Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70827

Hankkeen nimi: Kaivosvesiä vastaanottavien vesistöjen hallinta ja kunnostaminen (KaiHali)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristökeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0996189-5

Jakeluosoite: Suomen ympäristökeskus, Oulun toimipaikka, PL 413, 90014 Oulun yliopisto

Puhelinnumero: 0295 251 000

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.syke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Laamanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.laamanen(at)ymparisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 295 251 795

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun yliopisto, CEMIS-Oulu, 0245895-5
Kajaanin Ammattikorkeakoulu, 2553600-4
Geologian tutkimuskeskus, 0244680-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vesistöihin johdettavan kaivoskuormituksen hallinta on usein kaivosten vesienhallintaketjun heikoin lenkki, eikä täysin vesipäästötöntä kaivosta ole Suomen oloissa mahdollista rakentaa. Kaivosvesien erityispiirteinä ovat happamuus tai emäksisyys, korkea suolapitoisuus ja eliöihin kertyvät haitalliset aineet. Vesistövaikutukset määräytyvät kohdevesistöjen ominaisuuksien kuten veden taustapitoisuuksien ja kerrostuneisuusherkkyyden perusteella. Vesistövaikutuksiin liittyvän osaamisen lisääminen on myös kestävän ja ympäristön kannalta turvallisen kaivostoiminnan edellytys maassamme.

Hankkeen tavoitteena on edistää osaamista ja liiketoimintaa kaivosvesien turvallisesta johtamisesta järviin ja jokiin kehittäen moderneja vesistön mallinnus-, mittaus- ja vaikutusarviotyökaluja. Hankkeen toisena päätavoitteena on kehittää kaivosvaikutteisten järvien hoitoa ja kunnostamista pienimittakaavaisilla pilottikokeilla. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedon levittämiseen kaivosalalla toimivien yritysten keskuudessa verkkopohjaisten tiedotusten ja tiedotustilaisuuksien avulla.

Yksityiskohtaisesti hankkeessa kehitetään kaivosvesien laimenemisen arviointia (Vemala-vesistömalli) ja kerrostuneisuusmuutosten ennustamista (MyLake-malli) mallinnustyökaluja hyödyntäen, sekä ekologisten vaikutusten ennustamista erityisesti eliöihin kertyvien haitallisten aineiden (Ni, Cu, Zn) mallinnuksella (BLM-malli). Lisäksi kehitetään osaamista siitä, miten kuormitus pidättyy vesistöjen pohjasedimentteihin, miten sedimentin olot muuttuvat ja miten sedimenttejä voi kustannustehokkaasti tutkia. Kerrostuneisuuden mallintamisessa hyödynnetään myös autonomista mittausalusta ja siihen liittyvää mittaustekniikkaa. Kaivosvesien muuttamien vesistöjen kunnostuksen menetelmistä keskitytään kerrostuneisuuden purkamiseen turvallisesti varoen haitallisia veden laadun muutoksia ja sedimenttien käsittelyn mahdollisuuksiin haitallisten aineiden sitomiseksi. Kunnostuksessa testataan myös uusia kokeellisia menetelmiä kuten veden happitilannetta parantavia kiinteitä peroksidihapettimia ja haitallisia metalleja sitovia geopolymeeripohjaisia adsorbentteja.

Tarkasteltavien menetelmien osalta selvitetään niiden mahdollisuuksia alan liiketoiminnassa. Yritystoiminnan mahdollisuuksia edistää myös lähdekoodiltaan avointen ja ilmaisten mallien käyttö. Tämä varmistaa kehitettyjen lähestymistapojen käyttöönottoa kaivosvesien hallinnassa käytännön tasolla. Hankkeen koetoiminta keskitetään pääasiassa Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueelle rajautuen Kainuun ja osin Pohjois-Savon alueelle, mutta tulokset ovat hyödynnettävissä myös muiden kaivosten alapuolisissa vesissä erityisesti kehitettyjen mallien osalta

Hankkeen tuloksena syntyy hyödyntämiskelpoisia osaamispaketteja mm. kaivosvesien sekoittumisen ja laimenemisen, biologisten vaikutusten, kerrostuneisuusmuutosten ja sedimentin geokemiallisten muutosten arvioinnista. Sedimenttiselvitysten tekemisestä laaditaan osaamispaketti, kuten myös kaivoskuormitteisten järvien kerrostuneisuuden purkamisesta. Hanke tuottaa myös uutta osaamista kokeellisten kunnostusmenetelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta kaivosvaikutteisten järvien kunnostuksessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallisia kohderyhmiä ovat ympäristö- ja vesienhoitoalan asiantuntijayritykset, kaivosteollisuus ja ympäristöviranomaiset. He voivat suoraan hyödyntää hankkeen tuloksia työssään.

Kaivosyritykset hyötyvät hankkeesta parantuneen vesistövaikutusten arvioinnin ja hallinnan kautta. Menetelmien parantuessa ja arvioiden tarkentuessa syntyy myös kustannussäästöjä ja ympäristöinvestointien kohdistaminen kaivoksilla helpottuu.

Hankkeen tuloksia tulevat hyödyntämään velvoitetarkkailujen ja ympäristövaikutusten arvioinnin kautta laajasti konsultit kuten Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy, Ramboll Finland Oy, Pöyry Finland Oy, SRK Consulting Finland Oy, Ahma Group Oy, Golder Associates Oy, Kymen vesi ja ympäristö ry, Ecomonitor Oy jne. Hanke luo työkaluja YVA-selvityksiin tarkentaen esimerkiksi vesistövaikutuksissa käytettyjä laskelmia todenmukaisemmiksi.

Lupa- ja valvontaviranomaiset ovat tuoneet esille tarpeen saada parempaa tietoa kaivostoiminnan vesistökuormituksen hallinnasta ja siihen käytettävissä olevista menetelmistä.

Kunnostusmenetelmien kehittämisestä ja testaamisesta hyötyvät vesistökunnostuksia tekevät tahot kuten Vesi-Eko Oy. Hankkeessa testataan uusia kokeellisia materiaaleja järvikunnostuksissa, mistä hyötyvät materiaalien valmistajat kuten Solvay Chemicals Finland Oy ja Aquaminerals Finland Oy.

Autonomisten mittausalustojen tuottaman aineiston käyttökelpoisuuden arvioinnista mallien syöttötietona hyötyvät mittalaiteyritykset kuten Aquamarine Robots Oy ja EHP-tekniikka Oy, sekä vesistömallinnuksia hyödyntävät konsulttiyritykset (kts. edellä).

Hankkeen toiminta kohdistuu usean eri maakunnan alueelle:
Kainuu (70% toiminnasta) + Pohjois-Savo (noin 15% toiminnasta) + Pohjois-Pohjanmaa (noin 15% toiminnasta)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki sellaiset tahot, jotka hyötyvät kaivostoiminnan vesistövaikutusten parantuneesta hallinnasta tai kaivostoiminnan toimintaedellytysten paranemisesta (vain ympäristön huomioon ottava kaivostoiminta on mahdollista Suomessa).

Parantuneesta vesistövaikutusten hallinnasta hyötyviä kohderyhmiä ovat esim. alueen asukkaat, vesistöjen käyttäjät, raakaveden käyttäjät, luonnontuotealan yrittäjät ja matkailuyrittäjät. Vesistöjen hyvä tila merkitsee vetovoimatekijää sekä alueiden asukkaille että elinkeinoelämälle ylipäätään.

Hankkeen tuloksena saatava tieto ja menetelmät edesauttavat kaivannaisalan kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa ja sen yleistä hyväksyttävyyttä. On arvioitu, että yksi kaivostyöpaikka tuottaa 2,5–3,5 työpaikkaa muilla aloilla, joten hankkeen tulokset hyödyttävät kaivostoimijoiden lisäksi myös suurta joukkoa PK-yrityksiä (logistiikka, palvelualat, laitetoimittajat, huoltoyritykset).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 597 211

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 452 194

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 735 513

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 561 147

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon, Oulun, Kajaanin

Kunnat: Oulu, Sonkajärvi, Kuopio, Sotkamo, Kajaani

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolinäkökulmalla ei ole merkitystä hankkeessa
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa noudatetaan SYKE:n ja GTK:n tasa-arvosuunnitelmien ohjeistusta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulmalla ei ole merkitystä hankkeessa

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 8
Hanke tukee mineraalisten luonnonvarojen käyttöä vesistöihin liittyvää luonnonpääomaa vaarantamatta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Hanke tarkastelee muuttuneen vuodenaikaisvaihtelun (sadanta, lämpötila) vaikutusta vesistöriskeihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 8
Hanke edistää kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien välttämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 9
Hankkeen päätarkoitus on pintavesien tilan suojelemisen edistäminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Hanke kohdistuu järviin, jotka ovat Natura 2000 luontotyyppejä ja joiden suojelu hyötyy hankkeen tuloksista.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 0
Sivutuotemateriaalien hyödyntäminen (geopolymeeriadsorbentit) ja niille uusien käyttökohteiden selvittäminen vähentää teollisuuden jätemateriaalia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Hanke parantaa kaivostoiminnan mahdollisuuksia ja lisää alueellista t&k toimintaa sekä alueella toimivien konsulttien toimintaedellytyksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 0
Hanke kehittää mallinnus- ja tutkimuspalveluja, jotka jäävät kaikkien käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 9
Hanke edistää kaivostoiminnan sosiaalista hyväksyntää ja lisää sitä kautta säilytettävän ja uuden työn avulla hyvinvointia alueella.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 6
Hanke tukee harvaan asuttujen alueiden elinkeinoja ja ympäristönsuojelua.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hanke edistää kaivosten pilaamien vesien kunnostusta. Tämä vaikuttaa välillisesti myös maisemaan vesistöjen äärellä.
Ympäristöosaaminen 7 7
Hankkeen tavoitteena on ympäristöosaamisen lisääminen kriittisen tiedonpuutteen osalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-