|
|
|
Hankekoodi: A70707
Hankkeen nimi: Niirala - Portti Itään ja Länteen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1934207-8
Jakeluosoite: Kiteentie 9-11 B
Puhelinnumero: 0505020367
Postinumero: 82500
Postitoimipaikka: KITEE
WWW-osoite: http://www.keti.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Birgitta Väisänen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: birgitta.vaisanen(at)keti.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401206787
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tohmajärveläisiä työllistää erityisesti kehittyvä rajaliikenne. Palvelualat työllistävät kaksi kolmesta työssäkäyvästä tohmajärveläisestä. Palvelut keskittyvät pääasiallisesti Tohmajärven taajamaan. Rajakauppatoimintaa ei juuri ole.
Niirala nähdään potentiaalisena kehittämiskohteena. Tohmajärven kunta on panostanut maa-alueisiin ja niiden uudelleen kaavoitukseen sekä infran kehittämiseen kaupallisen, logistiikan ja teollisen toiminnan saamiseksi alueelle. Maakuntakaava tulee mahdollistamaan kaupallisen toiminnan kehittämisen paremmin Niiralan alueella. VT9-yleissuunnitelmassa Onkamo-Niirala välillä tehdään muutoksia tielinjauksiin, jotka osaltaan vaikuttavat liiketoiminnan sijoittumiseen. Niiralan raja-asemalla tehdyt muutos ja parannustyöt edesauttavat rajaliikenteen sujuvuutta ja kehittämistä.
Alueen vahvuutena ja kasvun mahdollisuutena on rajaliikenne. Sen hyödyntämiseen tarvitaan uusien liiketoimintamallien synnyttämistä sekä yritysten panostusta. Alueella on valmiit fasiliteetit palvelu-, teollisuus- ja logistiikkatoimijoille. Niiralan rajanylityspaikan kautta tavaraliikenteen on mahdollista kulkea Venäjän kautta Aasiaan ja Venäjältä Suomeen/Eurooppaan.
Niiralan raja-aseman ylittäjämäärä vuonna 2014 oli 1,6 miljoonaa. Venäläisten rajanylitykset ovat Venäjän taloudellisen tilanteen vuoksi vähentyneet. Niiralan rajanylittäjistä suuri osa on suomalaisia, jotka ovat korvanneet venäläisten asiakkaiden vähenemisen. Tämä on myös alueelle heikkous, koska rajakaupan toimijat painottavat sijoittumisensa edellytyksenä venäläisten rajanylittäjien määrää. Uhkana on Parikkalan rajanylityspaikan mahdollinen avautuminen ja Venäjän taloudellisen tilanteen huononeminen. Kaupallisten investointien lykkääntyminen tulevaisuuteen heikentää rajanylityspaikan vetovoimaisuutta.
Niiralan heikon tunnettuuden vuoksi aluetta pitää tuoda esille aktiivisen lobbauksen ja tiedottamisen sekä markkinoinnin keinoin.
Uuden, rajaliikennettä hyödyntävän liiketoiminnan kehittäminen ja uusien työpaikkojen luominen palvelu-, logistiikka- ja teollisuuden aloille vahvistaa Niiralan rajanylityspaikan merkitystä. Niiralan rajanylityspaikan vaikutusalueella liiketoiminnan kehittäminen vaikuttaa paikalliseen ja seudulliseen hyvinvointiin sekä elinkeinoelämän virkistymiseen. Maakunnalle Niiralan rajanylityspaikan vetovoimaisuus ja palveluiden kehittäminen tulee olemaan erittäin tärkeässä roolissa Parikkalan rajanylityspaikan avautumisen vuoksi.
Yritystoiminnan kehittäminen - ja Toimintaympäristön suunnittelu ja kehittäminen – osiossa kehitetään rajanylittäjille suunnattua palvelutarjontaa ja etsitään uusia investoijia ja liiketoimintamalleja vapaana oleviin toimitiloihin ja alueen rakentamattomille teollisuus-, palvelu- ja liiketilatonteille. Alueen suunnitelmallinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen varmistetaan laatimalla masterplan.
Tuloksena alueelle syntyy 7 uutta yritystä ja 20 uutta työpaikkaa. Vahvistuvalla palvelutarjonnalla varaudutaan mahdollisiin uusien rajanylityspaikkojen avautumiseen.
Niiralassa jo olevaa logistiikkainfrastruktuuria vahvistetaan uudenlaisen kuljetuskäytäväkonseptin kautta. Tuloksena Niiralan asema vahvistuu globaalissa kuljetusjärjestelmässä painottuen EU:n ja Venäjän välisiin kuljetuksiin molempiin suuntiin. Tässä osa-alueessa tarkastellaan teollisia rakenteita ja erilaisten projektikuljetusten mahdollisuuksia sekä Suomen että Venäjän puolella. Hanke luo Itä-Suomen kannalta merkittävän logistisen toimintamallin, jonka vaikutus on laajempi kuin paikallinen tai maakunnallinen. Kuljetuskäytävä edistää suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä tuomalla uusia kustannustehokkaita ja toimivia ratkaisuja Venäjän logistiikkaan.
Kuljetuskäytävän kehittäminen mahdollistaa myös teollisen toiminnan kehittymisen alueella. Tietoisuus Niiralasta tavaraliikenneväylänä kasvaa hankkeen vaikutuksesta.
Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan Niiralan rajanylityspaikan vetovoimaisuutta ostosmatkailijoiden, tavarantoimittajien ja etabloituvien yritysten keskuudessa. Kohderyhmänä ovat kaupan, teollisuuden ja logistiikan yritystoiminta.
Hankkeen toteutusaika on 1.4.2015 - 31.12.2017. Kokonaiskustannusarvio on 380 000 €. Hankkeen rahoitus koostuu Suomen rakennerahasto-ohjelman Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2014 – 2020 mukaisesta EAKR-tuesta 70 % (266 000€), kuntarahoitusosuudesta 22,5 % (85 500 €) sekä yritysrahoituksesta 7,5 % (28 500 €).
Varsinaiset kohderyhmät ovat kaupalliset toimijat, joita kiinnostaa kasvavan rajaliikenteen hyödyntäminen.
Palvelualan toimijat, joiden toiminta koostuu kaupallisen toiminnan tukitoiminnoista sekä matkailutoimintojen hyödyntämisestä.
Teollisuus ja logistiikan toimijat (satama-, maantie- ja rautatieoperaattorit)
Käyttäjäkohderyhminä ovat Niiralan rajanylityspaikan kautta matkustavat suomalaiset ja ulkomaiset asiakkaat sekä suomalaiset yritykset, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä venäläisten yritysten kanssa rajakaupan ja -liikenteen kautta.
Välilliset kohderyhmät ovat seutukunnan asukkaat, joiden palvelut paranevat uuden liiketoiminnan myötä. Tohmajärven kunta, joka saa sekä verotuloja että imagollista hyötyä. Pohjois-Karjala ja koko Itä-Suomi logistiikkakäytävän ja Niiralan raja-aseman merkityksen kasvun myötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 266 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 263 260
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 351 500
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 357 191
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan
Kunnat: Rääkkylä, Joensuu, Tohmajärvi, Kitee
Jakeluosoite: Kiteentie 13 A
Postinumero: 82500
Postitoimipaikka: KITEE
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Kierrätettävien materiaalien käsittely, varastointi ja hyötykäyttö suunnitellaan esimerkiksi kauppakeskuksen yhteydessä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Suositaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Paikallisen elinkeinoelämän monipuolistaminen ja alueen yrityspohjan vahvuuksien kehittäminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | -3 |
| Paikallisen elinkeinoelämän ja alueen vahvuuksien kehittäminen. Palvelutason korottaminen rajan läheisyydessä vähentää ajomatkoja. Lisääntyvä rajaliikenne vaikuttaa pitkällä tähtäimellä ajoneuvo päästöihin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Lisääntyvä palvelutarjonta luo lisää työpaikkoja. Kulttuuri vaihto Suomen ja Venäjän välillä, ostosmatkailussa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Aktivoidaan toimijoita kestävänkehityksen mukaiseen toimintaan. | ||
Tohmajärven Niiralassa sijaitsee kansainvälinen rajanylityspaikka. Hankkeen avulla pyrittiin lisäämään rajaliikenteelle suunnattuja palveluita ja markkinoimaan aluetta kaupan, teollisuuden ja logistiikan toimijoille.
Hankkeen kohderyhmänä olivat kaupan, palvelu- logistiikka- ja teollisuuden alat ja hankkeen toimenpiteet jakautuivat kolmeen työpakettiin.
1. Yritystoiminnan kehittäminen:
Tavoitteena oli uuden yritystoiminnan ja yritysten sekä investoijien hankinta, uusien liiketoimintamallien kehittäminen, markkinointimateriaalit rajanylittäjille ja yrityshankintaan sekä yleisesti Niiralan tunnettuuden lisääminen Suomessa ja Venäjällä. Tavoitteena oli 7 uutta yritystä ja 20 uutta työpaikkaa.
Alueelle saatiin 2 uutta yritystä ja kahdelle toimintansa lopettamassa olevalle yritykselle uudet yrittäjät, työllistävä vaikutus oli 8 työpaikkaa. Uuden liiketoimipisteen rakentaminen ja entisen liikekiinteistön kunnostaminen vaikutti välillisesti paikallisten toimijoiden työtilanteeseen ja uusiin palvelusopimuksiin.
Kaupalliseen toimintaan suunniteltiin liiketoimintamalleja ja Shopping Village konseptisuunnitelma, joka tuotteistetaan vuoden 2018 aikana, jatko toimenpiteenä Keti Oyssä. Liiketoimintamalleja voidaan hyödyntää alueelle sijoittuvien yritysten toimintamallien suunnittelussa ja toteutuksessa.
2. Toimintaympäristön suunnittelu ja kehittäminen
Tavoitteena oli laatia masterplan kaupan, teollisuuden ja logistiikan toiminnoille, tuottaa masterplanin mukaiset markkinointimateriaalit ja tienvarsi-infotaulu.
Toimintaympäristön suunnittelu ja kehittäminen oli käytännössä oma kokonaisuutensa, joka ohjasi kaikkea hankkeen toimintaa ja aluemarkkinointia.
Masterplan visio 2025 on ”Niiralasta Karjalan logistiikka keskus ja kauppapaikka”. Masterplanin visuaalinen toteutus tehtiin Prezi- ohjelmalla, joka on muunneltavissa kohderyhmä kohtaisesti.
Markkinointimateriaalit tuotettiin suunnitelman mukaisesti sekä tehtiin tienvarsikyltti, ”Ajattelimme aloittaa tästä! Tule tekemään huomisen ostoskylää, www.shoppingvillage.fi”. Nettisivuilla on tietoa alueesta ja alueen mahdollisuuksista sekä kehittämisen kohteista. Masterplan on otettu huomioon Tohmajärven ja KETIn strategioissa.
3. Kuljetuskäytävän kehittäminen Venäjän logistiikkaan
Tavoitteena oli kuljetuskäytäväkonseptin luominen ja toimijoiden hankinta, logistiikkainfrastruktuurin kehittäminen ja tarkastelu Suomi/ Venäjä, Barents-alue, toimijoiden sijoittuminen ja etenemissuunnitelma (markkinointisuunnitelma), uudet toimintamallit palveluprosessien kehittämiseksi, markkinointi ja Niiralan aseman vahvistaminen globaalissa kuljetusjärjestelmässä painottuen EUn ja Venäjän välisiin kuljetuksiin molempiin suuntiin.
Kuljetuskäytäväkonseptia tarkasteltiin viiden eri osa-alueen näkökulmasta:
1. Bioenergia osiossa tarkasteltiin kuljetusratkaisuiden kehittämistä. 2. Junakuljetukset Kiinaan ja paluuvirrat osa-alueessa tuotettiin kuljetuskäytäväselvitys Kiinan kuljetuksista Niiralan kautta sekä oltiin mukana toteuttamassa Karjalan Silkkitie – seminaaria sekä kartoitettiin tuonti- ja vientiyritysten tavaravirtoja kuljetuskäytävän kehittämiseksi.
Konttijuna Kouvolan kautta Kiinan Xianiin toteutui marraskuun alussa 2017 ja konttijuna Niiralan kautta Keski-Kiinaan marraskuun lopulla 2017. Kummankin kuljetuskäytävän tavoitteena on vakiinnuttaa tavarakuljetukset omilla yhteyksillä. Nurminen Logistics Oyj toteuttaa Niiralan kautta kulkevan konttijunaliikenteen ja Kazakstanin rautatiet operoivat Kouvolan yhteydellä. Kouvolan yhteyttä on jo vuosien ajan kehittänyt Kouvola Innovation Oy, operatiivisesta toiminnasta Kouvolassa vastaa Unytrade Oy. 3. Tuotannollinen toiminta ja lähialueenkehityksen osalta keskityttiin rajan ylittävän liiketoiminnan tukemiseen ja vihreän tullikäytävän hyödyntämiseen. 4. Projektikuljetuksissa tarkasteltiin suuria investointi- ja projektitoimituksia. 5. Arktinen ja muu ison kuvan visiot osassa tarkasteltiin yhteyksiä Barentsin alueelle ja arktiseen logistiikkaan sekä yhteyksiin erilaisiin kuljetuskäytäviin.
Hankkeen aikana Niiralan rautatieraja-asema sai konttistatuksen ja yhdysliikenne sopimus ratifioitiin Suomen ja venäjän välillä, näiden myötä Niiralan merkitys tavaraliikenteessä kasvoi ja tunnettuutta lisättiin tiedottamisella ja markkinoinnilla. venäläisten yritysten välillä.
Niiralan tunnettuvuus lisääntyi hankkeen vaikutuksesta tavara- ja henkilöliikenteessä.
Useat matchmaking-matkat Venäjälle olivat tuotannollisille aloille antoisia ja avasivat uusia yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten ja
Logistiikan kehittämistä jatketaan uudessa, Multimodaalisen kuljetusjärjestelmän kehittäminen Pohjois-Karjalassa – hankkeessa.