Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70808

Hankkeen nimi: Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 9.6.2014 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0937073-7

Jakeluosoite: Hallituskatu 20B

Puhelinnumero: 040 711 8391

Postinumero: 96100

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinliitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Mantere

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Talouspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: info(at)lapinliitto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 711 8391

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää Itä- ja Pohjois-Suomen kansainvälistä saavutettavuutta erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteeseen pyritään seuraavien toimenpidekokonaisuuksien kautta: 1) nykytilan analyysi, 2) ymmärryksen luonti ja tavoitteiden tarkentaminen, 3) lentoliikenteen potentiaalin arvioiminen elinkeinoelämän, matkailun ja lentoasemien näkökulmista, 4) sekä hankealueen että lentoasemakohtaisten toimintasuunnitelmien luominen alueiden elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa tarkastellaan kehitystä vaikeuttavia rakenteellisia ja liikennejärjestelmällisiä ongelmia sekä esitetään vaihtoehtoinen pk-yrityksiä palveleva, kestävä lentoliikennejärjestelmämalli ongelmien ratkaisemiseksi. Mallia kehitetään verkostomaisen yhteistyön ja uusien yhteistoimintamuotojen kautta.

Itä- ja Pohjois-Suomella on yhteisiä saavutettavuuteen ja alueen ominaispiirteisiin liittyviä haasteita: mm. pitkät välimatkat, harva asutus, pienenevät lentoliikenteen matkustajamäärät, hajanainen elinkeinorakenne sekä erityisesti kansainvälisen saavutettavuuden ongelmat. Haasteista huolimatta alueella on tällä hetkellä hyvät kasvunäkymät mm. kaivos-, teknologia ja energiatoimialojen, kansainvälisen matkailun ja arktinen kehityksen ansiosta. Kaikki kasvussa olevat toimialat ovat kansainvälisiä ja vaativat kansainvälisiä liikenneyhteyksiä sekä vahvaa yhteistyötä.

Muihin liikennemuotoihin verrattuna lentoliikenteen rooliksi erottuvat elinkeinoelämän ja kansainvälisen saavutettavuuden palveleminen. Erityisesti matkailuala- ja vientiyritykset ovat riippuvaisia sujuvista lentoyhteyksistä. Keskuskauppakamarin tekemän tutkimuksen mukaan liikenneyhteydet ovat yrityksen toiseksi tärkein kilpailukykytekijä ja lentoliikenteen ja kansainvälisten lentoyhteyksien merkitys yrityksille on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. 70% yrityksistä indikoi, etteivät investoi alueella, jossa ei ole sujuvia lentoyhteyksiä.

Parhaimmillaan lentoliikenne toimii aluetalouden moottorina: lentoliikenteen vaikutukset koko Suomen kansantalouteen ovat 8 mrd euroa vuodessa, jonka lisäksi lentoliikenteellä on merkittävät katalyyttiset vaikutukset eri elinkeinoalojen kautta. On esimerkiksi laskettu, että kaksi viikottaista lentoa Lontoosta Rovaniemelle synnyttäisi 5 M euron matkailutulon ja 200 uutta työpaikkaa vuodessa. Katalyyttisten ominaisuuksiensa lisäksi lentoliikenne on halpa ja tehokas tapa järjestää haja-asutusalueen saavutettavuus.

Tällä hetkellä Suomen lentoliikennejärjestelmä ei palvele riittävällä tavalla alueiden elinkeinoelämän tarpeita, erityisesti uuden potentiaalin ja kansainvälistymisen näkökulmista. Verrattuna naapurimaissa tapahtuvaan kehitykseen, Suomessa alueelliset lentoasemat ovat jääneet erityisesti jälkeen suorien, kohtuuhintaisten ja nopeiden kansainvälisten lentoyhteyksien osalta. Arktisen kehityksen näkökulmasta Suomen rajoihin loppuva lentoliikennejärjestelmä vaikeuttaa selvästi osallistumista mm. Pohjois-Norjan investointihankkeisiin ja työpaikkatarjontaan. Nykyiset saavutettavuuden haasteet ja lentolippujen hinnat ovat erityisen haitallisia pienille vientiyrityksille sekä kansainvälisen matkailun alalla toimiville yrityksille.

Kansainvälistyvien yritysten näkökulmasta toimivat lentoliikenneyhteydet ovat toiminnan perusedellytys: yritysten tuoman vientitulon kasvattaminen on käytännössä mahdotonta ilman sujuvia, kestävällä pohjalla kehitettäviä lentoyhteyksiä. Erityisesti kansainvälinen matkailu ja muut palvelualat, jotka edistävät rakennemuutokseen sopeutumista, ovat erityisen riippuvaisia kansainvälisestä saavutettavuudesta. Myös markkina-alueiden ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen vaativat sujuvia kansainvälisiä lentoyhteyksiä.

Lentoliikenne on ollut koko historiansa ajan kasvuala: lentoliikenne on kasvanut globaalisti lähes 5% vuodessa ja sillä on ollut vahva yhteys BKT:n kehitykseen. Suomen lentoliikenteen kasvu on perustunut 90-luvun alusta alkaen kansainväliseen matkustamiseen ja Helsinki-Vantaan kehittymiseen. Kotimaan matkustajamäärät ovat sen sijaan olleet jopa laskevia. Suomen alueellisten lentoasemien matkustajamäärät jäävät jälkeen sekä globaalista keskiarvosta että naapurimaiden maakuntakenttien kehityksestä.

Nykyisen lentoasemaverkoston näkökulmasta katsottuna Itä- ja Pohjois-Suomi on lentoliikenteellinen umpikuja: alueen lentoliikenne on rakennettu lähes kokonaan Helsingin kautta ja kansainväliset yhteydet puuttuvat. Helsingin kautta lennettävät jatkoyhteydet ovat osoittautuneet myös ongelmallisiksi. Kotimaan lennot eivät sovitu yhteen Helsinki-Vantaan kansainvälisiin aaltoihin, jatkoyhteyksien näkökulmasta toimivat kotimaan lennot myydään nopeasti loppuun suosituimmilla yhteysväleillä ja kilpailun puute on johtanut kalliisiin lipun hintoihin. 25-vuotta jatkuneella kehityksellä on ollut valtava merkitys Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvylle.

Finnairin Aasian strategia on ollut toimiva ja säilyttänyt pienen kansallisen lentoyhtiön elinvoimaisena, mutta maakuntien lentoliikennejärjestelmää ei ole pystytty hoitamaan sujuvasti ja tehokkaasti samalla konekalustolla ja kansainvälisten lentojen aikatauluilla. Syytä ei tulisi hakea Finnairin Aasian strategiasta, vaan tulisi pyrkiä miettimään vaihtoehtoisia, kestävämpiä ratkaisuja tähän liikennejärjestelmälliseen ongelmaan. 25 vuoden kehitystrendi osoittaa, että nykyisessä Suomen lentoliikennemallissa maakuntakenttien lentoliikenteellä on vain rajallisia kehitysmahdollisuuksia.

Hankealueessa on mukana myös Lappeenrannan lentoasema, jossa ollaan testaamassa uutta vaihtoehtoista omistusmallia. Lappeenrannan aseman omistuksen siirtämistä säätiölle on laadittu aiesopimus Finavian, LVM:n, Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton kesken. Hankkeen puitteissa tätä uutta mallia arvioidaan ja testataan.

Itä- ja Pohjois-Suomen kehitysmahdollisuuksien näkökulmasta kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen on oleellista. Barentsin ja Venäjän alueen sekä kansainvälisen matkailun kehitysnäkymiin nähden vain kotimaan liikenteeseen perustuva lentoliikennejärjestelmä ei ole alueella perusteltu: Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikennettä tulisi kehittää alueen elinkeinoelämän vahvuuksista käsin ja aidosti kansainvälisestä näkökulmasta. Erityisesti kansainvälinen matkailu tukee vahvana palvelualana rakennemuutoksesta selviytymistä. Yksi-hubinen järjestelmä on ongelmallinen myös siitä näkökulmasta, että 2/3 Suomen viennistä syntyy Uudenmaan ulkopuolella, mutta Helsinki-Vantaa on Suomen ainoa kansainvälisesti saavutettava piste. On koko Suomen kansantalouden etu kehittää maakuntien vientiedellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä halvalla ja tehokkaalla liikennemuodolla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alueen elinkeinoelämä (matkailuala, vientiyritykset ja kansainvälistä yhteistyötä tekevät organisaatiot), kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt, maakuntaliitot, kunnat, kehittämisorganisaatiot ja paikallinen asukas.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lentoliikenteen välillinen merkitys kansantalouteen on suuri: n. 5,8 mrd euroa vuodessa + elinkeinoelämälle syntyvät katalyyttiset vaikutukset. Jos lentoliikennettä pystytään lisäämään Itä- ja Pohjois-Suomen alueella, se vaikuttaa välillisesti koko elinkeino- ja yhteiskuntaelämään. Erityisen suuri merkitys parantuneella saavutettavuudella on vientiyrityksiin, pk-yritysten kansainvälistymiseen sekä kansainväliseen matkailuun ja muihin palvelualoihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 927 823

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 861 881

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 976 655

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 907 243

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu

Seutukunnat: Rovaniemen, Raahen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Kokkolan, Joensuun, Koillis-Savon, Varkauden, Keski-Karjalan, Kaustisen, Itä-Lapin, Oulunkaaren, Torniolaakson, Imatran, Kuopion, Tunturi-Lapin, Kajaanin, Lappeenrannan, Ylä-Savon, Haapavesi-Siikalatvan, Sisä-Savon, Nivala-Haapajärven, Oulun, Kehys-Kainuun, Ylivieskan, Koillismaan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Suomussalmi, Sodankylä, Lestijärvi, Polvijärvi, Tohmajärvi, Lumijoki, Ii, Kaustinen, Raahe, Savitaipale, Siilinjärvi, Keitele, Tyrnävä, Oulainen, Posio, Sonkajärvi, Halsua, Kannus, Kaavi, Taivalkoski, Liperi, Lemi, Salla, Suonenjoki, Rovaniemi, Enontekiö, Hailuoto, Siikajoki, Rautavaara, Savukoski, Rautjärvi, Outokumpu, Keminmaa, Muhos, Rääkkylä, Tornio, Pyhäjärvi, Simo, Kontiolahti, Alavieska, Paltamo, Kokkola, Sievi, Ylitornio, Siikalatva, Merijärvi, Luumäki, Pello, Kempele, Reisjärvi, Kolari, Vesanto, Kiuruvesi, Tervo, Pelkosenniemi, Ranua, Lieksa, Ristijärvi, Muonio, Nurmes, Utajärvi, Perho, Kalajoki, Kärsämäki, Inari, Veteli, Kittilä, Toholampi, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Rautalampi, Ylivieska, Taipalsaari, Oulu, Joensuu, Pudasjärvi, Pyhäntä, Ruokolahti, Puolanka, Kemijärvi, Imatra, Kajaani, Kuusamo, Varkaus, Juuka, Utsjoki, Ilomantsi, Lappeenranta, Tervola, Vieremä, Haapavesi, Pielavesi, Pyhäjoki, Nivala, Sotkamo, Parikkala, Kitee, Leppävirta, Liminka, Vaala, Haapajärvi, Kemi, Hyrynsalmi, Iisalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Hallituskatu 20B

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen sukupuolivaikutukset on arvioitu: hanke edistää sekä miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Katso yllä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Katso yllä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei ole vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 -1
Lentoliikenteen lisääntyminen voi lisätä kasvuhuonepäästöjä. Toisaalta tieliikenteen aiheuttamat päästöt ovat usein merkittävämmät. Yksityisautoilun vähenemisen kautta hankkeella voi olla myös positiivinen vaikutus ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ole vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei ole vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ole vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 7
Lentoliikenteen vaikutus BKT:n ja paikalliseen elinkeinorakenteeseen on merkittävä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 6
Lentoliikenteen kehittyminen parantaa palvelualojen kehittymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Lentoliikenteen merkitys haja-asutusalueen liikkumiselle on oleellinen, erityisesti kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Kansainvälistyminen ja elinkeinoelämän vahvistuminen lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Alueen kansainvälistyminen ja elinkeinoelämän vahvistuminen lisäävät tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Alueen kansainvälistyminen ja elinkeinoelämän vahvistuminen lisäävät yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 1
Alueen kansainvälistyminen ja elinkeinoelämän vahvistuminen voivat edistää kulttuuriympäristöjen kehittymistä ja suojelua.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Itä- ja Pohjois-Suomen kansainvälistä saavutettavuutta erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta.

Tavoitteeseen pyrittiin seuraavien toimenpidekokonaisuuksien kautta:
1) nykytilan analyysi
2) ymmärryksen luonti ja tavoitteiden tarkentaminen
3) lentoliikenteen potentiaalin arvioiminen elinkeinoelämän, matkailun ja lentoasemien näkökulmista
4) sekä hankealueen että lentoasemakohtaisten toimintasuunnitelmien luominen alueiden elinkeinoelämän näkökulmasta.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa on tarkasteltu kehitystä vaikeuttavia rakenteellisia ja liikennejärjestelmällisiä ongelmia sekä esitetty vaihtoehtoinen pk-yrityksiä palveleva, kestävä lentoliikennejärjestelmämalli ongelmien ratkaisemiseksi. Mallia kehitetään verkostomaisen yhteistyön ja uusien yhteistoimintamuotojen kautta.

Hankealueessa on ollut mukana myös Lappeenrannan lentoasema, jossa ollaan testaamassa uutta vaihtoehtoista omistusmallia. Lappeenrannan lentoaseman omistus on siirtynyt säätiölle.

Tietoisuus lentoliikenteen alueellisesta merkityksestä on hankkeen aikana ja sen myötävaikutuksesta merkittävästi kasvanut alueiden toimijoiden, operaattoreiden, lentoaseman ylläpitäjien ja muiden päättäjien keskuudessa. Uhka sulkea alueellisia lentoasemia on väistynyt toistaiseksi ja lentoliikenne on merkittävässä kasvussa etenkin Pohjois-Suomen lentoasemilla, lisääntyneiden lentoyhteyksien ja kansainvälisen matkailun ansiosta. Matkustajamäärien laskeva trendi on saatu oikaistua useilla lentoasemilla. Hankkeen aktivoimat aluetyöryhmät jatkavat tavoitteellista työskentelyä lentoliikenteen kehittämiseksi alueillaan, ja maakuntiin ja alueille on laadittu lentoliikenteen kehittämissuunnitelmat kehittämistyön jatkamista varten.