Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70726

Hankkeen nimi: Polku - liikeideasta kasvuyritykseksi

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 1.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: PL 10

Puhelinnumero: 0401952073

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki

WWW-osoite: http://www.hel.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HIETAVUO TOMMI PEKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tommi.hietavuo(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407723143

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2
Vantaan kaupunki, 0124610-9
Laurea-ammattikorkeakoulu Oy / Spinno Enterprise Center, 1046216-1
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, 2228357-4
Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy, 2189312-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteenamme on rakentaa pääkaupunkiseudusta maailmanluokan aktiivinen yrittäjyysympäristö, joka aktiivisesti synnyttää uusia kasvuyritysaihioita sekä houkuttelee yrittäjiä hakeutumaan pk-seudulle!

Vuonna 2013 aloitettu Uudenmaan alueen ekosysteemiverkoston työskentely eri toimijoiden välillä on tuonut esille yhteisen ja yksinkertaisen palvelumallin tarpeen alueella. Perinteinen hautomotoiminta on päättynyt ja potentiaalisten kasvuyritysten määrän ja laadun lisäämiseen löytynyt uusia keinoja. Tätä mallia lähtevät nyt toteuttamaan Helsinki, Espoo ja Vantaa koko Uudenmaan alueen yhteiseksi palveluksi.

Yhteinen palvelumalli pre-startup-vaiheisiin luo kohderyhmien kannalta kiinnostavan, selkeästi tuotteistetun ja viestittävissä olevan tehokkaan polun ideasta startupiksi sekä tukee tehokkaammin uusia kasvuyrittäjiksi aikovia ja synnyttää nykyistä enemmän laadukkaita kasvuyritysaihioita. Lisäksi yhteinen palvelumalli tuo nykyisellään siiloutuneet tiimit yhteen osaajapooliksi, jossa asiantuntemusta hyödynnetään kuntarajojen yli, jollin voidaan saavuttaa synergiahyötyjä yhdistämällä markkinoinnin, asiakasvalinnan sekä työkalujen ja muun digisisällön kehityksen. Palvelut nivoutuvat ekosysteemin muihin palveluihin levittäen muihin toimijoihin yhteisen tekemisen työkulttuuria ja avoimuutta.

EAKR-puitteissa osapuolet kehittävät, pilotoivat ja tuottavat kasvuyritysaihioille yhdessä sovitut pre-startupvaiheen palvelut, jotka ovat hankkeessa lean -metodologian mukaiset

1. Liikeideoiden kehitysworkshopit
2. Liiketoimintakonseptin kehitys

Lisäksi osapuolet kehittävät ja tuottavat yhteisen tiedottamisen, vaikuttavuusmittauksen, sekä käyttävät yhteisiä tietojärjestelmiä, mitkä palvelevat erityisesti tämän projektin tavoitteita, mutta tukevat tarvittaessa myös projektin ulkopuolella tapahtuvaa startup-toimintaa. Lisäksi osapuolet tekevät yhdessä paikallisten yrityspalveluiden kanssa yhteisiä valmennuksia, verkottumistilaisuuksia sekä hyödyntävät yhteistä palveluntarjoajaverkostoa, sekä hakevat parhaita asiakastyökaluja yritysten käyttöön.

Pre-startup vaiheessa palvelut kytkeytyvät vahvasti ankkuriyritysten, pk-yritysten avaintoimialojen, yliopistojen, korkeakoulujen, opiskelijoiden yrittäjyysjärjestöjen tekemiin omiin yrittäjyysaktiviteetteihin tarjoten selkeän polun jatkaa niistä aina liiketoiminnan aloittamiseen saakka.

Hankkeen tavoitteena on aikaisempaa tehokkaammalla resussien käytöllä ja uusilla menetelmillä tuottaa parempia palveluja ja tuottaa enemmän vaikuttavuutta kuin aikaisemmilla palveluilla. Tavoitteena on aktivoida vuosittain vähintään 1000 osaajaa, joilla ei ole omaa ideaa sekä idean omistajaa, joilla ei ole tiimiä. Liiketoimintakonseptin kehitysvaiheeseen tavoitellaan osallistuvan keskimäärin 100 tiimiä vuodessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaiset kohderyhmät ovat:

1) Start-upin perustamista valmistelevat henkilöt, a) joilla ei ole omaa hyvää ideaa tai b) jotka kehittävät omaa liikeideansa, mutta joilta puuttuu kriittisiä resursseja kuten ohjelmointi- tai kaupallistamisosaamista, eivätkä siksi etene yrityksen perustamisprosessissa.

2) Kasvuyrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt kuten erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkimushenkilöstö, jotka harkitsevat yrittäjäksi ryhtymistä ja voivat saada kipinän työstää omaa liikeideaansa tai löytävät tiimin, mihin liittyä täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti sekä toissijaiset kohderyhmät

3) Start-upin perustamista harkitsevat valmiit tiimit tai juuri yrityksensä perustaneet tiimit, jotka tarvitsevat tukea ja sparrausta, jotta oma liikeidea kehittyy nopeasti start-upiksi ja löytää rahoituksen ja parhaan kasvupolun

4) Kokeneet (sarja)yrittäjät ja muut henkilöt, joilla on liike-elämän kokemusta jaettavaksi uusille yrittäjille toimien aluksi vapaaehtoispohjalta mentorina ja neuvonantajana

5) Lähialueiden kansainväliset tiimit, jotka harkitsevat yrityksen perustamista

6) Toimivat yritykset sekä tutkimuslaitokset, joilla on omasta kehityksestään ja tutkimuksestaan syntyneitä hyödyntämättömiä liikeideoita välitettäväksi kasvuyrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille kaupallistettavaksi tai joilla on tarjota osaamista, työtiloja tai muita resursseja omalle toimialalle läheisen yritystoiminnan edistämiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat ankkuriyritykset, palveluntarjoajat, rahoittajat ja ekosysteemin muut toimijat kuten Uudenmaan uusyrityskeskukset, jotka tekevät tällä hetkellä pre-startup vaiheen henkilökohtaista neuvontaa ja koulutusta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 535 152

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 521 775

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 891 920

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 869 625

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Raaseporin, Loviisan

Kunnat: Kirkkonummi, Myrskylä, Inkoo, Hyvinkää, Järvenpää, Vantaa, Espoo, Pukkila, Porvoo, Karkkila, Lohja, Lapinjärvi, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen, Vihti, Askola, Hanko, Loviisa, Sipoo, Kauniainen, Raasepori, Siuntio, Kerava, Helsinki, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 150, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22, joihin työllistyvät naiset 2

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 90, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa arvioidaan vaikutuksia sukupuolten näkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa arvioidaan vaikutuksia sukupuolten näkökulmasta
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa arvioidaan vaikutuksia myös sukupuolten näkökulmasta

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
TOimenpiteiden kohteen ovat liikeideat, joista löytyy skaalautuva liiketoimintamalli. Sen avulla voidaan kestävällä tavalla kasvattaa liiketoimintaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Liiketoimintaideoiden arvioinnissa painottuvat kaupunkien strategiset painopistealueet, joten ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja energiatehokkuuteen tähtäävät liikeideat tulevat huomioiduksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 6
Hanke huomio nämä liikeideavalinnoissaan ohjelmiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Hanke huomio nämä liikeideavalinnoissaan ohjelmiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke huomio nämä liikeideavalinnoissaan ohjelmiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanke huomio nämä liikeideavalinnoissaan ohjelmiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Hanke huomio nämä liikeideavalinnoissaan ohjelmiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Hanke huomio nämä liikeideavalinnoissaan ohjelmiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 6
Suuri osa skaalautuvista potentiaalisita liikeieoista perustuu aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Erityisesti Vantaalla on tavoitteenaan hyödyntää sijaintiaan ja logistista osaamistaan. TÄmä huomioidaan toimialavalinnoissa hankkeen aikana.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Hanke huomio nämä kaupunkien strategisten painopisteiden myös jokavuotisesti toimialapainopisteitä päätettäessä.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Hanke huomioi tämän resursseja valitessaan sekä valitessaan tiimejä ohjelmiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 9
Potentiaalisissa kasvuyrityksissä on muuta väestöä enemmän kansainvälistaustaisia henkilöitä. Kielivalintana englanninkielinen ohjelma takaa myös yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet.
Kulttuuriympäristö 0 9
Kansainvälistä liiketoimintaa suunnittelevat tiimit voivat aloittaa liiketoimintansa mistä tahansa ympäristöstä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke huomioi tämän valinnoissaan ohjelmiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa syntyi kaksi uutta laajempaa ohjelmakokonaisuutta, Turbiini ja 10 days 100 challenges, joiden operatiivinen vastuu siirtyy polku-projektiorganisaatioilta osatoteuttajien organisaatioihin. Lisäksi monipuolisia aktivointiin, tiimiyttämiseen ja liikeidean hiontaan liittyviä työpajoja testattiin ja parhaat näistä jatkavat päätoteuttajan toimesta Polku-projektin päättyessä. Yhteensä erilaisiin tapahtumiin ja toimenpiteisiin osallistui noin 3400 henkilöä ja 267 kpl pre-startup tiimiä (ks. liite 1 Event Calendar Excel; liite 2 Company Report Excel). Hankkeessa huomattiin, että erityisesti design- ja development resurssien löytäminen yrittäjä-lähtöisesti tiimeihin on erittäin vaikeaa, ja hidastaa startup-tiimien eteenpäin menoa. Pääkaupunkiseudulla on osaajapulaa, mikä hidastaa kasvuyritysten muodostumista. Korkeakoulutuksen pitää tuottaa jatkossa riittävästi osaamista, jolla voidaan varmistaa innovatiivisten, ketterien ratkaisujen syntyminen ja kasvu kansainvälisille markkinoille.

Hankkeessa synnytettiin Vantaalle uusi Turbiini-kiihdyttämö osaksi pk-seudun startup-ekosysteemiä, palvelemaan erityisesti varhaisen vaiheen start-up tiimejä, pk-yrityksiä ja opiskelijoita. Toiminta käynnistyi lokakuussa 2015 Polku-hankkeen toimesta ja sen toiminta on saatu vakiinnutettua ja siirretty Metropolia Ammattikorkeakoulun toteutettavaksi. Tavoitteena on, että Metropolian kaikilla kampuksilla on Turbiini-toimintaa keväisin ja syksyisin. Turbiini toteuttaa Polku-projektin päätavoitteita eli on kaikille avoin, ekosysteemin yhteinen palvelu.

10 days 100 challenges -ohjelma pilotoitiin kesällä 2017 ja Polku-projektin päättyessä 6 korkeakoulua on muodostanut konsortion, jolla ohjelmalle haetaan kolmen vuoden rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tarkoitus on tehdä ohjelmasta kansallinen ja varmistaa, että korkeakoulut voivat jatkossa nopeammin reagoida uudenlaisen osaamisen kehittämiseen osana opetustarjontaa.

Merkittävä osa hankkeen resursseista käytettiin pre-startup tiimien coachaamiseen, mikä osoitti, että jatkossa on edelleen tarvetta verkostoitumisen lisäksi tarjota yksilöllistä ohjausta palveluiden pariin sekä tukea startup yrittäjyydestä haaveilevia omalla polullaan. Tässä kohderyhmässä on merkittävästi maahanmuuttajataustaista yrittäjyys-potentiaalia, mikä on toiminut katalysaattorina useissa maailman startup-keskittymissä (Tel Aviv, Silicon Valley).