|
|
|
Hankekoodi: A70777
Hankkeen nimi: Aluetalouden tilastoseurannan kehittäminen (ATIK)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.10.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245894-7
Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto (toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)
Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.chydenius.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ROSENQVIST OLLI TAPIO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistotutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: olli.rosenqvist(at)chydenius.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 805 4429
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on parantaa Keski-Pohjanmaan aluetalouden tilastoseurantaa tuottamalla nykyisen seurannan täydennykseksi alueellisesti monitasoista, klusteriperustaista tilastotietoa yritystoiminnan rakenteista. Toisena keskeisenä tavoitteena on alueen toimijoiden tilastoseurantayhteistyön kehittäminen. Hankkeessa toteutetaan viisi toimenpidettä: (1) Määritellään keskeiset yritystoiminnan klusterit, joita ryhdytään seuraamaan tilastojen avulla; (2) Tilastoaineistojen hankinta ja jalostus; (3) Tilastoaineistojen analyysi ja tulkinta; (4) Tilastoseurantayhteistyön tehostaminen ja (5) Tilastoaineistojen julkistaminen. Hankkeen tuloksena syntyy ensinnäkin uusi Keski-Pohjanmaan aluetalouden tilastollinen kuvausjärjestelmä. Uudenlainen kuvausjärjestelmä parantaa maakunnassa toimivien yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kilpailukykyä ja verkostoitumista sitä kautta, että yritykset ja kehittäjäorganisaatiot pystyvät nykyistä helpommin näkemään toimintansa osina kehittyviä yritysklustereita. Hankkeen toisena tuloksena syntyy ennakointi- ja tilastoyhteistyötä tekevien tahojen välille uusi toimintamalli, jonka avulla Keski-Pohjanmaan aluetalouden tilastoseurantaa ja ennakointia voidaan toteuttaa nykyistä tehokkaammin.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Keski-Pohjanmaan kaikki yritykset sekä maakunnan ennakointiverkostoon ja tilastolliseen yhteistyöhön osallistuvat tahot (ks. kohta 5.1). Lisäksi – vertailun mahdollistamiseksi – tilastotietoa hankitaan virallista maakuntaa ympäröiviltä alueilta sekä valtakunnallisen vertailumahdollisuuden näkökulmasta myös Suomen kaikista maakunnista. Varsinainen maantieteellinen kohdealue on kuitenkin virallisen maakunnan alue, sillä muita alueita tarkastellaan hankkeessa virallisen maakunnan näkökulmasta.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat muutkin Keski-Pohjanmaalla toimivat tutkimus-, koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot kuin ne, jotka on mainittu kohdassa 5.4.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 207 064
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 768
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 258 833
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 258 463
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan
Kunnat: Veteli, Kokkola, Lestijärvi, Kannus, Perho, Toholampi, Kaustinen, Halsua
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hankkeessa tuotettu tieto ja osaaminen vaikuttavat välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hankkeessa tuotettu tieto ja osaaminen vaikuttavat välillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallintaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tuottama tieto ja osaaminen vaikuttavat merkittävästi paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen. Elinkeinoelämän paikallinen, alueellinen ja alueiden välinen kehittäminen on yksi hankkeen keskeisistä tehtävistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa tuotettu uusi tieto ja osaaminen edistävät uusien aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Hankkeessa tuotettu, elinkeinoelämän kehittämistä koskeva uusi tieto ja osaaminen edistävät välillisesti alueen väestön hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hanke kohdistuu alueen kaikkiin yrityksiin. Hankkeessa pyritään edistämään sosiaalisen tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun toteutumista yritystoiminnan kehittämisessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hanke kohdistuu alueen kaikkiin yrityksiin. Hankkeessa pyritään edistämään yritystoiminnan piirissä vaikuttavien erilaisten kulttuurien yhdenvertaisen kohtelun toteutumista yritystoiminnan kehittämisessä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hanke pyrkii edistämään "yhteen hiileen puhaltamisen" kulttuuria alueella. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa pyritään ottamaan huomioon ja edistämään ympäristöarvojen kunnioittamista. | ||
ATIK-hankkeessa rakennettiin Keski-Pohjanmaan yritystoimintaa kuvaava, Tilastokeskuksen yritystilastoihin perustuva KP-YRTI-palvelu (https://www.chydenius.fi/kp-yrti). Palvelussa vertaillaan Keski-Pohjanmaan maakunnan, Keski-Pohjanmaan naapuriseutukuntien ja -maakuntien, Lapin, sekä Itä- ja Etelä-Suomen yritystoiminnan rakenteita vuodesta 2013 vuoteen 2016.
KP-YRTI-palvelun tiedot nostattavat mielenkiintoisia kysymyksiä ja haasteita keskipohjalaiseen aluekehityskeskusteluun. Tilastotiedoissa yllättävää on esimerkiksi se, että maakunnan perinteisillä, suurilla erikoistumisaloilla jalostusarvosumma on pienentynyt vuodesta 2014 vuoteen 2016, samalla kun kasvua on ollut suhteellisesti harvinaisemmilla suurilla toimialoilla, kuten rakennus- ja kiinteistöalalla, tukkukaupassa ja yhdyskuntahuollossa sekä pienillä aloilla kuten matkustuspalveluissa; terveys- ja sosiaalipalveluissa; virkistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa sekä muussa tehdasteollisuudessa, johon kuuluvat muun muassa painaminen ja urheiluvälineiden valmistus.
Vaikka joidenkin palvelualojen yritystoiminnassa on Keski-Pohjanmaalla havaittavissa jalostusarvosumman kasvua, alueiden väliset vertailut osoittavat, että kokonaisuutena sekä työelämä- että kuluttajapalveluista muodostuva palveluala on kehittynyt Keski-Pohjanmaalla huonommin kuin vertailualueilla. Palvelualoilla ei Keski-Pohjanmaalla ole kovin monia yrityksiä ja toimialoja, jotka nousisivat maakunnan vetovoimatekijöiksi. Palvelut ovat laaja toiminnan kenttä, jota on aluekehittämisessä vaikea profiloida tietyiksi kehittämisen painopisteiksi. Palvelujen korkea laatu ja kansallinen ja kansainvälinen tunnettuus kuitenkin parantaisivat maakunnan vetovoimaisuutta.
Viime vuosina maakunnan aluekehittämisessä on panostettu voimakkaasti biotalouden, kemian alan ja digitalisaation edistämiseen. Olisi toivottavaa, että näiden panostusten vaikutukset näkyisivät jollakin aikavälillä näiden alojen yritystoiminnan kasvuna maakunnassa. Tilastot herättävät kysymyksiä, miksi näin ei ole toistaiseksi tapahtunut? Ilmenevätkö vaikutukset kenties vasta tulevaisuudessa, onko kehittämistoiminnassa kiinnitetty liian vähän huomiota yritystoiminnan kasvattamiseen vai onko kehittäminen kasvattanut naapurialueiden yritystoimintaa? Paradoksaalista on, että maakunnan yritystoiminnassa kasvualoja vuosina 2014–2016 ovat olleet sellaiset alat, joita ei ole suuresti korostettu maakunnan kehittämisasiakirjoissa.
KP-YRTI-yritystilastopalvelun rakentamisen lisäksi hankkeessa annettiin työpajatyöskentelyn pohjalta suosituksia Keski-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation tietopalvelujen kehittämiseksi. Johtopäätöksenä oli, että tilastoseurannan ja ennakoinnin kehittämiseen olisi maakuntauudistuksen yhteydessä löydyttävä lisää resursseja.