Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70826

Hankkeen nimi: REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11

Puhelinnumero: 0407098160

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raasakka Eija

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.raasakka(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407098160

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin pelastuslaitos, 0937073-7
Metsähallitus Lapin Luontopalvelut, 0116726-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kehitystavoitteena on vahvistaa maasto- ja ulkoilureittien luotettavuutta. Tavoitteena on vahvan alueellisen verkostoyhteistyön kautta kehittää Lapissa kansallisesti hyväksyttävä pelastus- ja paikannusohjeistus ja pilotoida sitä yhdellä lähireitillä. Monialainen verkostoyhteistyö mahdollistaa sekä asikaslähtöisyyden että turvallisuuden huomioimisen reittimerkintöjen suunnittelussa. Tavoitteena on kehittää kunnille työkalu riskiperusteiseen reittisuunnitteluun sekä tehdä Lapin kunnissa reittikartoitukset ja niihin pohjautuvat reittimerkintäsuunnitelmat. Tavoitteena on tukea alueellista ja kansallista turvallisten reittimerkintöjen kehittämistä soveltavalla tutkmus- ja selvitystoimilla ja lisätä TKI-organisaatioiden omaa osaamista, osaamisen siirtymistä opetukseen ja tulevaisuuden ammattilaisille sekä lisätä TKI-yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on luoda pysyvä ja ylläpidettäviä alusta tiedon jakamiselle ja vaihtamiselle.

Hankkeen tuloksena syntyy kansallisesti hyväksytty ohjeistus pelastus- ja paikannusmerkinnöiksi maastoreiteille. Lisäksi tehdään ohjeistus turvallisiksi ja asiakaslähtöisiksi reittimerkinnöiksi. Hankkeeseen mukaan lähtevissä kunnissa tuloksena ovat kunnan reittien riskikartoitukset ja niihin perustuvat reittien merkintäsuunnitelmat. Muita tuloksia ovat verkostokuvaus alueellisista ja kansallisista toimijoista ja heidän rooleistaan, selvitys reittien monikäytön esteistä ja mahdollisuuksista sekä esitys turvallisuusnäkökulmien huomioimiseksi mobiiliopastuksessa. Hankkeen aikana perustetaan turvallisten reittimerkintöjen tietopankki, jonka ylläpidosta sekä päivityksestä on sovittu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät ovat maastoreittien suunnittelijat, toteuttajat ja ylläpitäjät, jotka saavat käyttöönsä ohjeistukset, työkalut, keskitettyä tietoa ja alustan tiedon vaihtamiseen. Näitä ovat esim. Metsähallitus, kunnat, matkailukeskukset, matkailuyritykset, järjestöt, yhdistykset.

Pelastustoimen viranomaiset (pelastuslaitos, hätäkeskuslaitos, poliisi, rajavartiosto, ensivaste), jotka yhtenäistävät omia toimintatapojaan ja järjestelmiään.

Lapin amk, joka kasvattaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja omaa osaamistaan sekä opetuksen että TKI-toiminnan osalta.

Metsähallitus, joka yhtenäistää omia ja yhteistyökumppaneiden välisiä toimintatapoja ja järjestelmiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Loppukäyttäjät, sekä asukkaat että matkailijat, joille luodaan edellytyksiä reittien turvalliseen käyttöön.

Hankkeen yhteistyökumppanit, jotka osallistuessaan REILAn toimenpiteisiin paitsi antavan oman arvokkaan asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön, myös kasvattavat omaa osaamistaan. Näitä ovat esim.Liikenneturva, Maanmittauslaitos, ELY-keskus, Lapin Poliisilaitos, Lapin Rajavartiolaitos, Suomen Latu, harrastajayhdistykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 468 916

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 453 497

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 669 880

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 654 165

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Torniolaakson, Rovaniemen

Kunnat: Posio, Ylitornio, Salla, Pelkosenniemi, Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä, Savukoski, Rovaniemi, Tornio, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
On keskeistä reittien ja turvallisuuden suunnittelussa. Jatkohankkeissa merkitys kertautuu kun ylläpitäjät toimivat tässä hankkeessa tehtävien suunnitelmien mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin talvireittien kestävään ja turvalliseen suunnitteluun.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Reittien suunnittelussa pyritään monimuotoiseen luontoon tutustumiseen ja sen kestävään käyttöön.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Reittien suunnittelu
Natura 2000 -ohjelman kohteet 8 8
Lapin Natura 2000 -verkostoon kuuluu 161 aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 3 miljoonaa hehtaaria. Alueita on kaikissa Lapin kunnissa, samoin reittejä. Suurin osa Lapin Natura-alueista on jo kansallisilla päätöksillä perustettuja luonnonsuojelualueita tai ne kuuluvat kansallisiin suojeluohjelmiin tai muilla tavoin suojeltuihin alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 9
Reittimerkintäjen ohjeistus pyrkii materiaalien kestävään, pitkäaikaiseen käyttöön. Retkeilijän omavastuun korostaminen tukee ylläpitäjien toimintaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 0
Moottorikelkkoihin liittyvässä reittisuunnitteluissa haasteena on sähkökelkkojen latausmahdollisuus sähköverkon ulkopuolella.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Yksi tärkeimmistä syistä tämän hankkeen toteuttamiseksi on reittien suunnittelun, toteuttamisen ja ylläpidon kalleus. Kustannustehokkuuteen päästään kun saadaan käyttöön yhtenäiset ohjeistukset.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 9
Hankkeen tulokset antavat hyvän suunnitelupohjan esim. erilaisten mobiilisovellusten ja uusen palvelujen kehittämiseksi omatoimimatkailijoille ja harrasteryhmille.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hankkeen perusajatus
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Edesauttaa ulkoilua ja liikuntaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Turvallisuus pitää sisällään erilaisten käyttäjäryhmien mahdollisuuden ymmärtää merkintöjä ja siten käyttää reittejä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Merkintöjen suunnittelussa huomoidaan asiakaslähtöisyys, joka tarkoittaa myös kansainvälisä käyttäjiä ja erityisryhmiä
Kulttuuriympäristö 4 4
Kulttuuriympäristöjen huomoiminen reittien kestävässä suunnittelussa.
Ympäristöosaaminen 8 8
Kehittää ja edellyttää ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tuloksia:
• reittimerkintöihin liittyvän verkoston alueellinen ja kansallinen kuvaus (Lapin AMK/MTI)
• yhtenäinen pelastus- ja paikannusmerkki, joka on hyväksytty sekä alueelliseksi että kansalliseksi käytännöksi (Lapin pelastuslaitos)
• turvallinen ja asiakaslähtöinen opastuskokonaisuus ohjeistus (Metsähallitus)
• ohjeistuksen pilotointi Sport Resort Ylläs (Metsähallitus)
• riskiperusteisen reittisuunnittelun malli, online työkalu (Lapin AMK/MTI)
• reittikartoitukset ja riskiperusteiset reittimerkintäsuunnitelmat kunnissa (Lapin AMK/MTI))
• tietopankki, johon on koottu tietoa reittien turvallisuuteen, merkintöihin ja toimijaverkostoon liittyen ja jota Lapin AMK/MTI ylläpitää (Lapin AMK/MTI)

Hankkeessa vahvistettiin kuntien, viranomaisten ja eri organisaatioiden kanssa yhteistyössä maastoreittien turvallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Hankkeessa oli kolme päätoteuttajaa: Lapin pelastuslaitos, Metsähallitus ja Lapin ammattikorkeakoulu, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti. Hankkeessa oli lisäksi mukana 14 Lapin kuntaa: Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Posio, Rovaniemi, Salla, Sodankylä, Tornio ja Ylitornio.

Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä kansallisten toimijoiden kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä pelastus- ja paikannusmerkin sisällyttämisessä uuteen tieliikennelakiin. Lisäksi käynnistettiin prosessi yhdessä Maanmittauslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen ja Kuntaliiton kanssa, jossa merkki saadaan näkyviin Maanmittauslaitoksen karttapohjiin, josta ne tulevat näkyviin pelastusviranomaisten järjestelmiin. Suomen standardisoimisliiton kanssa käynnistettiin standardin Liikunnan ja ulkoilun merkit päivitys. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa räätälöitiin malli maastoreittien turvallisuusasiakirjasta. Suomen Latu laati selvitykset reittien monikäytöstä, vastuista ja mahdollisuuksista. Hankkeessa tehtiin selvitys mobiiliopastuksen turvallisuudesta ja kansainvälisistä reittimerkinnöistä. Tuloksia hankkeesta levitettiin eri viestintäkanavissa.