pystynyt lisäämään kansainvälistä matkailua hankesuunnitelmassa mainituilta kohdemarkkinoilta (saksankielinen Keski-Eurooppa, Benelux-maat ja Aasia), pl. Venäjä. Venäjän matkailijamäärät ovat vähentyneet Suomessa, johtuen Venäjän poliittisesta tilanteesta sekä ruplan heikosta kurssista. Kasvuohjelma on lisännyt myös yritysten kansainvälistymistä, maakunnan tunnettavuutta ja yritysten välistä yhteistyötä. Kasvuohjelman loppukyselyn perusteella yritykset ovat investoineet matkailuun vuosien 2015-2017 välisenä aikana yli 11 miljoonaa euroa ja tulevia investointisuunnitelmia on olemassa noin 22 miljoonan euron edestä. Yli 60 % kasvuohjelman toimijoista kertoi liikevaihtonsa kasvaneen (vuoden 2017 tilanne verrattuna vuoteen 2015). Uusia työpaikkoja on loppukyselyn mukaan syntynyt yrityksiin 31 htv.

Lähes 80 prosenttia kasvuohjelman yrityskyselyyn vastanneista toimijoista kertoo osaamisen ja ymmärryksen kansainvälisestä matkailusta kasvaneen. Samalla matkailutuotteet ja niiden laatu ovat parantuneet. Yritykset ovat myös kansainvälistyneet hankkeen toimenpiteiden kautta ja saaneet uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Vastaajista 74 prosenttia kortoi tavanneensa matkanjärjestäjiä hankkeen aikana. Yritykset arvioivat saaneensa kasvuohjelman avulla 29 uutta kansainvälistä yhteiskumppania tai uutta sopimusta ja kaiken kaikkiaan 6 500 asiakasta. Alue ja yritykset ovat saaneet huomattavasti kansainvälistä näkyvyyttä, tämä on myös 68 prosentin arvio kyselyyn vastanneista. Kaiken kaikkiaan alueella on käynyt kasvuohjelman aikana 80 matkanjärjestäjävierailua 11 eri markkina-alueelta ja matkatoimistoja on tavattu maailmalla lähes 650. Pohjois-Karjalassa vieraili vuosien 2015-2017 aikana 60 eri median edustajaa tekemässä artikkeleita ja muita julkaisuja maakunnasta. Vuonna 2017 kasvuohjelmassa oli mukana 75 matkailutoimijaa ympäri maakuntaa.