Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70798

Hankkeen nimi: Wood Innovation Network - Itäsuomalaisten puualan yritysten ja innovaatioverkoston uudistaminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: 017 255 6000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuuspalo Kari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-suunnittelija, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.kuuspalo(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 5513

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Wood Innovation Network (WIN) -hanke 2015-2017 on puutuoteteollisuuden itäsuomalainen uusiutumis-, kasvu- ja
kansainvälistymishanke.
Hankkeen toiminta tukee yritysten haluamaa uusiutumisen, kasvun sekä uuden viennin ja muun kansainvälistymisen
valmistelua, suunnittelua ja toteuttamista uusilla tehokkailla tavoilla ja alalle poikkeuksellisen laajan ja monialaisen
uuden innovaatioverkoston asiantuntijapalveluilla.
Hankkeen TKI-klinikan toiminnalla valmistellaan, käynnistetään ja toteutetaan alueen puualan ja teollisen
puurakentamisen uusiutumisessa ja kasvussa tarvittavaa ja yritysten haluamaa korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja
protopajatoimintaa. TKI-klinikan toiminta perustuu yritysten strategioihin ja klinikan toiminta tuottaa niitä puutoimialan
tarvitsemia asiantuntijapalveluja, joita muut alueen toimijat eivät pysty tuottamaan. TKI-klinikan palveluja voivat
käyttää kaikki kolmen maakunnan yritykset ja suurin osa klinikan palveluista tuotetaan hankkeen toiminta-alueen
kolmessa ammattikorkeakoulussa.
Hankkeen palveluilla tuetaan myös puurakentamisen kehittämistä sekä erityisesti teollisen puurakentamisen
pilottikohteiden valmistelua, suunnittelua ja käynnistämistä sekä jalostavan alihankintatoiminnan syntymistä esim.
CLT-, LVL-levyjen tai muiden rakentamisessa tarvittavien puupohjaisten puolivalmisteiden ja tuoteosien
jalostamiseksi.

Hankkeen osatavoitteet/tulokset ovat:
1. Yrityksissä kehitetään uutta ja vähähiilistä liiketoimintaa yhteistyössä alueen TKI-klinikan palvelujen kanssa
2. Puutuoteyritykset käynnistävät merkittäviä tuotekehityshankkeita tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen ja niiden
myötä lisääntyy seutujen työllisyys ja elinvoimaisuus
3. Yrityksissä on edistetty tuotteiden ympäristöystävällisyyttä, elinkaariajattelua sekä tuotannon energiatehokkuutta ja
vähähiilisyyttä
4. Innovaatioverkoston yhteistyö lisää alueen ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja
kehittämispalvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta ja käyttöastetta
5. Yritysten uusi ylimaakunnallinen yhteistyö lisääntyy, luo tehokkuutta markkinahakuisuuteen, parantaa kasvu ja
kansainvälistymisvalmiuksia, innovaatiot ja pilotoinnit tuovat uutta kansallista asiakasrajapintaa ja tekevät puutuotteet
ja puurakentamisen hyvin tunnetuiksi myös kotimaassa.

Hankkeen myötävaikutuksella saavutettavat tulokset lisäävät tuntuvasti toiminnassa mukana olevien yritysten
energiatehokkuutta, vähähiilisiä tuoteratkaisuja ja tuotantoa sekä alan työllisyyttä.

Hanketta toteuttavat yritysten kanssa yhteistyössä Savonia-amk, Karelia-amk, Aluekehityssäätiö (v. 2015-2016), Sonkajärven kunta (v. 2017), Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Navitas Kehitys Oy, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja Savonlinnan Yrityspalvelut Oy/Savonlinnan Hankekehitys Oy sekä alueella toimivat muut elinkeino-organisaatiot.
Toiminta-alue on Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat puutuoteyritykset, niille palveluja tuottavat yritykset, rakentamisen liiketoimintaketjuun kuuluvat yritykset, puuteollisuusalan liikeidean kehittäjät, alkavat yritykset ja yritykset, jotka uudistavat tai laajentavat liiketoiminta-aluettaan sekä vahvaan kasvuun ja vientiin tähtäävät yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat alueelliset kehitysyhtiöt, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, yritysneuvontaorganisaatiot ja yritysrahoittajat sekä kuntien ja kaupunkien elinkeinotoimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 085 211

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 074 970

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 447 392

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 448 469

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Joensuun, Varkauden, Keski-Karjalan, Kuopion, Koillis-Savon, Mikkelin, Ylä-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Hirvensalmi, Lieksa, Kontiolahti, Lapinlahti, Nurmes, Enonkoski, Rääkkylä, Rantasalmi, Outokumpu, Siilinjärvi, Kangasniemi, Tuusniemi, Puumala, Mikkeli, Keitele, Tohmajärvi, Vesanto, Kiuruvesi, Kaavi, Sonkajärvi, Pertunmaa, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Joensuu, Mäntyharju, Tervo, Sulkava, Heinävesi, Kitee, Juuka, Varkaus, Leppävirta, Ilomantsi, Vieremä, Savonlinna, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoitteena on kohdistaa toiminta tasapuolisesti niin naisiin kuin miehiinkin. Rakennus- ja puuteollisuusalat ovat olleet perinteisesti miesvaltaisia aloja. Naisia on kuitenkin tullut alalle jatkuvasti lisää, joskin kasvu on ollut hidasta. 2012-2014 valmistuneista rakennusinsinööreistä (DI ja AMK) ja arkkitehdeistä (SAFA ja AMK) eri tilastojen mukaan naisia on keskimäärin 20%. Rakennus- ja puuteollisuudessa toimihenkilötasolla naisten osuus eri tehtävissä on suurempi, esimerkiksi suunnittelussa ja markkinoinnissa. Hankkeen toimenpiteet antavat heille mahdollisuuden erikoistua aihealueen eri tehtäviin. Lisäksi puurakentamisessa ollaan enenemässä määrin siirtymässä käyttämään puutuoteteollisuudessa suunniteltuja ja valmistettuja rakenteita ja moduuleja. Tämä edistää entisestään naisten mahdollisuutta ja kiinnostusta työllistyä rakennus- ja puuteollisuuteen, kun työn luonne muuttuu raskaasta rakennustyömaalla tehtävästä työstä enemmän sisätiloissa tehtäväksi suunnittelutyöksi ja automatisoiduksi rakenteiden ja rakennusosien kokoamistyöksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteena on kohdistaa toiminta tasapuolisesti niin naisiin kuin miehiinkin. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Asiantuntijatehtävät ja työmahdollisuudet ovat sukupuolesta riippumattomia. Hankkeen eri vaiheissa huomioidaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen "Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa" -ohjeen mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toimenpiteissä ja ne tukevat välillisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä työelämässä. Näitä toimenpiteitä ovat osallistujien osaamisen syventäminen ja lisääminen sekä verkostoituminen, jolloin osallistujien kilpailukyky työmarkkinoilla paranee. Toimenpiteiden vaikutuksesta naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää hankittua ammatillista osaamista työelämässä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 4
Puun käytön monipuolistaminen. Vähähiilisyyden edistäminen. Osaamisen vahvistaminen lisää puun käyttöä rakentamisessa, mikä edistää luonnonvarojen kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 8
Puurakentaminen on hiilijalanjäljeltään todistetusti ekologinen vaihtoehto, joka pienentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on neutraali vaikutukseltaan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 8
Puurakentaminen on hiilijalanjäljeltään todistetusti ekologinen vaihtoehto, joka pienentää kasvihuonekaasupäästöjä pitkällä aikavälillä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke on neutraali vaikutukseltaan Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Prosessien materiatehokkuus. Suunnittelu- ja valmistustekniikan kehittyminen vähentää materiaalien hukkaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Puuteollisuuden puutuotteiden hyödyntäminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 4
Edistetään yhteisillä yrityskehittämispalveluilla uusien yritysten syntymistä ja nykyisen vahvaan kasvuun tähtäävien yritysten kehittymistä vahvistaen Itä-Suomen elinkeinoelämän kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hyödynnetään olemassa olevia kehittämisympäristöjä. Digitaalisuuden hyödyntäminen kehitysprojekteissa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Suunnittelu- ja valmistustekniikan kehittyminen optimoi liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 6
Puulla rakennusmateriaalina on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia työ- ja asuinympäristössä.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Osaamisen lisääntyminen parantaa sosiaalista tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hanke on tämän arviointikohteen kannalta neutraali.
Kulttuuriympäristö 1 3
Rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö tarkoittaa rakennettuja alueita, rakennuksia sekä erilaisia rakenteita. Hanke tuo monimuotoisuutta rakennettuun ympäristöön pitkällä aikavälillä.
Ympäristöosaaminen 1 3
Osaamisen vahvistaminen puurakentamisen ekologisuudesta parantaa välillisesti ympäristönäkökulman huomioonottamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Puutuoteteollisuuden itäsuomalainen uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymishanke Wood Innovation Network (WIN) toteutettiin 1.5.2015 – 30.4.2018 välisenä aikana. Hanketta rahoittivat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, kunnat ja yritykset. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen oli Pohjois-Savon liitto. Hanketta toteuttivat yritysten kanssa yhteistyössä Savonia-amk, Karelia-amk, Aluekehityssäätiö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Navitas Kehitys Oy, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy Sonkajärven kunta ja Savonlinnan Yrityspalvelut Oy/Savonlinnan Hankekehitys Oy sekä alueella toimivat muut elinkeino-organisaatiot. Toiminta-alueena oli Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala.

Hankkeen TKI-klinikan toiminnan tavoitteena oli valmistella, käynnistää ja toteuttaa alueen puualan ja teollisen puurakentamisen uusiutumisessa ja kasvussa tarvittavaa ja yritysten haluamaa korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja protopajatoimintaa. TKI-klinikan toiminta perustui yritysten strategioihin ja klinikan toiminta tuotti niitä puutoimialan tarvitsemia asiantuntijapalveluja, joita muut alueen toimijat eivät pystyneet tuottamaan. TKI-klinikan palveluja voivat käyttää kaikki kolmen maakunnan yritykset ja suurin osa klinikan palveluista tuotettiin hankkeen toiminta-alueen kahdessa ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa. Hankkeen palveluilla tuettiin puurakentamisen kehittämistä sekä erityisesti teollisen puurakentamisen pilottikohteiden valmistelua, suunnittelua ja käynnistämistä sekä jalostavan alihankintatoiminnan syntymistä kuten esim. CLT-, LVL-levyjen tai muiden rakentamisessa tarvittavien puupohjaisten puolivalmisteiden ja tuoteosien jalostamista. Hankkeessa myös lisättiin puurakentamisen tietoisuutta kuntapäättäjien keskuudessa. Yritysten yhteistyö lisääntyi ja markkinahakuisuus kehittyi parantaen kasvu ja kansainvälistymisvalmiuksia. Innovaatiot ja pilotoinnit toivat uutta kansallista asiakasrajapintaa ja paransivat puutuotteiden ja puurakentamisen tunnettavuutta kotimaassa.