|
|
|
Hankekoodi: A70708
Hankkeen nimi: ÄLYKÄS KAUPUNGINOSA RANTAKYLÄ-UTRA - lähiön eko- ja resurssitehokas rakentaminen osana kaupunkikehittämistä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0242746-2
Jakeluosoite: PL 59
Puhelinnumero: 013 267 7111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: JOENSUU
WWW-osoite: http://www.joensuu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Salo Samuli Kalervo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: samuli.salo(at)jns.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 310 9622
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
ÄLYKÄS KAUPUNGINOSA RANTAKYLÄ-UTRA -lähiön eko- ja resurssitehokas rakentaminen osana kaupunkikehittämistä
Hanke toteutetaan osana Suomen hallituksen asuinalueiden kehittämisohjelmaa, jossa kehitetään lähiöiden elinvoimaisuutta. Hanke kohdistuu myös vähähiilisen talouden edistämiseen. Siinä kartoitetaan ja mallinnetaan ne keinot, joilla vanha kerrostalotyyppinen lähiötyyppinen asuinalue Rantakylä-Utra muutetaan energia- ja resurssitehokkuudeltaan nykyaikaiseksi ”älykkääksi” (SmartCity) kaupunginosaksi. Samalla alueen hiilijalanjälkeä pyritään vähentämään merkittävästi ja huomioimaan luonnon monimuotoisuus. Teoreettinen energiansäästöpotentiaali voi olla jopa 40 %.
Hankkeessa tehdään Rantakylä-Utran nykytilan (asuntokanta, liikenne, palvelut, ympäristö ja energiankäyttö) ekotehokkuusselvitys käyttämällä standardoituja analyysityökaluja ja soveltamalla aikaisempaa lähiö- ja energiatehokkuusrakentamisen tietämystä ja tutkimusta. Analyysin pohjalta luodaan kokonaiskuva energiatehokkaasta lähiöstä sekä kartoitetaan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä eri ratkaisuvaihtoehdot. Olemassa olevan rakennuskannan kunto ja energian käyttö arvioidaan. Rakennuskannan korjaustarve, -vaihtoehdot ja -mallit selvitetään huomioiden ikääntymisestä johtuvat esteettömyysratkaisut. Energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen/liikenteen puitteet arvioidaan. Selvitetään soveltuvat uudet energiansäästöteknologiat, energialähteet ja ekologiset materiaalit. Korjaus- ja täydentämisrakentamisen puumateriaaliratkaisuissa yhteistyötä tehdään ammattikorkeakoulun BiNo-hankkeen kanssa.
Hankkeessa syntyy energia- ja resurssitehokas malli Rantakylä-Utran uudistamiseen. Suunnitellut teknologia-, materiaali- ja lisärakentamisratkaisut siirretään toteutettavaksi osana kaupunkisuunnittelua ja yhdyskuntarakentamista. Alueen asukkaiden, kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden motivaatiota ja tietopohjaa energiansäästöratkaisuihin ja korjausrakentamiseen lisätään. Puolueetonta energianeuvontaa tarjotaan (esim. päätöksentekomallit, elinkaarilaskelmat, mallilaskelmat). Energiatehostamisen taloudelliset vaikutukset (esim. arvonnousu) sekä erilaiset rahoitusvaihtoehdot selvitetään kiinteistöille ja asukkaille. Ratkaisut ovat siirrettävissä myös muihin pohjoiskarjalaisiin lähiöihin soveltuvilta osin.
Lisäksi luodaan energiateknologia- ja korjausrakentamisliiketoiminnan yritysyhteistyöverkosto ja ”kehittämisalusta” toteuttamaan ja kehittämään suunniteltuja ratkaisuja. Yritysten mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja liiketoimintamalleja vanhojen lähiöiden uudistamiseen tuetaan. Vanhojen lähiöiden älykkäisiin korjauksiin (retrofittingiin) liittyvä liiketoimintapotentiaali on suuri asuntokannan tullessa peruskorjausikään ja uudisrakentamisen hiljentyessä. Myös Venäjällä tämä tarjoaa mahdollisuuksia pohjoiskarjalaiselle osaamiselle.
Hankkeesta hyötyvät Rantakylä-Utran asukkaat, kiinteistönomistajat, pohjoiskarjalaiset energiateknologia- ja korjausrakentamisyritykset sekä Joensuun kaupunki kehittyvänä kaupunkirakenteena ja vähentyneenä energiankulutuksena. Hanke lisää alueen arvostusta ja kiinteistöjen arvoja. Lisäksi se tarjoaa maakunnan korjaus- ja energiateknologia-alan yrityksille liiketoiminnan kehittämis- ja laajentamismahdollisuuksia.
Välillisesti hankkeesta hyötyvät lähiöiden kehittämisen ja energiatehokkuusratkaisujen kanssa työskentelevät viranomaiset, tutkimuslaitokset, oppilaitokset ja yritysten tukiorganisaatiot. Lisäksi ratkaisut ja kehitetyt mallit ovat siirrettävissä muihin lähiökohteisiin ja kuntiin Pohjois-Karjalassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 276 592
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 262 182
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 395 131
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 374 545
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Hanke säästää energiaa ja resursseja kehittämällä yhdyskuntarakennetta ja vähentämällä yhdyskuntien rasitusta luonnolle. Materiaalien resurssitehokasta käyttöä, uusiutuvia energiamuotoja ja ekologista liikkumista edistetään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 9 |
| Hanke vähentää hiilidioksidipäästöjä useilla eri toiminta- alueilla: lämmitys, liikenne, liikkuminen ja materiaalit. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 7 |
| Hankkeen myötä Rantakylä-Utran luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää yhdyskuntasuunnittelulla ja päästöjen vähentämisellä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 7 |
| Hankkeen resurssitehokkailla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa ympäristön ekologiseen tilaan. Hankkeella edistetään yhdyskuntien päästöjen vähentämistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Alueella ei ole Natura-kohteita | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 8 |
| Hankkeen resurssitehokkuuden edistämisessä ovat tärkeitä yhdyskuntatason tehokas materiaalien käyttö ja kierrätys, myös vanhan rakennuskannan säilyttäminen on materiaalien säästön kannalta järkevää. Puumateriaalien käyttöä pyritään edistämään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 9 |
| Hankkeessa pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä erityisesti lämmittämisessä ja paikallisessa energiantuotannossa (aurinko, maalämpö, puu). Myös pyöräilyä edistetään. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 9 |
| Energiatehokkuuteen ja retrofitting-korjausrakentamiseen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen on hankkeen pääalueita. Lähiöiden korjaamisessa on suuri liiketoimintapotentiaali ja tuotteiden sekä rakennustapojen kehittämistarve. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Energiatieto ja -tietoisuus on hankkeen tärkeä alue. Sitä jaetaan asukkaille ja kiinteistöille. Yhdyskuntasuunnittelun osaamista kehitetään. Liiketoimintaosaamista ja -verkostoja kehitetään. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään energiatehokasta ja esteetöntä liikkumista. Erityisesti painotetaan yhdyskuntatason vähähiilisiä liikkumistapoja: kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Asumisen esteettömyyteen ja tiivistämiseen etsitään ratkaisuja. Henkilöautoilua pyritään vähentämään. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| SmartCity -ajattelussa keskeistä on huomioida ekologisuuden lisäksi myös sosiaalinen hyvinvointi, jotka ovat sidoksissa toisiinsa. Asuinalueiden kehittämisessä asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen tavoite. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa pyritään estämään asuinalueiden segregaatiota ja siten edistämään asuinalueiden ja asukkaiden tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 8 |
| Lähiöistä huolehtiminen ja niiden kehittäminen merkitsee myös yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. On tärkeää huolehtia asuinalueiden tasavertaisesta kehittämisestä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 8 |
| Asuinalueen kehittäminen vaikuttaa aina ko. kulttuuriympäristöön. Lähiö on omaa aikaansa edustava kulttuuriympäristö ja sen älykäs kehittäminen säilyttää ja kehittää kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke perustuu keskeisesti ympäristöosaamiseen ja sen levittämiseen sekä juurruttamiseen. Ympäristöosaamisen kehittämisen keskeisinä kohteina ovat kuntasuunnittelu, kiinteistöt, asukkaat ja yritykset. | ||
Älykäs Rantakylä-Utra -hankkeessa tutkittiin miten energiatehokkuutta saadaan parannettua ja kotimaisten uusiutuvien energioiden osuutta kasvatettua kaupunginosatasolla. Hankkeessa syntyi kymmeniä toimenpidekortteja joissa selvitettiin idea, toimenpide, toteuttaja ja vaikutukset. Teemoina olivat kiinteistöenergia, lähienergia, liikkuminen ja kaupunkirakenne, sekä digitalisointi. Hankkeessa kartoitettiin ja mallinnettiin ne keinot, joilla Rantakylä-Utra muutetaan energia- ja resurssitehokkuudeltaan fiksuksi kaupunginosaksi. Vuoden 2016-2017 alkuvuoden syntyi erinomaisia toimenpide-ehdotuksia alue-kehittämiseen. Niiden tarkentaminen ja toteuttaminen vaatii vielä alueella käynnistyvän osayleiskaavan myötä eteenpäinvientiä. Ajatuksena, että Joensuun kauunki olisi mahdollistajana ja alueen yrittäjät veisivät ajatusta toimenpiteistä käytäntöön. Työpajoissa nousi esille vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttäminen alueella. Panostetaanko aurinko- tai vesistölämmön valjastamiseen, ekotehokkaaseen peruskorjaukseen, täydennysrakentamiseen, digitaalisiin energiasäästöratkaisuihin vai johonkin aivan muuhun?Taloyhtiot ja isännöitsijät ovat avainasemassa tehtävässä työssä.Hankkeesta on tehty loppuraportti, joka on hyväksytty myös ohjausryhmässä. Raportti on liitteenä.