|
|
|
Hankekoodi: A70724
Hankkeen nimi: BioA - Biojalostamokonseptin tuotteistamisesta liiketoimintaan
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.3.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Cursor Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0727178-6
Jakeluosoite: Kyminlinnantie 6, PL 14
Puhelinnumero: 040 190 2500
Postinumero: 48600
Postitoimipaikka: KOTKA
WWW-osoite: http://www.cursor.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Salme Rajala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiassistentti
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: salme.rajala(at)cursor.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 190 2532
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Biotaloudessa perinteiset toimialojen väliset raja-aidat hälventyvät, jolloin syntyy uudenlaista toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Cursor Oy on yhdessä viiden yrityksen kanssa kehittänyt uuden BioA® konseptin, sellu- tai paperitehtaaseen integroitavan biojalostamon, joka tuottaa jätteistä energiaa biokaasuna ja/tai etanolina sekä muita lopputuotteita kuten lannoitteita. Cursor Oy:n hallinnoimassa, Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston osatoteuttamassa Bio Refine Tech - Biojalostamo-osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen -hankkeessa on laboratoriomittakaavassa keskitytty selvittämään metsäteollisuuden suodosten soveltuvuutta levän kasvatukseen ja luomulannoitteen mahdollisuuksia, samalla kun on haettu biojalostamointegroinnin hyötyjä metsäteollisuudelle. Lisäksi BioA konseptin integroimisesta teetetyllä simulointiohjelmalla mallinnetaan eri teollisuuden alojen ravinnekierron mahdollisuuksia ja jalostamisen kannattavuutta.
Metsäteollisuuden merkitys Suomessa on ollut, ja tulee myös jatkossa olemaan suuri, sillä yli puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin. Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden keskittymä on lajissaan maailman suurin. Metsäteollisuuden biojalostamoliiketoiminnan kehittäminen etenee parhaiten, jos biojalostamo pystyy mahdollisimman hyvin käyttämään hyväkseen kaikki selluloosan- ja paperinvalmistuksessa syntyvät sivutuotteet: jäte- ja suodosvesien ravinteet sekä tehtaiden ja biokaasulaitoksen tuottaman hiilidioksidin ja lämmön. Teollisuuden lämpimien suodosvesien hyödyntäminen levän kasvatukseen parantaa metsäteollisuuden kannattavuutta. Teollisuuden jäteveden hyödyntäminen ravinteena levänkasvatuksessa myös alentaa vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden ravinnepitoisuutta ja vähentää kemikaalien tarvetta jätevesien käsittelyssä.
Bio Refine Tech -hankkeen aikana hankittua BioA prosessin laboratoriomittakaavan osaamista on tässä yhteishankkeessa tarkoitus laajentaa pilot-mittakaavan testaukseen. Kukin osaprojekti tuottaa kokonaisuuden kannalta toisiaan tukevaa välttämätöntä tietoa ja osaamista. Hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan toimivat laitteet suunnittelutoimistojen, laitevalmistajien ja Cursorin toimesta sekä luodaan BioA konseptista uutta liiketoimintaa (Cursor). Bio Refine tech -hankkeen pohjalta Jamk (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) käynnistää oman levänkasvatuspilotoinnin koskeikkoympäristössä. Kokonaisuutta hallinnoi Cursor.
Hanke tukee alueellisia biotalouden painopisteitä ja on suomalaisen biojalostamo-osaamisen kehittymisen kannalta avainasemassa. Onnistuessaan BioA konseptilla on suuri markkinapotentiaali niin kehittyneissä kuin kehittyvissä maissa ja se tukee Suomen asettamien energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Hanke myös edistää kestävään biotalouteen perustuvien liiketoimintamahdollisuuksien ja uusien työpaikkojen syntymistä.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat
- Automaatio- ja sähköalan toimijat
- Konepajat
- Suunnitteluyritykset
- Paperiteollisuuden yksiköt
- Sellutehtaat ja voimalaitokset, joiden sivuainevirtoja voivat muut teolliset prosessit kuten levänkasvatus ja lannoitetuotanto hyödyntää
- Levänkasvatukseen sopivia jätevesiä sekä hiilidioksidia tuottavat yritykset kuten kiertovesikalankasvattamot ja kaatopaikat
- Uusia innovaatioita kehittävät pk-yritykset (esim. kuljetus-, maanrakennus- ja vesirakentaminen, kastelujärjestelmien ja kasvatusaltaiden laitevalmistajat)
- Biomassapohjaisia jätejakeita tuottavat yritykset ja yhteisöt
- Bioenergian tuottajat ja jalostajat
- Tutkimusyhteisöt (ml. ammattikorkeat) ja yliopistot
Kohderyhmään kytkeytyy myös suuryrityksiä, sillä loppujen lopuksi suuryritykset tulevat olemaan BioA:n konseptin asiakkaita joille pk-yritykset valmistavat biojalostamoita. Suuryritykset myös tukevat tutkimusorganisaatioita toimittamalla omia analysointituloksia ja näytteitä prosesseistaan hankkeen hyödynnettäväksi. Lisäksi rahoitussuunnitelman toteutumisen kannalta tärkeää on suuryritysten rahallinen panos koko hankkeelle.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat
- Lannoiteteollisuus
- Rehuteollisuus
- Maatalous
- Betoniteollisuus
- Kansainvälinen tiedeyhteisö
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 576 184
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 565 629
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 823 120
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 808 042
Maakunnat: Kymenlaakso, Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Kotkan-Haminan
Kunnat: Hamina, Pyhtää, Saarijärvi, Miehikkälä, Kotka, Virolahti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 0 |
| Hanke edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, materiaali- ja energiatehokkuutta sekä ravinteiden kierrätystä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 0 |
| Hanke edistää uusiutuvien energia- ja ravinnelähteiden käyttöönottoa sekä energiatehokkuutta, jotka vähentävät ilmastonmuutoksen aiheuttamaa riskiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 0 |
| Hankkeessa pilotoidaan levien kasvatusta monimuotoisessa kosteikossa, jossa levät puhdistavat valumavesiä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 0 |
| Hankkeessa pilotoidaan levien kasvatusta kosteikolla, jossa levät toimivat valumavesien "ravinnesiepparina" puhdistaen pintavesiä. Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä, jolloin fossiilisten energialähteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 8 | 0 |
| Levien kasvatusta kosteikolla pilotoidaan Saarijärven reitillä, joka kuuluu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 0 |
| Hankkeessa edistetään materiaalien kierrätystä ja hyödynnetään jätteitä energian- ja ravinteidenlähteenä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 0 |
| Hankkeen perustana on uusiutuvien energia- ja ravinnelähteiden edistäminen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Hanke edistää kestävään biotalouteen perustuvia elinkeinoja ja luo uusia työpaikkoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään uutta biojalostamoliiketoiminnan osaamista, jota voidaan myydä ulkomaille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 0 |
| Hanke edistää integroitujen teollisuusprosessien materiaali- ja energiatehokkuutta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään uutta osaamista kestävällä tavalla, joka luo uusia työpaikkoja ja edistää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa luodaan uutta ympäristöosaamista, mikä edistää uusien työpaikkojen syntymistä yrityksiin. | ||
Cursor Oy/osatoteutus:
Hankkeen tavoitteena oli BioA-konseptin kaupallistaminen ja siihen tarvittavien keskeneräisten asioiden valmistelu. Hanke onnistui hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen päättyessä päästiin keskustelemaan liiketoimintakumppanien kanssa BioA Oy:n perustamisesta. BioA Oy perustettiin 4.5.2017 hyvin pitkälle sillä perus-konseptilla, jonka hanke tuotti. BioA Oy tulee perustamaan orgaanisia lannoitetehtaita ensin Suomeen ja sitten pohjoismaihin. Ensimmäinen tehdas pitäisi olla valmiina vuoden 2018 keväällä.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu/osatoteutus:
Kosteikot ovat keskeinen keino maatalouden vesiensuojelussa. Maatalous on suurin vesistöjen fosfori- ja typpikuormittaja. Kosteikkoja perustetaan pidättämään pelloilta huuhtoutuvia ravinne- ja kiintoainevalumia. Kosteikoille kertyneet ravinteet tulisi saada kierrätettyä takaisin pellolle lannoitteeksi, jonka avulla edistetään ravinteiden kierrätystä sekä luodaan uusia työpaikkoja biotalouteen. Samalla parannetaan vesistöjen tilaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n toteuttamassa osaprojektissa oli tavoitteena kehittää sekä pilotoida ravinteiden kierrätysmenetelmää, jossa levät hyödyntävät kosteikkojen ravinteikkaita vesiä ja toimivat valumavesien luonnollisena ”ravinnesiepparina. Hankkeen tavoitteena oli myös selvittää levän lannoitevaikutusta Tarvaalan Biotalouskampuksen mallikosteikon vieressä toteutettavissa perunan ja/tai nurmen peltomittakaavan lannoituskokeissa.
Hankkeen tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. JAMK toteutti hankkeessa kaksi pilottitutkimusta. Ensimmäisessä pilottitutkimuksessa kosteikolle rakennettiin muovikatos, jossa seurattiin levänkasvua vuosina 2015 ja 2016 kosteikolla automaattisten vedenlaadun mittausanturien avulla sekä vesinäytteistä määritettyjen a-klorofyllimääritysten avulla. Toisessa pilottitutkimuksessa selvitettiin kosteikolta kerätyn levän lannoitevaikutusta vehnälle astiamittakaavan lannoituskokeissa kasvihuoneessa vuosina 2015-2016.
Hankkeessa onnistuttiin pilottikokeiden mitoituksessa, sillä lannoituskokeet päätettiin järjestää astiamittakaavassa eikä peltomittakaavassa, kuten aluksi oli tarkoitus. Astiamittakaava oli kustannustehokkaampi ratkaisu sekä sen avulla hallittiin sääolojen sekä muiden ympäristötekijöiden riskiä. Hankkeessa onnistuttiin myös automaattisessa levänmittauksessa kesällä 2016, josta saatiin uusia kehittämisideoita kosteikkojen käytön tehostamiseen. Hankkeen pilottikokeissa käytetyt tutkimusmenetelmät ja analyysimenetelmät olivat onnistuneita ja luotettavia.
Hankkeen lannoituskokeissa epäonnistuttiin astiakokeiden alkulannoituksen osalta, joka oli ilmeisesti liian suuri ja peitti alleen kosteikkolevien lannoitusvaikutuksen. Astiakokeissa vehnälle annettu alkulannoitus keinolannoitteen muodossa olisi pitänyt olla pienempi, jotta kosteikkolevien lannoitusvaikutus olisi ollut paremmin todennettavissa. Tämä opittiin seuraavaa kertaa varten.
Hanke onnistui sisällöllisesti hyvin ja herätti kohderyhmän kiinnostuksen. Pilottitutkimuksen kohteena olleella kosteikolla vierailtiin useiden vierailijaryhmien kanssa ja levien käyttö ”ravinnesiepparina” kiinnosti erityisesti tutkijoita, maanviljelijöitä sekä opiskelijoita. Maanviljelijöillä on erityistä kiinnostusta ravinteiden kierrätykseen, jonka avulla maatilojen on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä. Hankkeen pilottikokeet herättivät kohderyhmissä kiinnostusta ja uusia ideoita, jotka voivat jatkossa tuottaa uusia kehittämishankkeita sekä liiketoimintaideoita.