|
|
|
Hankekoodi: A70776
Hankkeen nimi: KaivoMitta
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 10.8.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244680-7
Jakeluosoite: PL 97 (Vaasantie 6)
Puhelinnumero: 0295030000
Postinumero: 67101
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.gtk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAHTINEN HANNU MATIAS
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimialapäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.lahtinen(at)gtk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295035260
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Geoenergialla tarkoitetaan maa- ja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa lämmitys- ja viilennysenergiaa, jota voidaan hyödyntää sellaisenaan tai lämpöpumppujärjestelmien avulla. KaivoMitta- hankkeessa arvioidaan Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen geoenergiapotentiaali ja luodaan alueelle geoenergiakaivojen mitoitukseen ja järjestelmien suunnitteluun tarpeellinen ohjeistus. Hanke tukee alueella toimivia geoenergia-alan yrityksiä (porausurakoitsijat, LVI-alan urakoitsijat), helpottaa alueellisten energiaratkaisuiden valintaa ja alueiden kaavoitusta. Hankkeessa tuotetaan asiantuntijatietoa vähähiilisen ja energiatehokkaan geoenergiatuotannon lisäämiseksi maakunnan alueella.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat Keski-Pohjanmaan alueella toimivat geoenergia-alan yritykset, näiden yritysten alihankkijat, maakuntaliiton ja kuntasektorin suunnittelijat sekä kaavoittajat. Merkittävänä kohderyhmänä ovat myös alueen energiatehokkuudesta ja vähähiilisestä lämmityksestä sekä viilennyksestä kiinnostuneet uudisrakentajat, saneeraajat ja rakennusyritykset.
Hankkeesta hyötyy laajemmin koko Keski-Pohjanmaan elinkeinoelämä, jolle luodaan mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan luomiseen, energiatehokkuuden parannukseen sekä lisätään maakunnan energiaomavaraisuutta kasvattamalla paikallisen geoenergiatuotannon määrää.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 680
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 21 386
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 80 972
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 552
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan
Kunnat: Toholampi, Lestijärvi, Kaustinen, Halsua, Perho, Kannus, Kokkola, Veteli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 5 |
| Geoenergia on oikein käytettynä ehtymätön ja uusiutuva luonnonvara. Geoenergia ei sulje pois muita uusiutuvia. Suurissa kohteissa voidaan käyttää rinnakkain biomassaa ja geoenergiaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 5 |
| Geoenergian hyödyntämiseen tarvitaan välillisesti sähköenergiaa. Lämpöpumpputekniikkaa hyödyntämällä sähköä kuitenkin säästyy ja samalla ilmastonmuutosta ajavia fossiilisia polttoaineitakin, jotka ovat kansantaloudenkin kannalta huono vaihtoehto. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 0 |
| Geoenergiajärjestelmien oikealla suunnittelulla ja toteutuksella voidaan ottaa käyttöön maa-, kallio- ja vesialueita vaarantamatta luontoarvoja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 0 |
| Geoenergiajärjestelmiä voidaan toteuttaa myös pohjavesialueille riskittömästi. Kunnissa on osin väärääkin tietoa, joka rajoittaa geoenergian yleistymistä paikoin merkittävästi. Hanke pyrkii korjaamaan asian. Pientalojen lämmitysöljyn korvaaminen pienentää kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Geoenergiajärjestelmiä ei lähtökohtaisesti toteuteta Natura 2000- ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Geoenergiajärjestelmän käyttöikä voi olla yli 50 vuottakin. Materiaalien kestoikä on jopa 100 vuotta. Myös järjestelmän käytöstä poisto pitää suunnitella. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Geoenergiaa on kaikkialla jalkojemme alla. Geoenergia on ainoa uusiutuvan energian muoto, jota voidaan hyödyntää ilman tukitariffeja kannattavasti. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 4 |
| Paikallisten geoenergia-alan yritysten osaamisen kasvusta hyötyvät myös liitännäiset alat kuten rakennusala. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 0 |
| Hankkeen tuloksia voidaan soveltaa energiankulutuksen arviointiin ja seurantaan tuotteiksi ja palveluiksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 2 |
| Geoenergian käytön lisääminen vähentää öljyn kulutusta, öljyn tuontia ja siten näkyy logistiikassakin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 2 |
| Geoenergia on hajuton, mauton ja näkymätön energiamuoto toisin kuin pienhiukkaspäästöjä kasvattava biomassan poltto tai terveysvaikutuksiltaan kiistelyn alainen tuulivoima. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 0 |
| Geoenergia on ympäristötietoinen valinta. | ||
Geologian tutkimuskeskus (GTK) selvitti Keski-Pohjanmaan liiton rahoittamassa KaivoMitta-hankkeessa Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen geoenergiapotentiaalin. Selvityksessä keskityttiin tarkastelemaan kallioperästä saatavaa energiapotentiaalia, joka on hyödynnettävissä rakennusten lämmittämiseen ja/tai viilentämiseen kallioon poratun energiakaivon ja siihen kytketyn lämpöpumpun avulla.
Geoenergiapotentiaalin arvioinnissa huomioitiin kallioenergian saatavuuden kannalta olennaiset geofysikaaliset tekijät: maa- ja kallioperän lämmönjohtavuus ja lämpötila sekä maapeitteen paksuus. Nämä tekijät määrittävät osaltaan energiakaivon tarvittavan syvyyden yhdessä mm. rakennuksen energiantarpeen kanssa. Energiakaivon poraussyvyys muodostaa suuren osan geoenergiajärjestelmän kustannuksista. Esimerkinomaisten mitoituslaskelmien avulla tutkittiin geofysikaalisten tekijöiden vaikutusta energiankaivo- kaivojen tarvittavaan syvyyteen ja lukumäärään energiantarpeeltaan erilaisissa kalliolämpökohteissa.
Selvityksen lopputuote on Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelta laadittu yleismittakaavainen (1:250 000) geoenergiapotentiaalikartta, joka kuvaa kvalitatiivisesti kallioenergian saatavuutta ja vaihtelua maakunnan eri osissa. Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen geoenergiapotentiaali vaihtelee pääosin keskinkertaisesta hyvään. Suurin osa (41,5 %), Keski-Pohjanmaan maakunnan pinta-alasta kuuluu geoenergiapotentiaaliltaan luokkaan keskinkertainen ja kolmasosa (34 %) luokkaan hyvä. Geoenergian käyttö maakunnan alueella on kokonaisuutena suositeltavaa.
Tämä selvitys toimii kokonaisuudessaan ohjeistuksena energiakaivon mitoitukseen ja geoenergiajärjestelmän suunnitteluun Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella. Selvitys pyrkii tuomaan esille niitä geologisia ja geofysikaalisia ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat energiakaivon mitoitukseen Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella. Geoenergiapotentiaaliarvion avulla on mahdollista hakea raja-arvoja energiakaivon mitoitusta varten pientalokohteissa. Esimerkinomaisia energiakaivojen mitoituslaskelmia ei tule kuitenkaan sellaisenaan käyttää kiinteistöjen energiakaivojen ja/tai -kaivokenttien mitoittamiseen. Useista kaivoista koostuvien energiakaivokenttien mitoittamista varten GTK suosittelee aina tehtävän kohteelliset geologiset tutkimukset ja geofysikaaliset mittaukset kallioperän paikallisten ominaisuuksien selvittämiseksi.