|
|
|
Hankekoodi: A70804
Hankkeen nimi: Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen - uudet esiintymät, kiveä säästävä louhinta ja kilpailukykyinen jalostus, RARE
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244680-7
Jakeluosoite: Neulaniementie 5
Puhelinnumero: 029 503 0000
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.gtk.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LEINONEN SEPPO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ryhmäesimies
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: seppo.leinonen(at)gtk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400165668
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen - uudet esiintymät, kiveä säästävä louhinta ja kilpailukykyinen jalostus, RARE hankkeen tavoitteena ovat yritysten investoinnit uuteen rakennuskivituotantoon ja jalostukseen hankkeen tutkimilla esiintymillä ja samalla laajemman myyntikanavan, uusien tuotenimikkeiden ja tuotteiden avulla vahventaa liiketoimintaansa sekä kotimaan kaupassa että vientimarkkinoilla. Yritykset parantavat tuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä myös käyttöönottamalla hankkeessa kehiteltyjä kiveä ja energiaa säästäviä louhintamenetelmiä, muun muassa timanttivaijerisahaus ja sen talviaikaisen käytön ratkaisut, niin ikään hyödyntämällä hankkeessa testattuja jalostustekniikoita, myös sivukiven tuotevalmistuksessa. Ylimaakunnallinen projekti toimii kolme vuotta 1.6.2015-31.5.2018 neljän maakunnan alueella Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo.
Rakennuskivi kuin sen tuottaminen on ekologisesti kestävää. Hanke kehittää rakennuskiviteollisuuden resurssitehokkuutta sekä kiveä säästävissä tuotantotekniikoissa kuin sivukiven hyödyntämisessä. Hankkeen teemana on vähähiilinen luonnonkivi ja kotimaisen kiven käytön lisääminen. Hanke edistää tavoitteillaan ympäristöllisesti, luonnon monimuotoisuuden huomioivaa kestävää luonnonvarojen käyttöä. Varantotutkimukset tehdään Natura yms. suojelualueiden ulkopuolella. Esiintymien ympäristötarkastelussa otetaan huomioon myös pinta- ja pohjavedet ja maaperä. Hakkeessa tavoitteena olevalla uuden teknologian käyttöön otolla on mahdollisuus vähentää päästöjä ilmaan periaatteella -vähemmällä enemmän. Timanttivaijerilouhinta toimii sähköllä ja kannustaa vihreän energian käyttöön, säästää esiintymää ja vähentää myös sivukiven tuottoa.
Rakennuskiviesiintymän hyödyntämisen elinkaari on keskimäärin 20 vuotta 10-30 milj. euron liikevaihdolla. Työpaikat ovat paikallisia - louhimolla vuosilouhintamäärän mukaan 3-10 kpl ja jatkojalostuksessa 2-10 kpl tuotteen puolijaloste-loppujaloste - asteen mukaan. Suosimalla kotimaista kiveä kaupunkirakentamisessa luodaan helposti 100 kiviteollisuuden työpaikkaa.
Projekti lisää rakennuskivi-, kuin myös kiviainestuotantoa tukevaa tutkimusorganisaatioiden, yliopistojen, yritysten, ympäristöviranomaisten ja elinkeinoa kehittävien toimijoiden välistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä – tuottaa parhaita käytäntöjä ja tutkimus- ja muita osaamispalveluja.
Hankkeen tavoitteena on lisätä Itä – Pohjois-Suomen kiinnostavuutta kivialan kasvun alueena, saada käynnistymään uutta ympäristön huomioivaa tuotantoa, lisätä työpaikkoja, kehittää aluetaloutta - hyvinvointia. Teollinen tuotanto tuo välillisiä työpaikkoja, pienet, kiveä louhivat ja jalostavat yritykset hyötyvät alueen "veturi" -yritysten raaka-ainevirroista ja myyntikanavista. Kiviteollisuudessa kokonaisuutena työskentelee yhtälailla naisia kuin miehiä. Kivi on nykyajan ekologinen kierrätettävä materiaali. Kivi, niin kuin paikallinen tuotanto on osa kulttuuriympäristöä. Kiviteollisuuden liikevaihdosta on lähes puolet vientiä, tuotanto on laitteiltaan ja toimintatavoiltaan nykyaikaista, yhtälailla naisten työtä kuin miesten, tukee toiminnoillaan vahvasti yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta myös kansainvälisesti.
Rakennuskiviteollisuus Itä – Pohjois-Suomessa, kuin Suomessa yleensäkin on puhtaasti tuotannon tekemiseen ja myyntiin resursoitua pientä - keskisuurta teollisuutta. Tässä esitetyn hankeen tarkoituksena on kehittää kiviteollisuuden toimintaympäristöä kokonaisuutena, sen keskeisillä osaamiskriittisillä osa-alueilla muun muassa varanto- ja ympäristötutkimus, tuotantotekniikka, tuotekehitys, markkinointi ja yrityskehitys. Hankkeen toteuttaa Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö, GTK yhteistyössä yritysten, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö, JOSEK Oy:n; Kainuun Etu Oy:n; Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n, PIKES ja Oulunkaaren kuntayhtymän sekä muiden alan asiantuntijoiden kanssa.
Kohderyhmänä ovat hankealueen rakennuskiveä louhivat ja jalostavat yritykset, myös muualla Suomessa toimipaikkaansa pitävät ja I-P- alueella louhinta-jalostustoimintaa harjoittavat tai alueelle siirtymässä olevat kivialan yritykset. Niin ikään hankkeen kohdetyhmään kuuluvat rakennuskivialalle aikovat, uutta louhinta- ja/tai jalostustuotantoa hankkeen kestäessä tai heti sen jälkeen käynnistävät yritykset.
Tuloksista hyötyvät suoraan paikalliset ja alueella tuotantoaan kehittävät louhintayritykset – kiveä jalostava teollisuus lisääntyneen raaka-ainetarjonnan ja jalostusinnovaatioiden kautta. Hankkeen tulokset ovat projektin rahoitukseen osallistuvien 18 yrityksen käytössä ja laajemmin projektin päättymisen jälkeen.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yrityspalveluja ja alueen teollisuuden käynnistymistä tukevat seudulliset kehittämisyhtiöt, geo- ja ympäristöalan tutkimusorganisaatiot ja oppilaitokset, mittaus- ja testauspalveluja tuottavat laboratoriot, kunnalliset lupaviranomaiset ja paikalliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös louhinta- ja kuljetusalan urakointiyritykset, louhinnan ja jalostuksen laitevalmistajat ja -toimittajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 676 893
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 662 970
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 926 990
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 914 259
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Savo
Seutukunnat: Raahen, Kuopion, Keski-Karjalan, Oulunkaaren, Joensuun, Ylä-Savon, Koillismaan, Kehys-Kainuun, Sisä-Savon, Kajaanin, Ylivieskan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Alavieska, Sonkajärvi, Tohmajärvi, Rautalampi, Suomussalmi, Kontiolahti, Kalajoki, Joensuu, Lapinlahti, Taivalkoski, Ristijärvi, Ylivieska, Nurmes, Rääkkylä, Paltamo, Utajärvi, Lieksa, Sievi, Liperi, Ii, Merijärvi, Oulainen, Outokumpu, Kuopio, Raahe, Polvijärvi, Puolanka, Vaala, Juuka, Ilomantsi, Kajaani, Pudasjärvi, Vieremä, Kuusamo, Sotkamo, Kitee, Iisalmi, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 0 |
| Kehittyneet louhintamenetelmät säästävät kiveä, ts. tarvitaan vähemmän kokonaislouhintaa saman hyötykiven määrään. Louhimoiden elinkaari on pidempi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 0 |
| Kotimaisen kiven käyttö vähentää Kiinan tuontia ja hiilijalan jälkeä. Luonnonkivi on materiaalina vähähiilinen, pitkäikäinen, kierrätettävä. Uusien louhintatekniikoiden(sähkökäyttöiset vaijerisahat) käyttöönotto vähentää päästöjä ilmaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Hankkeessa kehitetään ennakoivaa ympäristöarviointimalleja käyttöönotettaville varannoille. Kehittyneet louhintamenetelmät säästävät kiveä, ts. tarvitaan vähemmän kokonaislouhintaa saman hyötykiven määrään. Louhimoiden elinkaari on pidempi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 0 |
| Hanke tutkii ja kehittää ratkaisuja muun muassa louhimon pintavesien käsittelyyn (hienoaineksen laskeuttaminen) ennen niiden johtamista pois tuotantoalueelta yhteistyössä KaivosVV - hankkeen kanssa. Uusien louhintatekniikoiden (sähkökäyttöiset vaijerisahat) käyttöönotto vähentää päästöjä ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 0 |
| Hanke ei tee tutkimuksia Natura-, eikä muillakaan suojelualueilla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Uudet, kiveä säästävät louhintamenetelmät eivät riko esiintymää ja parantavat näin varannon riittävyyttä esiintymässä. Sivukivimateriaalien hyödyntäminen vähentää jätettä tuotannossa ja toisaalta vähentää paikallisesti erikseen tuotetun murskeen tarvetta (ja tuotantopaikkoja). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 0 |
| Hanke on varsin neutraali uusiutuvien energialähteiden käyttöön, toisaalta sähköllä toimivan vaijerisahauksen yleistyessä on mahdollisuus käyttää uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Biopolttoaineet ja biopohjaiset hydrauliikkaöljyt mahdollisia nykyisissä työkoneissa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Rakennuskiviesiintymän hyödyntämisen elinkaari on keskimäärin 20 vuotta 10-30 milj. euron liikevaihdolla. Työpaikat ovat paikallisia - louhinnassa vuosilouhintamäärän mukaan 3-10 kpl, ja jatkojalostuksessa 2-10 kpl tuotteen puolijaloste-loppujaloste - asteen mukaan. Alueen tutkitut, ympäristöolosuhteiltaan turvalliset, kaavoituksella käyttöön varatut esiintymät ovat edellytyksenä kiviteollisuuden paikalliselle käynnistymiselle ja kasvulle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 0 |
| Projekti lisää rakennuskiven, kuin myös kiviainestuotantoa tukevaa tutkimusorganisaatioiden, yliopistojen, yritysten, ympäristöviranomaisten ja elinkeinoa kehittävien toimijoiden välistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä - parhaita käytäntöjä ja tutkimus ja muita osaamispalveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Kustannustehokas logistiikka on avainasemassa louhintahankkeen kannattavuuslaskelmassa. Esiintymillä tehtävä teknis-taloudellinen evaluaatio arvioi tuotannon taloudellisuutta myös kuljetuskustannusten osalta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen vaikutuksesta (uudet varannot ja osaaminen) IP alueen kiinnostavuus tuotannon strategisen liikevaihtoa lisäävän ja teollisia työpaikkoja luovan kasvun alueena paranee merkittävästi. Pienet, kiveä louhivat ja jalostavat yritykset hyötyvät alueen "veturi" -yrityksistä myyntikanavan ja lisääntyneen raaka-ainetarjonnan ja kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Vaikka louhinta mielletään miesvaltaiseksi alaksi, kiviteollisuudessa kokonaisuutena työskentelee yhtälailla naisia kuin miehiä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 0 |
| Kiviteollisuudessa ei ole esteitä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi, tärkeintä on työ ja tulokset niin kuin taloudellisessa toiminnassa yleensä. Kiviteollisuus on perinteisesti ollut perhevetoista, kotimaisessa omistuksessa olevaa yritystoimintaa, nykyään yhä enemmän kansainvälistyvää, niin yhteistoiminnassa kuin omistuspohjassa. Teollisuuden liikevaihdosta lähes puolet on vientikauppaa ja näin ollen toiminnallaan tukee vahvasti yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta myös kansainvälisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 0 |
| Kiven paikallinen tuotanto on osa kulttuuriympäristöä siinä missä kivestä valmistetut penkereet, torit ja muut viihtymisen alueet ja rakennukset. Yhtälailla kivityö ja sen historia on paikallista kulttuuria. Kivityö on arvostettua ja kivi materiaalina ylivertainen niin pihoissa kuin kaupunkiympäristössä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 0 |
| Kiviteollisuus on ympäristövaikutuksiltaan vähäistä ja ala on panostanut ympäristöosaamiseen. Tässä esitetty hanke omalta osaltaan edelleen kehittää Itä - Pohjois-Suomen kiviteollisuuden ympäristöolosuhteet huomioivaa toimintaa selvittämällä uusien louhintamenetelmien ympäristövaikutuksia ja miten niitä voidaan mahdollisimman tehokkaasti vähentää. | ||
Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen - uudet esiintymät, kiveä säästävä louhinta ja kilpailukykyinen jalostus, RARE hankkeen tavoitteena oli yritysten investoinnit uuteen rakennuskivituotantoon ja jalostukseen hankkeen tutkimilla esiintymillä ja samalla laajemman myyntikanavan, uusien tuotenimikkeiden ja tuotteiden avulla vahventaa liiketoimintaansa sekä kotimaan kaupassa että vientimarkkinoilla. Yritykset parantavat tuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä myös käyttöönottamalla hankkeessa kehiteltyjä kiveä ja energiaa säästäviä louhintamenetelmiä, muun muassa timanttivaijerisahaus ja sen talviaikaisen käytön ratkaisut, niin ikään hyödyntämällä hankkeessa testattuja jalostustekniikoita, myös sivukiven tuotevalmistuksessa. Hankkeen toiminta-alueena oli Itä-Suomen neljä maakuntaa: Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Geologian tutkimuskeskus (GTK) toimi hankkeen päätoteuttajan, osatoteuttajat olivat Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, Kainuun Etu Oy, Oulunkaaren kuntayhtymä ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES.
Hanketta toteuttavat toiminnalliset tavoitteet määritettiin kahdeksaan teemaan: 1. Uusien varantojen etsintä, 2. Kohteellinen tutkimus ja esiintymien esittely yrittäjille, 3. Tuotannon käynnistämisen parhaat käytännöt, 4. Resurssitehokkaat louhintatekniikat, 5. Ympäristönsuojelun kehittäminen ja kaavoitus, 6. Innovatiiviset jalostustekniikat, 7. Sivukivien tuotteistus, 8. Kiven tunnettuutta ja käyttöä aktivoivat toimet. Geologian tutkimuskeskus (GTK) vastasi uusien varantojen etsinnästä, kohteellisesta tutkimuksesta ja esiintymien esittelystä yrittäjille koko projektialueella. GTK toteutti kehittämistoimet myös resurssitehokkaiden louhintatekniikoiden testauksessa ja ympäristönsuojelun teemassa. GTK vastasi myös julkisen hankinnan ohjeistuksen valmistelusta ja esittelystä. Osatoteuttajat - Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, Kainuun Etu Oy, Oulunkaaren kuntayhtymä ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES - vastasivat alueellisesta rakennuskivituotannon kehittämistyöstä sekä kiven tunnettuutta ja käyttöä aktivoivista toimista. Toimenpideteemoista Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Kainuun Etu Oy vastasivat innovatiivisten jalostustekniikoiden kehittämisestä, Kainuun Etu Oy myös sivukivien tuotteistuksesta. Oulunkaaren kuntayhtymä toimi vastuullisena osatoteuttajana tuotannon käynnistämisen parhaiden käytäntöjen raportoinnissa ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES reunakiven valmistuksen tehdaskonseptin kehittämistyöstä. Projektin toiminta käynnistyi kesäkuussa 2015 uusien varantojen etsinnällä ja kohteellisella tutkimuksella. Etsintätutkimus ja toimenpiteet esiintymillä valmistuivat 2017 joulukuulle, esiintymien esittely jatkuivat kesäkuulle 2018 saakka. Louhintatekniikoiden testaaminen saatiin valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä, jalostustekniikoiden osalta keväällä 2018. Muista merkittävistä toimenpiteistä rakennuskiven hiilijalanjäljen laskentamalli valmistui joulukuulle 2017, julkisen hankinnan ohjeistus helmikuulle 2018 ja reunakiven valmistuksen tehdaskonsepti kesäkuulle 2018.
Projektialueen tuotantopotentiaalisia varantoja lisättiin merkittävästi. Uusia esiintymiä on 26 kpl. Näistä mustan kiven esiintymiä on 15, harmaata graniittia 5, punaista graniittia 2, ruskeaa graniittia 1 ja liuskekiveä 3 esiintymää. Lisäksi tutkittiin ja esiteltiin yrittäjille 5 aiemmin paikannettua esiintymää. Näistä 3 oli mustaa kiveä ja 2 punaista gneissiä. Tutkituista kohteista yritysvetoisia jatkotutkimuksia käynnistyi projektin aikana 4 mustalla esiintymällä (Iisalmi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Ylivieska). Aloitettujen kohteiden lisäksi yritykset ovat kiinnostuneita muun 10 esiintymän jatkotutkimuksista ja tuotannon käynnistämisestä: Joensuu liuske-esiintymä, Kuusamo musta kivi, Lieksa ruskea graniitti, Pudasjärvi punainen gneissi, Suomussalmi ja Ylivieska mustan esiintymät, Lapinlahti 4 mustan kiven esiintymää.
Resurssitehokkaista louhintatekniikoista on kuvattu vaijerisahauksen menetelmä, myös käytännön toimenpiteet talviajan louhinnassa. Vaijerisahauksen tutkitun teknisen tehokkuuden (3 esiintymällä) lisäksi menetelmän edut on laskettu myös vähäpäästöisyyden tavoitteissa. Tuotannon käynnistämisen parhaat käytännöt teemassa raportoitiin esimerkkejä esiintymien tarjonnasta yrityksille ja ohjeistettiin louhinnan käynnistämisen toimenpiteet, mukaan lukien sopimukset ja tarvittavat luvat. Ympäristönsuojelun kehittäminen ja kaavoitus toimenpiteessä selvitettiin vähähiilisen timanttivaijerisahauksen melun tuottoa ja leviämistä. Mittaustulosten mukaan meluarvot ovat matalat ja sahaamista käyttävä louhimo on mahdollista sijoittaa lähemmäksi asumuksia verrattuna porausta käyttävään louhintaan. Toiminta alle 300 m etäisyydellä kiinteistöistä vaatii asetuksen muuttamista. Asetukseen saatiin jo päivitys niin, että kivenlouhimo, jolla on ollut ympäristölupa 16 päivänä syyskuuta 2010 lähtien, on mahdollista toimia alle 300 m etäisyydellä kiinteistöstä melutasojen jäädessä alle suositusrajojen. Varantojen ennakoiva kaavoittaminen edellyttää esimerkiksi pohjavesiolosuhteiden selvittämistä, periaatteena ”Alueidenkäytön suunnittelulla on merkittävä rooli pohjavesien turvaamisessa”, Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 14.12.2017.
Innovatiivisia jalostustekniikoita testattiin standardimittaisten suoran ja kaarevan reunakivituotteen valmistuksessa. Sahaamalla paloiteltujen, neljällä eri menetelmällä pintakäsiteltyjen reunakivituotteiden valmistustekniikat ja työstömäärät aikayksikköä kohti on raportoitu työvaihekohtaisesti. Sivukivituotteen suunnittelu- ja valmistuskonsepteja testattiin lohkokivien valmistuksessa. Testauksen tavoitteena oli selvittää kustannustehokkaimmat lohkomismenetelmät reunakiven, nupu- ja noppakiven valmistuksessa. Valmistuskonseptit on raportoitu työvaihekohtaisesti. Sivukiven kustannustehokasta työstämistä koristemurskeeksi selvitettiin kauhamurskaimella. Menetelmä ja tuotekuvaukset on raportoitu teknisenä raporttina. Sivukiven tuotteistukseen tehtiin myös kiviainessoveltuvuuden sekä kivimateriaalin elintarvike- ja lämpöteknisten erityisominaisuuksien testaamista.
Kiven tunnettuutta ja käyttöä aktivoivat toimet sisälsivät artikkeleiden, yritystapaamisten ja projektiesittelyjen lisäksi julkisen hankinnan asiasisältöjen tuottamisen. Hankinnan ohjeistuksessa neuvotaan esimerkiksi kivimateriaalin valinnan perusteet ja käyttökohteen tekniset vaatimukset. Ohjeistukseen valmistui myös erilliset raportit tuontikiven teknisistä ominaisuuksista, sosiaalisesti vastuullisemmista luonnonkiven julkisista hankinnoista ja rakennuskiven hiilijalanjäljen laskennasta. Teemaan liittyviä sidosryhmätapaamisia olivat kotimaisen rakennuskiven vähähiilisyyden ja hankintaohjeen esittelyt projektialueen kaupungeissa Joensuussa, Kajaanissa ja Oulussa. Kotimaisen kiven käytön etuja ja CO2-laskentmalli esiteltiin myös Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön ja hankinnan toimialoille. Projektin kivityyppejä esiteltiin Kiviteollisuusliitto ry:n yhteisosastolla Jyväskylän Viherpäivillä 14.-15.2.2018. Projektia ja yleensä kiven käytön mahdollisuuksia esiteltiin arkkitehdeille, esimerkiksi Huttunen-Lipasti-Pakkanen arkkitehdit ja rakennushankkeille, esimerkiksi Kainuun uusi sairaala. Uutisointia RARE-projektista saatiin muun muassa Kainuun Sanomissa 18.1.2016 ja 9.3.2016 ja Raahen Seudussa 31.8.2016. Projektia esiteltiin luonnonkivitoimialalle Suomalainen Kivi-verkkolehden artikkeleissa GTK ja yrittäjät yhteistyössä ”Kiven tuotantoon uutta ajattelua” 22.3.2016 ja RARE -hanke etenee ”Luonnonkivelle uutta kilpailukykyä” 09.10.2017. Projekti toimi aktiivisesti Slush -tapahtuman kiviteeman valmisteluissa, 30.11-1.12.2016, connects startups & tech talent with top-tier international investors.