Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70776

Hankkeen nimi: KaivoMitta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 10.8.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244680-7

Jakeluosoite: PL 97 (Vaasantie 6)

Puhelinnumero: 0295030000

Postinumero: 67101

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.gtk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAHTINEN HANNU MATIAS

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimialapäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.lahtinen(at)gtk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295035260

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Geoenergialla tarkoitetaan maa- ja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa lämmitys- ja viilennysenergiaa, jota voidaan hyödyntää sellaisenaan tai lämpöpumppujärjestelmien avulla. KaivoMitta- hankkeessa arvioidaan Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen geoenergiapotentiaali ja luodaan alueelle geoenergiakaivojen mitoitukseen ja järjestelmien suunnitteluun tarpeellinen ohjeistus. Hanke tukee alueella toimivia geoenergia-alan yrityksiä (porausurakoitsijat, LVI-alan urakoitsijat), helpottaa alueellisten energiaratkaisuiden valintaa ja alueiden kaavoitusta. Hankkeessa tuotetaan asiantuntijatietoa vähähiilisen ja energiatehokkaan geoenergiatuotannon lisäämiseksi maakunnan alueella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat Keski-Pohjanmaan alueella toimivat geoenergia-alan yritykset, näiden yritysten alihankkijat, maakuntaliiton ja kuntasektorin suunnittelijat sekä kaavoittajat. Merkittävänä kohderyhmänä ovat myös alueen energiatehokkuudesta ja vähähiilisestä lämmityksestä sekä viilennyksestä kiinnostuneet uudisrakentajat, saneeraajat ja rakennusyritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyy laajemmin koko Keski-Pohjanmaan elinkeinoelämä, jolle luodaan mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan luomiseen, energiatehokkuuden parannukseen sekä lisätään maakunnan energiaomavaraisuutta kasvattamalla paikallisen geoenergiatuotannon määrää.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 680

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 21 386

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 80 972

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 552

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan

Kunnat: Perho, Veteli, Halsua, Toholampi, Kaustinen, Kannus, Lestijärvi, Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolineutraali hanke.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolineutraali hanke.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolineutraali hanke. Tämän hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 5
Geoenergia on oikein käytettynä ehtymätön ja uusiutuva luonnonvara. Geoenergia ei sulje pois muita uusiutuvia. Suurissa kohteissa voidaan käyttää rinnakkain biomassaa ja geoenergiaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 5
Geoenergian hyödyntämiseen tarvitaan välillisesti sähköenergiaa. Lämpöpumpputekniikkaa hyödyntämällä sähköä kuitenkin säästyy ja samalla ilmastonmuutosta ajavia fossiilisia polttoaineitakin, jotka ovat kansantaloudenkin kannalta huono vaihtoehto.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 0
Geoenergiajärjestelmien oikealla suunnittelulla ja toteutuksella voidaan ottaa käyttöön maa-, kallio- ja vesialueita vaarantamatta luontoarvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 0
Geoenergiajärjestelmiä voidaan toteuttaa myös pohjavesialueille riskittömästi. Kunnissa on osin väärääkin tietoa, joka rajoittaa geoenergian yleistymistä paikoin merkittävästi. Hanke pyrkii korjaamaan asian. Pientalojen lämmitysöljyn korvaaminen pienentää kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Geoenergiajärjestelmiä ei lähtökohtaisesti toteuteta Natura 2000- ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Geoenergiajärjestelmän käyttöikä voi olla yli 50 vuottakin. Materiaalien kestoikä on jopa 100 vuotta. Myös järjestelmän käytöstä poisto pitää suunnitella.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Geoenergiaa on kaikkialla jalkojemme alla. Geoenergia on ainoa uusiutuvan energian muoto, jota voidaan hyödyntää ilman tukitariffeja kannattavasti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 4
Paikallisten geoenergia-alan yritysten osaamisen kasvusta hyötyvät myös liitännäiset alat kuten rakennusala.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 0
Hankkeen tuloksia voidaan soveltaa energiankulutuksen arviointiin ja seurantaan tuotteiksi ja palveluiksi.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Geoenergian käytön lisääminen vähentää öljyn kulutusta, öljyn tuontia ja siten näkyy logistiikassakin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 2
Geoenergia on hajuton, mauton ja näkymätön energiamuoto toisin kuin pienhiukkaspäästöjä kasvattava biomassan poltto tai terveysvaikutuksiltaan kiistelyn alainen tuulivoima.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 6 0
Geoenergia on ympäristötietoinen valinta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) selvitti Keski-Pohjanmaan liiton rahoittamassa KaivoMitta-hankkeessa Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen geoenergiapotentiaalin. Selvityksessä keskityttiin tarkastelemaan kallioperästä saatavaa energiapotentiaalia, joka on hyödynnettävissä rakennusten lämmittämiseen ja/tai viilentämiseen kallioon poratun energiakaivon ja siihen kytketyn lämpöpumpun avulla.

Geoenergiapotentiaalin arvioinnissa huomioitiin kallioenergian saatavuuden kannalta olennaiset geofysikaaliset tekijät: maa- ja kallioperän lämmönjohtavuus ja lämpötila sekä maapeitteen paksuus. Nämä tekijät määrittävät osaltaan energiakaivon tarvittavan syvyyden yhdessä mm. rakennuksen energiantarpeen kanssa. Energiakaivon poraussyvyys muodostaa suuren osan geoenergiajärjestelmän kustannuksista. Esimerkinomaisten mitoituslaskelmien avulla tutkittiin geofysikaalisten tekijöiden vaikutusta energiankaivo- kaivojen tarvittavaan syvyyteen ja lukumäärään energiantarpeeltaan erilaisissa kalliolämpökohteissa.
Selvityksen lopputuote on Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelta laadittu yleismittakaavainen (1:250 000) geoenergiapotentiaalikartta, joka kuvaa kvalitatiivisesti kallioenergian saatavuutta ja vaihtelua maakunnan eri osissa. Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen geoenergiapotentiaali vaihtelee pääosin keskinkertaisesta hyvään. Suurin osa (41,5 %), Keski-Pohjanmaan maakunnan pinta-alasta kuuluu geoenergiapotentiaaliltaan luokkaan keskinkertainen ja kolmasosa (34 %) luokkaan hyvä. Geoenergian käyttö maakunnan alueella on kokonaisuutena suositeltavaa.

Tämä selvitys toimii kokonaisuudessaan ohjeistuksena energiakaivon mitoitukseen ja geoenergiajärjestelmän suunnitteluun Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella. Selvitys pyrkii tuomaan esille niitä geologisia ja geofysikaalisia ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat energiakaivon mitoitukseen Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella. Geoenergiapotentiaaliarvion avulla on mahdollista hakea raja-arvoja energiakaivon mitoitusta varten pientalokohteissa. Esimerkinomaisia energiakaivojen mitoituslaskelmia ei tule kuitenkaan sellaisenaan käyttää kiinteistöjen energiakaivojen ja/tai -kaivokenttien mitoittamiseen. Useista kaivoista koostuvien energiakaivokenttien mitoittamista varten GTK suosittelee aina tehtävän kohteelliset geologiset tutkimukset ja geofysikaaliset mittaukset kallioperän paikallisten ominaisuuksien selvittämiseksi.