|
|
|
Hankekoodi: A70802
Hankkeen nimi: Demonstraatioympäristö MIM-teknologian uusiin ja haasteellisiin kokeiluihin
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.8.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013260600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 311 6314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pienten metalliosien valmistus ruiskuvalulla (Metal Injection Moulding, MIM) on maailmalla nopeasti leviävä teknologia. Se on kehitetty erityisesti monimutkaisten ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan erittäin lujien kappaleiden valmistukseen. MIM-teknologia on kierrätyspohjainen ja ympäristöystävällinen sekä vähähiilinen materiaalia lisäävä valmistusmenetelmä jonka markkinat kasvavat vauhdilla (BCC Researchin mukaan, noin 10% vuotuinen kasvu seuraavan 6 vuoden aikana). Menetelmässä metallijauheesta ja sideaineesta sekoitettu massa ruiskuvaletaan muottiin, sideaine poistetaan ja muotokappale sintrataan. Sen tunnetuimpia sovelluksia tällä hetkellä ovat Applen iPhone ja iPad -laitteiden laturien liitinpäät.
Suomen MIM-komponenttien markkinoiden koko on tällä hetkellä 3 – 7 miljoonaa euroa. Markkinoiden odotetaan kasvavan 15% vuodessa yli 15 miljoonaan euroon vuonna 2020. Markkina-arvio perustuu top-down-analyysiin. Koko maailmanlaajuinen MIM-komponenttien myynti oli vuonna 2012 noin yksi miljardi euroa (German, R.M. 2013), joista Euroopan osuus oli noin 240 miljoonaa euroa. Analyysissä Suomen minimipotentiaaliksi arvioidaan 3,6 miljoonaa euroa, joka perustuu Suomen suhteelliseen osuuteen Euroopan bruttokansantuotteesta. Potentiaalisena maksimina markkinoiden koolle arvioidaan olevan 14.4 miljoonaa euroa, joka vastaisi 6% Euroopan markkinoista. Kun vastaavilla minimi-maksimi-arviolla arvioidaan yritysten ja työntekijöiden lukumäärää, niin esimerkiksi minimiarvion potentiaali voitaisiin hoitaa Suomessa 1 – 2 yrityksen voimin. Potentiaalisen maksimin ja vuotuisen kasvuennusteen perusteella vuoden 2020 markkinapotentiaalin mukaisen MIM-komponenttien tarpeen tyydyttäminen kotimaisella tuotannolla tarve tarkoittaisi sitä että Suomeen voitaisiin perustaa uusia MIM-komponenttien tuotantolaitoksia.
Teknologiassa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia nimenomaan materiaalikehityksessä. Nykyaikaisten MIM-materiaalien osalta selkeimmät parannukset liittyvät lopputuotteen pinnan laadun merkittävään parannukseen sekä kutistuman hallintaan. Kutistuman hallinnassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut merkittävä muutos, kutistumaprosentti on puolittunut. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteiden mittatarkkuus on nykyisillä MIM-komponenteilla huomattavasti aikaisempaa parempi. Lisäksi MIM-materiaalien patentit (Basf Catamold) ovat vanhentumassa tänä vuonna ja sillä on merkitystä teknologian kysynnän yleistymiseen ja nopeaan kehittymiseen (vrt. 3d-tulostuksen patenttien vapautuminen EOS:lta).
MIM-teknologiaa hyödyntävien yritysten (esim. Abloy, Vesuto, Sako, ABB ja Plastoco) MIM-teknologian käyttämisen lisäämisen rajoitteena on pitkä jopa 24 kuukauden tuotekehitysaika. Pitkä aika johtuu teknologian monivaiheisuudesta ja siitä että tuotesuunnittelu pohjautuu työstettäviin kappaleisiin eikä MIM-teknologian parhaita ominaisuuksia osata hyödyntää heti tuotesuunnittelun alkumetreillä. Tämän hankkeen ensisijainen tavoite on lyhentää tuotekehitysaikaa alle neljännekseen eli alle kuuteen kuukauteen.
Hankkeen tavoitteena on tukea pk-yritysten MIM-teknologiaan perustuvien tuotteiden, asiantuntijuuden, uusien kaupallistamismahdollisuuksien ja uuden teknologian käyttöönottoa. Hankkeessa haetaan parasta mahdollista asiantuntemusta yritysten uusiutumiseen ja tuottavuuden lisäämiseen, palveluiden kehittämiseen ja niiden markkinoille saavuttamiseen niillä alueilla, jotka tukevat tarkkuustekniikan ja siihen kiinteästi liittyvään MIM-teknologian kehittymistä Pohjois-Karjalassa.
Tavoitteet toteutetaan konkreettisen tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä demonstraatioiden keinoin. Hanke verkostoituu tehokkaasti Joensuun tiedepuiston hankkeiden (Vihreän kasvun avainteknologiat ja Karjalainen kauppamies kansainvälistyy) kanssa. Hankkeen aikana selvitetään myös MIM-teknologiaa massavalmistuksena tekevän yrityksen toimintaedellytykset Pohjois-Karjalassa. Hankkeen rinnalla toteutetaan investointiosio moderniin sideaineen poistoon sekä hankintaan alueelle ensimmäinen yritysten ja tutkimuslaitosten pilotointikäyttöön tarkoitettu sintrausuuni.
Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät maakunnallisen elinkeinopohjan laajentamiseen ja aluetalouden kehittymiseen. Tulevaisuuden osalta hankkeen aikana hankittu ja kasvanut asiantuntijuus, osaaminen ja kansainvälisyys mahdollistavat erittäin vaativien MIM-komponenttien toteuttamisen hyödyntäen maakunnassa olevaa osaamista. Tuloksena syntyy MIM-teknologian pilotointitarpeita palveleva yritysten, kansainvälisten toimijoiden, korkeakoulujen toimintamalli, joka edistää rajapintainnovaatioiden syntymistä ja uusia MIM-teknologiasovellutuksia. Hankkeessa hyödynnetään Karelia ammattikorkeakoulun nanotyöstöympäristöä (Ultra Precision Unit) joka pohjautuu tutkimuksen ja koulutuksen, tiedepuistojen ja liike-elämän väliseen yhteistoimintaan. Myöhemmin hankittu ja lisääntynyt osaamisen siirtyy osaksi Karelia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän koulutustoimintaa, jolla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa elinkeinoelämän näkökulmasta.
Pitkällä aikavälillä hanke edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi, sillä materiaaleja lisäävien valmistusmenetelmien käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hanke tukee EAKR toimintalinjan tavoitteita tuotantoteknologian uudistumisen ja hyödyntämisen näkökulmasta. Hanke vastaa Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman 2020 toteuttamiseen edistämällä materiaalia lisäävien valmistusmenetelmien käyttöönottoa pohjoiskarjalaisessa teollisuudessa. Energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen ja käyttöönotto vähentää energian käyttöä ja edistää näin vähähiilisyyden tavoitteita.
Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat:
Työpaketti 1. Uusimman tiedon hankinta ja siirtäminen yritysverkostolle
Työpaketissa kartoitetaan uusin olemassa oleva tieto MIM-teknologiasta verkostoitumalla kansainvälisesti alan johtavien tutkimuskeskusten ja asiantuntijoiden kanssa. Tämän lisäksi tutkimustietoa kerätään kirjallisuudesta sekä alan asiantuntijaverkostoista. Hankkeessa tehtävä tiedonsiirto tapahtuu konkreettisen kehitystoiminnan keinoin. Tietoa muokataan materiaaliksi, jota sovelletaan eri yritysten osaamiskuilujen täyttämiseksi MIM-teknologiassa. Tiedonsiirtoa toteutetaan yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteisillä verkostoitumis- ja koulutuspäivillä joissa hyödynnetään myös ulkopuolisten kansainvälisten asiantuntijoiden osaamista. Lisäksi toteutetaan yhteinen bencmarking matka KIT Karlsruheen.
Työpaketti 2. MIM-teknologiaklinikka
Yhä suurempi osa yritysten tehokkuudesta ja kilpailukyvystä lepää työntekijöiden uusiutuvan osaamisen varassa. Työpaketissa tehdään osallistuviin yrityksiin teknologiastrategiaan kiinnittyviä osaamiskartoituksia (1 kpl/osallistuva yritys) MIM-osien suunnittelu- ja valmistusosaamiseen liittyen. Työpaketissa rakennetaan pidempikestoisia teknologian kehittämistyöpajoja (1-2 kpl/osallistuva yritys), joissa teoreettista tietoa ja kokemustietoa yhdistetään toisiinsa. Työpajojen lähtökohtana ovat MIM-osien suunnittelu ja ratkaisujen hakeminen siihen. Toimeksiannot tehdään aina usealle yritysryppäälle, ei vain yksittäisen yrityksen tarpeita palvellen. Näin päästään tutkimaan MIM-teknologian yritysten yhteisesti tunnistamia haasteita/innovaatiotarpeita. Luonteeltaan nämä kyseiset toimeksiannot ovat lyhytkestoisia ja fokukseltaan tarkasti rajattuja. Toimeksiannoissa hyödynnetään myös erilaisia kokeilevan kehittämisen malleja, jotka ovat tyypillisiä innovaatiopalveluiden- ja alustojen rakentamisessa.
Tavoitteena myös kasvaneen MIM-suunniteluosaamisen kautta vähentää komponenttien määrää kokoonpanoissa ja vähentää resurssien käyttöä.
Työpaketti 3. MIM-teknologian demonstraatioympäristö
Työpaketissa suunnitellaan ja toteutetaan demonstraatioympäristö MIM-teknologialle. Ympäristössä voidaan riskittömästi ja pienillä kustannuksilla näyttää miten eri teollisuuden alojen erityisongelmia voidaan ratkaista teknologiaa hyödyntäen. Ympäristö nopeuttaa tieteellisen tiedon siirtymistä teollisuuden tarpeita palvelevaksi. Eri teollisuuden alojen yritykset saavat mahdollisuuden tutustua MIM-teknologiaan. Ympäristön kehittämisen ydin on kansainvälisesti houkutteluvan innovaatioympäristön vahvistamisessa (Ultra Precision Unit) ja maailmanluokan osaamisen tuotteistamisessa entistä enemmän liiketoiminnaksi. MIM-teknologia on teknologia joka ei ole vielä yleisessä käytössä Suomessa muovi- ja metallialan tutkimuksessa ja teollisuudessa. Työpaketissa tehdään selvitystyö tarkkuustekniikan Ultra precision Unit-ympäristön täydentämisestä MIM-teknologiassa tarvittavan lämpökäsittely/sintrausuunin hankinnasta. Uunia voidaan käyttää myös fotoniikan komponenttien lämpökäsittelyssä sekä materiaaliopin opetuksessa. Uuni-investoinnille haetaan erillinen investointirahoitus.
Hankkeen pilottitoteutuksien puitteissa tapahtuva osaamisen siirto tapahtuu projektin asiantuntijoiden sekä ulkopuolisten konsulttien toimesta. Osaamisen siirto tapahtuu asiantuntijatyöskentelyn ja konsultointien muodossa. Tarvittava asiantuntijuus hankitaan ostopalveluna, niiltä osin kun hankkeen oma henkilöstö ei sitä pysty tarjoamaan. Ostopalveluna toteutetaan testaukseen ja simulointiin liittyviä palveluita. Lisäksi ostopalveluna hankitaan projektin toimenpiteitä tukevia erityisosaamista vaativia tutkimuksia ja selvityksiä. Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät maakunnallisen elinkeinopohjan laajentamiseen ja aluetalouden kehittymiseen. Keskiössä on myös hankitun osaamisen tuotteistaminen uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tulevaisuuden osalta hankkeen aikana hankittu ja kasvanut osaaminen mahdollistaa erittäin vaativien MIM-komponenttien toteuttamisen hyödyntäen maakunnassa olevaa osaamista. Hankkeen pilottitoteutuksien puitteissa tapahtuva toiminta tapahtuu projektin asiantuntijoiden sekä ulkopuolisten konsulttien toimesta.
Projektin aikana tarjotaan asiantuntija-artikkeleita valtakunnallisiin ja alueellisiin aikakausi- ja sanomalehtiin. Julkaisut julkaistaan Karelia-amk:n julkaisusarjassa.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat alueelliset verkostoineet muovi- ja metallialan pk-yritykset jotka toimittavat komponentteja suuryrityksille. Toisena kohderyhmänä ovat oppilaitosten opettajat ja henkilöstö sekä opiskelijat. Lisäksi projektin hyödynsaajiksi voidaan lukea koko työvälinealan palveluja tarjoavat yritykset, kuten ruiskuvalumuottien, tarkkuuskomponenttien ja painevaluosien valmistajat.
Välillisinä kohderyhmänä ovat tutkimusorganisaatiot, toimialakohtaiset klusterit ja yritysten tutkimuskeskukset niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 189 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 189 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 255 500
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 255 500
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Kontiolahti, Joensuu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 5 |
| MIM-prosesilla kyetään saamaan jopa 50 % materiaalisäästöjä perinteisiin valmistustekniikoihin nähden, käytetyt materiaalit ovat kierrätettäviä olemassa olevien järjestelmien kautta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| MIM-prosessi kuluttaa 20-30 % vähemmän energiaa kuin perinteiset valmistusteknologiat | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| neutraali | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| neutraali | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| neutraali | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 6 |
| MIM-prosesilla kyetään saamaan jopa 50 % materiaalisäästöjä perinteisiin valmistustekniikoihin nähden, käytetyt materiaalit ovat kierrätettäviä olemassa olevien järjestelmien kautta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 4 |
| MIM-prosessi kuluttaa 20-30 % vähemmän energiaa kuin perinteiset valmistusteknologiat | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Auttaa saavuttamaan EU:n asettamia kestävän kehityksen tavoitteita | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Suunnittelu- ja uuteen materiaaliosaamiseen liittyvät innovaatiot ja palvelut | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 4 |
| Vähentää tarvetta liikuttaa raaka-aineita ja puolivalmisteita, yksinkertaistunut tuotantoprosessi | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| neutraali | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| neutraali | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| neutraali | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| neutraali | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Parempi ymmärrys tuotantoprosessien resurssien ja energian käytön vaikutuksista ja määrästä | ||
Pienten metalliosien valmistus ruiskuvalulla (Metal Injection Moulding, MIM) on maailmalla nopeasti leviävä teknologia. Se on kehitetty erityisesti monimutkaisten ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan erittäin lujien kappaleiden valmistukseen. MIM-teknologia on kierrätyspohjainen ja ympäristöystävällinen sekä vähähiilinen materiaalia lisäävä valmistusmenetelmä jonka markkinat kasvavat vauhdilla (BCC Researchin mukaan, noin 10% vuotuinen kasvu seuraavan 6 vuoden aikana). Menetelmässä metallijauheesta ja sideaineesta sekoitettu massa ruiskuvaletaan muottiin, sideaine poistetaan ja muotokappale sintrataan. Sen tunnetuimpia sovelluksia tällä hetkellä ovat Applen iPhone ja iPad -laitteiden laturien liitinpäät.
Suomen MIM-komponenttien markkinoiden koko on tällä hetkellä 3 – 7 miljoonaa euroa. Markkinoiden odotetaan kasvavan 15% vuodessa yli 15 miljoonaan euroon vuonna 2020. Markkina-arvio perustuu top-down-analyysiin. Koko maailmanlaajuinen MIM-komponenttien myynti oli vuonna 2012 noin yksi miljardi euroa (German, R.M. 2013), josta Euroopan osuus oli noin 240 miljoonaa euroa. Analyysissä Suomen minimipotentiaaliksi arvioidaan 3,6 miljoonaa euroa, joka perustuu Suomen suhteelliseen osuuteen Euroopan bruttokansantuotteesta. Potentiaalisena maksimina markkinoiden koolle arvioidaan olevan 14.4 miljoonaa euroa, joka vastaisi 6% Euroopan markkinoista. Kun vastaavilla minimi-maksimi-arviolla arvioidaan yritysten ja työntekijöiden lukumäärää, niin esimerkiksi minimiarvion potentiaali voitaisiin hoitaa Suomessa 1 – 2 yrityksen voimin. Potentiaalisen maksimin ja vuotuisen kasvuennusteen perusteella vuoden 2020 markkinapotentiaalin mukaisen MIM-komponenttien tarpeen tyydyttäminen kotimaisella tuotannolla tarkoittaisi, että Suomeen voitaisiin perustaa uusia MIM-komponenttien tuotantolaitoksia. Teknologiassa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia nimenomaan materiaalikehityksessä. Nykyaikaisten MIM-materiaalien osalta selkeimmät parannukset liittyvät lopputuotteen pinnan laadun merkittävään parannukseen sekä kutistuman hallintaan. Kutistuman hallinnassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut merkittävä muutos, kutistumaprosentti on puolittunut. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteiden mittatarkkuus on nykyisillä MIM-komponenteilla huomattavasti aikaisempaa parempi. Lisäksi MIM-materiaalien patentit (Basf Catamold) ovat vanhentuneet ja sillä on merkitystä teknologian kysynnän yleistymiseen ja nopeaan kehittymiseen (vrt. 3d-tulostuksen patenttien vapautuminen EOS:lta).
MIM-teknologiaa hyödyntävien yritysten (esim. Abloy, Vesuto, Sako, ABB ja Plastoco) MIM-teknologian käyttämisen lisäämisen rajoitteena on pitkä jopa 24 kuukauden tuotekehitysaika. Pitkä aika johtuu teknologian monivaiheisuudesta lisäksi tuotesuunnittelu pohjautuu työstettäviin kappaleisiin eikä MIM-teknologian parhaita ominaisuuksia osata hyödyntää heti tuotesuunnittelun alkumetreillä. Tämän hankkeen ensisijainen tavoite oli lyhentää tuotekehitysaikaa alle neljännekseen eli alle kuuteen kuukauteen. Hankkeen tavoitteena oli tukea pk-yritysten MIM-teknologiaan perustuvien tuotteiden, asiantuntijuuden, uusien kaupallistamismahdollisuuksien ja uuden teknologian käyttöönottoa. Hankkeessa haettiin parasta mahdollista asiantuntemusta yritysten uusiutumiseen ja tuottavuuden lisäämiseen, palveluiden kehittämiseen ja niiden markkinoille saavuttamiseen niillä alueilla, jotka tukivat tarkkuustekniikan ja siihen kiinteästi liittyvään MIM-teknologian kehittymistä Pohjois-Karjalassa.
Tavoitteet toteutettiin konkreettisen tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä demonstraatioiden keinoin. Hanke verkostoitui tehokkaasti järjestämällä yhteisen seminaarin Joensuun tiedepuiston hankkeiden (Vihreän kasvun avainteknologiat ja Karjalainen kauppamies kansainvälistyy) kanssa. Hankkeen aikana selvitettiin myös MIM-teknologiaa massavalmistuksena tekevän yrityksen toimintaedellytykset Pohjois-Karjalassa. Hankkeen rinnalla toteutettiin investointiosio moderniin sideaineen poistoon sekä hankittiin alueelle ensimmäinen yritysten ja tutkimuslaitosten pilotointikäyttöön tarkoitettu sintrausuuni.
Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäsivät maakunnallisen elinkeinopohjan laajentamiseen ja aluetalouden kehittymiseen. Tulevaisuuden osalta hankkeen aikana hankittu ja kasvanut asiantuntijuus, osaaminen ja kansainvälisyys mahdollistavat erittäin vaativien MIM-komponenttien toteuttamisen hyödyntäen maakunnassa olevaa osaamista. Tuloksena syntyi MIM-teknologian pilotointitarpeita palveleva yritysten, kansainvälisten toimijoiden, korkeakoulujen toimintamalli, joka edistää rajapintainnovaatioiden syntymistä ja uusia MIM-teknologiasovellutuksia. Hankkeessa hyödynnettiin Karelia ammattikorkeakoulun nanotyöstöympäristöä (Ultra Precision Unit) joka pohjautuu tutkimuksen ja koulutuksen, tiedepuistojen ja liike-elämän väliseen yhteistoimintaan. Myöhemmin hankittu ja lisääntynyt osaaminen siirtyi osaksi Karelia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän koulutustoimintaa (muovimekaanikon ammattitutkinto), jolla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa elinkeinoelämän näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä hanke edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi, sillä materiaaleja lisäävien valmistus-menetelmien käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hanke tukee EAKR toimintalinjan tavoitteita tuotantoteknologian uudistumisen ja hyödyntämisen näkökulmasta. Hanke vastaa Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman 2020 toteuttamiseen edistämällä materiaalia lisäävien valmistusmenetelmien käyttöönottoa pohjoiskarjalaisessa teollisuudessa. Energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen ja käyttöönotto vähentää energian käyttöä ja edistää vähähiilisyyden tavoitteita.