Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70779

Hankkeen nimi: Teollisuuden metallipitoisten sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntäminen METALREC

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: (06) 825 0000

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Koponen Hanna-Kaisa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna-kaisa.koponen(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7250270

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylä yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 0245894-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kemian suurteollisuuden ansioista Kokkolaan on keskittynyt viime vuosina valtavasti kemian alan osaamista, alueelle on tehty uusia tutkimukseen perustuvia investointeja ja korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on tiivistynyt. Kemian koulutusväylät ovat valmiina ammattitutkinnosta aina tohtoriksi saakka ja t&k-toiminta on vilkasta. Mikä parasta - tutkimusyhteistyön hedelmät siirtyvät suoraan yritysten hyödynnettäväksi ja parhaimmillaan osaksi uutta teollista liiketoimintaa. Viime vuosien aikana alueen korkeakoulut, Kokkolan yliopistokeskus ja Centria-ammattikorkeakoulu, ovat yhdessä panostaneet merkittävästi tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen mm kemian laboratorioihin, akkulabora-torioon sekä Chemplant-koetehtaaseen ja sen automaatiojärjestelmän uusimiseen, jotka avaavat aivan uusia mahdollisuuksia kemiallisten prosessien kehit-tämiseen ja testaamiseen. Pelkkä infrastruktuuri, laitteet ja koneet, eivät kuiten-kaan yksistään takaa onnistumista vaan konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös syvällistä osaamista ja prosessien ymmärtämistä. Panostaminen henkilökunnan osaamiseen onkin tärkeämpää kuin panostus laite- ja konekantaan. Tässä hankkeessa kehitetään alueen koulutusorganisaatioiden tutkimuksellista osaamista erityisesti hydrometallurgisista metallien talteenottomenetelmistä ja vahvistetaan edelleen tutkimuslaitos-teollisuus-yhteistyötä. Hankkeen tuloksena syntyy uutta, syvällisempää osaamista osallistuville korkeakouluille metallipitoisten sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämisestä erityisesti erotusprosesseista kuten esim. saostuksesta, neste-neste uutosta ja suodatuksesta. Lisäksi hanke vahvistaa Kokkolan seudun asemaa kemianteollisuuden klusterina, edistää osallistuvien yritysten materiaali- ja energiatehokkuutta sekä avaa uusia mahdollisuuksia cleantech-teknologioihin perustuvalle pk-sektorin teollisuudelle ja sen ”etabloitumiselle” Kokkolan suurteollisuusalueelle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Kokkolan seudulla toimivat kemian teollisuuden suuryritykset sekä toimintaa alueella harjoittavat ja/tai uutta liiketoimintaa Kokkolan alueelle suunnittelevat pk-sektorin yritykset.

Potentiaaliset yhteistyötahot ja yritykset:

• Boliden Kokkola Oy (yhteistyöstä alustavasti sovittu)
• Freeport Cobalt Oy (yhteistyöstä alustavasti sovittu)
• Yara Oy (yhteistyöstä neuvotellaan)
• Recalkaline Oy (yhteistyöstä alustavasti sovittu)
• Akkuser Oy (yhteistyöstä alustavasti sovittu)
• Crisolteq Oy (yhteistyöstä neuvotellaan)
• Rekitec Oy (yhteistyöstä neuvotellaan)
• Outotec Oy (yhteistyöstä neuvotellaan)
• Kemira (yhteistyöstä neuvotellaan)
• Tetra Chemicals Europe (yhteistyöstä neuvotellaan)
• Enfucell Oy (yhteistyöstä sovittu)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Centria-ammattikorkekaoulun ja Kokkolan yliopistokeskuksen henkilöstö sekä korkeakoulujen opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 256 750

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 217 249

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 355 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 294 729

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan

Kunnat: Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuu yrityksiä teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen tarpeiden mukaan. Yrityksiä ei jaotella sukupuolinäkökulman mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeeseen osallistuu yrityksiä teknologisten tarpeiden ja liiketoiminnan kehittämisen tarpeiden mukaan. Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 0
Hankkeen toimenpiteiden vaikutus luonnonvarojen kestävään käyttöön on merkittävä. Tavoitteena on hyödyntää sivuvirtoja siten, että primäärin raaka-aineen käyttöä voitaisiin vähentää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 0
Hankkeen toimenpiteillä on merkittävä vaikutus kasvuhuonekaasupäästöjen pienenemiseen esim paristojen ja akkujen kierrätys parantaa sähkökäyttöisten kulkuneuvojen ja koneiden kilpailukykyä ja sen myötä fossiilisten raaka-aineiden käyttö vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 8
Haitallisija päästöjä pienentämällä ja läjitettävän jätteen määrää vähentämällä vaikutetaan postitiivisesti myös ympäröivään alueeseen, kasvillisuuteen ja eliöihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Luonnonvarojen (metallien) tehokkaampi käyttö tuotannollisissa prosesseissa vähentää pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 8
Hankkeessa tehtävillä toimenpiteillä on merkittä välillinen vaikutus Natura 2000-ohjelmassa määriteltyihin Kokkolan suurteollisuusalueen välittömässä läheisyydessä oleviin Natura-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 0
Hankkeessa kehitetään liiketaloudellisesti kannattavia kemiallisia prosesseja metallien talteen ottamiseksi teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 0
Esimerkkinä mainittakoon mm koboltin talteenotto litiumioniakuista ja sen palauttaminen kobolttituotannon raaka-aineeksi sekä kaivostuotannon sivutuotteena muodostuvan rautasakan käyttäminen akkukemikaalien valmistuksen raaka-aineena.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Hankkeessa kehitettävät uudet menetelmät luovat myös pk-yrityksille uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia. Voimme olla ylpeitä alueella toimivasta kemian klusterista mutta sen olemassa olo ja edelleen kehittäminen vaatii toimijoilta jatkuvia panostuksia. kehitystyöhön. h
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Suomi on vahvasti liputtanut Cleantech-teknologian kehittämisen ja erityisesti siitä syntyvän uuden vientiteollisuuden puolesta. Tämä hanke tukee tätä TEM:n asettamaa tavoitetta.
Liikkuminen ja logistiikka 7 0
Sivuvirtojen ja jätteiden kierrätys vähentää tarvetta niiden kuljettamiseen etäämmälle paikallisista tuotantolaitoksista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 7
Hankkeen välillisenä vaikutuksena edistetään alueellista hyvinvointia ympäristöhaittojen minimoimisella ja siten luonnon monimuotoisuuden säilymisellä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeessa ei suoranaisesti ole yhteyttä tasa-arvon kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hanke on neutraali yhteis-kunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden osalta.
Kulttuuriympäristö 0 8
Hanke vaikuttaa välillisesti alueemme kulttuuriympäristön säilymiseen minimoimalla teollisen toiminnan mahdollisia negatiivisia ympäristövaiku-tuksia ja riskejä.
Ympäristöosaaminen 9 0
Hankkeessa keskitytään metal-lien talteenottomenetelmien kehittämiseen ja siihen liittyvien Cleantech-teknologioiden kehittämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli kehittää alueen korkeakoulujen osaamista hydrometallurgisten prosessien kemiasta ja metallien talteenottomenetelmistä ja vahvistaa alueen tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteistyötä. Hankkeessa tavoiteltiin myös uudenlaisen toimintamallin kehittämistä, jolla teollisuuden metallipitoisten päästöjen (jätteiden ja sivutuotteiden) haitallisia ympäristövaikutuksia voitaisiin pienentää ja siten edistää yritysten materiaali- ja energiatehokkuutta. Lisäksi hankkeessa etsittiin ratkaisuja teollisuuden sivutuotteiksi ja jätteiksi luokiteltujen metallipitoisten materiaalivirtojen hyödyntämiseksi ja prosessoimiseksi.

Hankkeen aikana toimijoille syntyi uutta, syvällisempää osaamista metallipitoisten sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämisestä, erityisesti erotusprosesseista kuten esim. saostuksesta, uutosta ja suodatuksesta. Hankkeessa tehtyä yritysyhteistyötä olivat tukemassa koetehdas- ja laboratorioympäristö, jotka mahdollistivat yritysten kanssa tehtävien koeajojen toteuttamisen sekä testaamisen. Hanke vahvisti ja edisti osallistuvien yritysten materiaali- ja energiatehokkuutta sekä avasi näin uusia mahdollisuuksia mm. cleantech-teknologioiden hyödyntämiselle. Hankkeeseen osallistuneita yrityksiä kuvaava indikaattori täyttyi erinomaisesti.

Hanke toteutettiin 1.5.2015 – 31.12.2017 välisenä aikana. Hanke oli EU:n rakennerahasto-ohjelman (EAKR) rahoittama. Centria-ammattikorkeakoulu toimi hankkeen koordinaattorina ja osatoteuttajana Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Päärahoittajana hankkeessa olivat Keski-Pohjanmaan liitto ja Kokkolan kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 395 000 € ja se toteutui budjetoidusti.