Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70816

Hankkeen nimi: BaltCompet – Kilpailukykyä Baltiasta

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.1.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Aalto-korkeakoulusäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2228357-4

Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7

Puhelinnumero: 0408344217

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://pienyrityskeskus.aalto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: GUSTAFSSON-PESONEN ANNE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.gustafsson-pesonen(at)aalto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408344217

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

EU:n Itämeren alueen strategia hyväksyttiin vuonna 2009 EU:n ensimmäisenä ns. makroaluestrategiana. Rakennerahasto-ohjelman näkökulmasta EU:n Itämeren alueen strategian keskeisin tavoite on alueen vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä kansainvälisen yhteistyön tuoma lisäarvo.
Pk-yrityksille kansainvälistyminen on keskeinen kilpailutekijä. Kansainvälisen yhteistyön- ja pk-yritysten kilpailukyvyn lisäämisen saavuttamisessa keskeinen periaate on älykäs erikoistuminen (Smart Specialization), joka tarkoittaa alueiden omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden systemaattista vahvistamista riittävän kriittisen massan saavuttamiseksi erityisesti Itämeren alueen maiden pienissä jäsenmaissa, kuten Suomi, Viro, Latvia ja Liettua. Tämä edellyttää em. alueiden pk-yritysten yhteistyömahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä sekä Itämerialueiden pk-yritysten välisen yhteistyön kehittämistä.
Etelä-Savossa pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehitys on painottunut Venäjä-yhteistyöhön ja Venäjä-osaamiseen. Muutokset kansainvälisessä kaupassa ovat kuitenkin olleet nopeita liittyen Venäjän vientimarkkinoihin ja muutokset edellyttävät alueen pk-yrityksiltä uusien toimintamallien löytämistä kansainväliseen kauppaan. Se tarkoittaa sekä uusien markkina-alueiden nopeaa ja aktiivista kartoittamista että kustannustehokkaita välineitä löytää yhteistyötahoja. Lisäksi eteläsavolaisten kehitysorganisaatioiden (ml oppilaitokset) tulisi nopeasti laajentaa yhteistyöverkostajaan Itämeren alueella laajemmin. Eteläsavolaisten yritysten ja kehitysorganisaatioiden kannalta luonteva yhteistyöalue on Baltian maat, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle alueen yhteistyösuuntia kehitettäessä. Kuitenkin Baltian maat tarjoavat luontevan yhteistyöpohjan perustuen Etelä-Savon ja ko maiden samankaltaisuuteen niin talouden kuin kehittämistoimintojen osalta.
Hankkeella haetaan välineitä Suomen (eteläsavolaisten / itäsuomalaisten) pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen ja yhteistyön lisääntymiseen Virossa, Latviassa ja Liettuassa yhteistyömahdollisuuksien tunnistamisella ja hyödyntämisellä. Erityisesti haetaan välineitä tiivistää Etelä-Savon ja ko. maiden korkeakoulutoimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Tähän tarpeeseen haetaan ratkaisua toteuttamalla esiselvitys toimivista ratkaisuista vauhdittaa sekä yritysten että oppilaitosten yhteistyötä Baltian maiden ja Etelä-Savon välillä.
Hankkeen konkreettisia tuloksia:
1) Selvitys Viron, Latvian ja Liettuan yliopistojen yhteistyömahdollisuuksista eteläsavolaisten / itäsuomalaisten korkeakoulutoimijoiden kanssa pk-yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen tukemisessa, yliopistoissa tarjolla olevista verkostoista, tutkimuksista ja palveluista yrityksille sekä opiskelijoiden hyödyntämisestä, esim. markkina- ja muiden selvitysten ja projektien toteuttamisessa eteläsavolaisille kansainvälistyville yrityksille.
2) Kehitetään yhteistyömalli, jossa Itämerialueen pk-yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi hyödynnetään suomalaisten (erityisesti etelä-savolaisten ja itäsuomalaisten), virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten yliopistojen/oppilaitosten resursseja ja verkostoja, mm. kouluttajia & asiantuntijoita, opiskelijoita, hautomo- ja mentoriverkostoja yms. sekä tiivistetään yliopistojen/oppilaitosten ja yritystoimintaa kehittävien organisaatioiden yhteistyötä Itämerialueella.
Hankkeen tuloksena tammikuun 2016 loppuun mennessä julkaistaan raportti, joka sisältää em. tulokset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat eteläsavolaiset / itäsuomalaiset pk-yritykset, (myös bioenergia- ja ympäristöalan) joiden kilpailukyvyn vahvistamisen ja kansainvälistymisen tukemisen mahdollisuuksia Itämerialueella selvitetään hankkeen aikana Itämerialueiden yliopistojen ja muiden oppilaitosten toimesta. Toisena kohderyhmänä ovat eteläsavolaiset oppilaitokset/kehitysorganisaatiot, joille avataan kumppanuuteen perustuvia uusia yhteistyömahdollisuuksia Baltian maiden vastavantyyppisiin organisaatioihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhmänä ovat Itämerialueen yhteistyöstä kiinnostuneet eteläsavolaiset / itäsuomalaiset organisaatiot, yhteistyökumppanit, oppilaitosten asiantuntijat ja opiskelijat. Myös yritystoimintaa tukevien organisaatioiden Itämerialueen osaaminen ja verkostot kehittyvät hankkeen seurauksena.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 030

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 56 030

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 93 383

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 93 383

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Pertunmaa, Hirvensalmi, Sulkava, Puumala, Mikkeli, Rantasalmi, Kangasniemi, Pieksämäki, Enonkoski, Mäntyharju, Heinävesi, Savonlinna, Juva, Joroinen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Miehillä ja naisilla on tasapuolinen oikeus osallistua hankkeeseen ja hankkeessa ei ole toimenpiteitä, joissa sukupuolella olisi merkitystä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistaminen näkyy kaikissa hankkeen toteutusvaiheissa. Toteuttaja-, asiantuntija- ja ohjausryhmässä ovat edustettuna molemmat sukupuolet tasapuolisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on yritysten kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn tukeminen, missä molemmilla sukupuolilla on yhtä tärkeä rooli.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa käytetään säköisiä aineistoja ja yhteydenpidossa Viroon, Latviaan ja Liettuaan hyödynnetään sähköpostia, Skype:ä jne. Tämän seurauksena paperin kulutus vähenee ja kestävän kehityksen toimintatavat jokapäiväistyvät osallistuvissa organisaatioissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Hankkeessa tehtävä selvitys tukee erityisesti bioenergia ja ympäristöalan yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia. Neuvotteluissa face-to-face neuvottelujen lisäksi pyritään käyttämään etäyhteyksiä neuvotteluissa ja yhteydenpidossa silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu tähän teemaan
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Hankkeessa tehtävä selvitys tukee erityisesti bioenergia ja ympäristöalan yritysten toiminta- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, mikä välillisesti pitkällä aikavälillä vaikuttaa myönteisesti myös pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilman saastumisen vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu suoranaisesti kyseiseen teemaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkella ei vaikutuksia suoranaisesti tähän teemaan. Välillisesti pitkällä aikavälillä voi vaikuttaa myönteisesti myös jätteiden vähentämiselle (bioenergia-ala).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Virossa, Latviassa ja Liettuassa energiatehokkuus on tärkeää tavoite ja suomalaisilla energia-alan yrityksillä on mahdollisesti hyvät kansainvälistymismahdollisuudet. Hankkeessa toteutettava selvitys palvelee myös mm. bioenergia-alan yrityksiä edistämään uusiutuvien energialähteide käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hanke luo perustan pk-yritysten kansainvälistymiselle ja kilpailukyvyn vahvistamiselle Itämerialueella, selvittämällä tukipalveluja Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä kehittämällä yhteistyömallin Suomen ja Baltian toimijoiden välille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Hanke pyritään linkittämään olemassa oleviin kansainvälistymispalveluihin ja elinkeinojen edistämiseen Etelä-Savossa/Itä-Suomessa. Pk-yritysten Itämerialueen liiketoiminnan kehittämisessä hyödynnetään hankkeessa tuotettua esiselvitystä ja yhteistyömallia Baltian toimijoiden kanssa.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankkeessa käytetääm sähköisiä aineistoja ja yhteydenpidossa sekä neuvotteluissa hyödynnetään etäsovelluksia silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 3
Hankkeessa selvitetään tukipalveluja pk-yrityksille Virossa Latviassa ja Liettuassa ja kehitetään yhteistyömallia suomalaisten, virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten toimijoiden välille tukemaan pk-yritysten kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Sitä kautta hanke tukee kasvua ja työllisyyttä sekä edistää hyvinvointia Itämerialueella.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hanke tarjoaa yhtäläisiä mahdollisuuksia miehille ja naisille. Itämerialueella toimii useita naisten perustamia pk-yrityksiä, esim. luovilla aloilla. Myös koulutus- ja yritystoimintaa tukevissa organisaatioissa toimii naisia tasavertaisesti miesten kanssa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta vahvistamalla yhteistyötä pk-yritysten kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn edistämisessä Itämeren alueella.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi se ei kohdistu suoranaisesti kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 1 3
Hankkeen aikana selvitetään tarjolla olevia tutkimuksia ja palveluita Virossa, Latviassa ja Liettuassa erityisesti bioenergia- ja ympäristöalan yritysten kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn tukemiseksi.Itämerialueella löytyy ympäristöoaamista ja toimii useita ympäristöteknologia-alan pk-yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä ja kilpailukyvyn vahvistamisesta, joita hankkeen toimenpiteet tukevat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

BaltCompet – Kilpailukykyä Baltiasta hankkeella haettiin välineitä Suomen (eteläsavolaisten / itäsuomalaisten) pk- yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen ja yhteistyön lisääntymiseen Virossa, Latviassa ja Liettuassa yhteistyömahdollisuuksien tunnistamisella ja hyödyntämisellä. Erityisesti haettiin välineitä tiivistää Etelä-Savon ja ko. maiden korkeakoulutoimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Tähän tarpeeseen haettiin ratkaisua toteuttamalla esiselvitys toimivista ratkaisuista vauhdittaa sekä yritysten, että oppilaitosten yhteistyötä Baltian maiden ja Etelä-Savon välillä. Hankkeen konkreettisia tuloksia:
1) Selvitys Viron, Latvian ja Liettuan yliopistojen yhteistyömahdollisuuksista eteläsavolaisten / itäsuomalaistenkorkeakoulutoimijoiden kanssa pk-yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen tukemisessa, yliopistoissa tarjolla olevista verkostoista, tutkimuksista ja palveluista yrityksille sekä opiskelijoiden hyödyntämisestä, esim. markkina- ja muiden selvitysten ja projektien toteuttamisessa eteläsavolaisille kansainvälistyville yrityksille.
2) Kehitettiin yhteistyömalli, jossa itämerialueen pk-yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi hyödynnetään suomalaisten (erityisesti eteläsavolaisten ja itäsuomalaisten), virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten yliopistojen/oppilaitosten resursseja ja verkostoja, mm. kouluttaja & asiantuntijoita, opiskelijoita, hautomo- ja mentoriverkostoja yms. sekä tiivistettiin yliopistojen/oppilaitosten ja yritystoimintaa kehittävien organisaatioiden yhteistyötä Itämerialueella.
Hankkeen tuloksena tuotettiin esiselvitys, joka sisältää em. tulokset. Linkki selvitykseen:
Esiselvitys: Eteläsavolaiset Pk- Yritykset ja korkeakoulut Baltiassa

Hankkeen toteuttajana on ollut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja hanke sai osarahoitusta Euroopan Unionin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Lisätietoa: Natalia Narits, natalia.narits@aalto.fi, Pentti Mustalampi, pentti.mustalampi@aalto.fi