Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70867

Hankkeen nimi: Yhteistyöllä yritysaihioita (Y2)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turku Science Park Oy Ab

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2322323-1

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 - 5 A

Puhelinnumero: 040 139 2720

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkusciencepark.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Peter Lostedt

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysneuvoja, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: peter.lostedt(at)turkusciencepark.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 139 2720

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on murroksessa. Suuret yhtiöt ovat menettäneet merkitystään työllistäjinä ja elinkeinoelämän vetureina. Pk-yritykset muodostavat valtaosan alueen yrityskannasta ja ne tulevatkin jatkossa olemaan avainasemassa uusien markkinoiden ja työpaikkojen luomisessa. Elinkeinoelämän rakennemuutoksista ja haastavasta kansantaloudellisesta tilanteesta johtuva resurssien niukkuus haastaa alueen toimijat hyödyntämään ihmisissä, osaamisessa ja nykyisissä rakenteissa jo olemassa olevaa potentiaalia entistä tehokkaammin uudella, innovatiivisella, kumppanuuteen perustuvalla tavalla. Uudet, innovatiiviset ja kasvuhakuiset yritykset ovat Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kannalta ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Tällä hetkellä alueelta kuitenkin puuttuu yrittäjiksi aikoville suunnattu selkeä ja tuettu tie yrittäjyyteen.

Varsinais-Suomen maakuntastrategian kumppanuusfoorumin TP Y6:n mukaisesti vastaus yllä mainittujen haasteiden ratkaisemiseen on toimivan maakunnallisen yrityspalveluorganisaation luominen ja yritysten ensiasteen neuvonnan kehittäminen. Yhteistyöllä yritysaihioita -hanke (Y2) luo, maakuntastrategian mukaisesti, uudenlaisen kumppanuuteen perustuvan maakunnallisen yrityspalveluorganisaatioiden yhteistoimintamallin, johon seutukunnissa tapahtuva ensiasteen yritysneuvonta kytketään.
Yhteistoimintamalli tarjoaa selkeän, innostavan ja tuetun polun kohti yrittäjyyttä ja sen avulla yrityspalvelutoimijoiden monialainen huippuosaaminen on kaikkien käytettävissä. Tämä tehostaa olemassa olevien resurssien käyttöä sekä parantaa tarjottavien palveluiden saatavuutta ja laatua huomattavasti. Malli rakennetaan, dokumentoidaan ja otetaan käyttöön hankkeen toteuttajien yhteistyökumppaneiden toimesta ja se jää pysyväksi osaksi maakunnallista yrityspalvelutarjontaa.

Yhteistoimintamallin myötä varmistetaan määrällisesti ja laadullisesti laadukkaampien, monialaisten ja kasvukykyisten yritysaihioiden syntyminen koko maakunnassa paikalliset tarpeet ja erityispiirteet huomioiden maakuntastrategian (TP Y5) mukaisesti ja alueen älykkään erikoistumisen tueksi.

Osana uutta toimintatapaa hankkeessa pilotoidaan uudenlaisia, yhteisöllisiä, yrittäjyyteen valmentavia työpajoja, joissa keskitytään oman osaamisen tuotteistamiseen ja hyödyntämiseen yritystoimintana. Työpajoissa korostuu käytännön tekeminen ja ryhmätyöskentely asiantuntijoiden ohjauksessa. Työpajoja järjestetään kuuden työpajan sarja neljästi vuodessa ja alustavat teemat ovat yrittämisen perusteet, liiketoimintaidea, asiakaslähtöisyys, myynti & markkinointi, rahoituksenhankinta ja yrityksen tunnusluvut.

Työpajoihin osallistuneista ja muista yrittäjyydestä kiinnostuneista eri alojen osaajista muodostetaan tiimejä, joita valmennetaan kohti oman yrityksen perustamista. Tiimien rakentamisessa keskitytään tarvittavien, toisiaan täydentävien taitojen sekä yhteisen, mielekkään päämäärän määrittelyyn, yhteisen toimintamallin ja yksityiskohtaisten tavoitteiden luomiseen. Toteutuksessa sovelletaan tiimikohtaista valmennusta ja innovatiivisia, yhteisöllisiä menetelmiä. Näin taataan riittävän suuri ja laadukas volyymi osaavista asiantuntijoista muodostettuja monialaisia tiimejä, jonka tuloksena syntyy enemmän korkealaatuisia, elinkelpoisempia yritysaihioita.

Lisäksi hankkeessa luodaan ja pilotoidaan maakunnallinen ideapankki, johon kerätään hyödyntämättömiä ideoita vuorovaikutuksessa alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Ideapankin myötä suurten ja pk-yritysten, korkeakoulujen, kuntien sekä yhteistoimintamallin myötä muodostettavien tiimien innovaatioyhteistyö helpottuu. Ideapankki tarjoaa tiimeille mahdollisuuden hyödyntää jo olemassa olevia ideoita uusien yritysten perustamisessa.

Yhteistyöllä yritysaihioita -hanke (Y2) saavuttaa tavoitteensa seuraavien toimenpidekokonaisuuksien kautta:
Toimenpidekokonaisuus 1: Yhteistoimintamallin luominen
Toimenpidekokonaisuus 2: Yrittäjyyteen valmentavat työpajat
Toimenpidekokonaisuus 3: Yrittäjyyteen tähtäävien tiimien muodostaminen
Toimenpidekokonaisuus 4: Maakunnallisen ideapankin pilotointi
Toimenpidekokonaisuus 5: Hankehallinto ja viestintä

Näiden toimenpidekokonaisuuksien tuloksena Y2-hanke saavuttaa seuraavat konkreettiset tulokset:

- Luodaan kumppanuuteen perustuva maakunnallinen yrityspalveluorganisaatioiden yhteistoimintamalli, joka tarjoaa
selkeän, tuetun tien yrittäjyyteen.

- Järjestetään yrittäjyyteen valmentavia kuuden työpajan sarjoja kahdeksan kertaa, eli yhteensä 48 työpajaa joihin
osallistuu yhteensä 750 yrittäjäksi aikovaa.

- Työpajoihin osallistujista ja muista yrittäjäksi aikovista muodostetaan 50 eri alojen asiantuntijoista muodostuvaa
monialaista tiimiä, joiden tavoitteena on yrityksen perustaminen. Näille tiimeille järjestetään yhteensä kahdeksan
erillistä tiimiytyspäivää (neljä kertaa vuodessa).

- Luodaan ja pilotoidaan maakunnallinen ideapankki, joka tarjoaa todennetusti toteuttamiskelpoisia liiketoimintaideoita
yrittäjille, tiimeille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Yhteistoimintamalli on osa maakunnassa suunniteltavaa yritysten neuvontatoimintaa, jonka yhtenä tavoitteena on luoda vuoteen 2020 mennessä 200 uutta yritystä ja 1000 työpaikkaa, jotka tuovat alueelle noin 13 miljoonan euron verotulot. Yhteistoimintamallin kautta maakunnan yrityspalvelutoimijoiden monialainen huippuosaaminen on kaikkien käytettävissä. Tämä tehostaa olemassa olevien resurssien käyttöä sekä parantaa tarjottavien palvelujen saatavuutta ja laatua. Uuden yhteisöllisyyteen ja kumppanuuteen perustuvan toimintatavan avulla maakuntaan taataan riittävän suuri ja laadukas volyymi niin potentiaalisten yrittäjien kuin liiketoimintaideoiden osalta ja näin syntyy enemmän korkealaatuisia, elinkelpoisempia yritysaihioita.

Malli, sisältäen työpajat, tiimien muodostaminen ja ideapankin, jää pysyväksi osaksi maakunnallista yrityspalvelutarjontaa ja sen myötä alueelle syntyy useampia ja elinkelpoisempia yritysaihioita Varsinais-Suomen maakuntastrategian (TP Y5) mukaisesti. Lisäksi tätä tietä syntyvät yritykset ovat heti yrityspalvelutoimijoiden palveluiden ja tuen piirissä. Yhteistoimintamalli tukee myös alueen älykästä erikoistumista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yhteistyöllä yritysaihioita -hankkeen (Y2) varsinaiset kohderyhmät ovat
1. Varsinais-Suomen yrittäjiksi aikovat henkilöt, alkavat ja toimivat pk-yritykset sekä isot yritykset
2. Varsinais-Suomen yrityspalveluiden piiriin kuuluvat toimijat sekä yritys- ja elinkeinoasiamiehet
3. Alueen korkeakoulut ja opiskelijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yhteistyöllä yritysaihioita -hankkeen (Y2) välilliset kohderyhmät ovat
1. korkeakoulujen muu kuin kohderyhmän piiriin kuuluva henkilöstö
2. kunnat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 417 596

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 398 083

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 596 567

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 568 691

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Loimaan, Vakka-Suomen, Turun, Åboland-Turunmaan

Kunnat: Vehmaa, Somero, Pöytyä, Kemiönsaari, Aura, Koski Tl, Salo, Taivassalo, Pyhäranta, Oripää, Paimio, Lieto, Sauvo, Kustavi, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Uusikaupunki, Loimaa, Kaarina, Laitila, Marttila, Parainen, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysi sukupuolinäkökulmasta tutustumalla tilastoihin sukupuolten välisistä eroista alkavien yrittäjien piirissä ja korkea teknologian toimialoilla (ww.minna.fi). Lisäksi on haastateltu yrityshautomon vetäjää aiheesta sekä osallistuttu yrittäjiksi aikoville suunnattuihin tilaisuuksiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma otetaan toteutuksessa huomioon koko projektin ajan. Tällä hetkellä aloittavista yrittäjistä suurempi osuus on miehiä. Tämä asia otetaan hankkeessa huomioon mm. työpajojen sisällöissä ja harjoitteissa, tiimien muodostamisessa ja fasilitoinnissa sekä hankkeen viestinnässä ja markkinoinnin suuntaamisessa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi naisyrittäjyyden aktiivista lisäämistä puhujien, teemojen ja yhteistyökumppanien valinnassa. Suomessa on yhä olemassa jakoa miesten ja naisten toimialoihin. Tätä jakoa hanke pyrkii omalta osaltaan purkamaan muodostamalla eri alojen asiantuntijoista monialaisia tiimejä, joiden kokoaminen perustuu ennen kaikkea jokaisen asiantuntijan henkilökohtaiseen osaamiseen. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan koko hankkeen ajan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen valmistelussa ja toiminnassa koko projektin alusta loppuun. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan koko hankkeen ajan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Hanke edistää ekologisen kestävyyden periaatteita omissa toimissaan pyrkimällä käyttämään, sekä luomalla uusia, digitalisaatioon perustuvia, ympäristöä vähemmän kuormittavia toimintamenetelmiä. Lisäksi hanke tukee luonnonvarojen käytön kestävyyden parempaa kehitystä tulevaisuudessa tukemalla ympäristöteknologioihin perustuvia tiimejä ja yritysaihioita omassa toiminnassaan. Varsinais-Suomessa tämä on erityisen merkittävää alueella jo olevan merkittävän cleantech-osaamisen myötä, jonka toivotaan näkyvän myös hankkeessa luotavaan ideapankkiin kerättävissä ideoissa. Hanke tarjoaa myös ideapankkinsa kautta pk- ja suuryrityksille mahdollisuuden tarjota toteuttamatta jääneitä ympäristöosaamiseen perustuvia ideoita, patentteja ja yritysaihioita yrittäjäksi haluavien ja monialaisten tiimien saataville.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 6
Hanke tukee ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä tukemalla ympäristöteknologioihin perustuvia tiimejä ja yritysaihioita omassa toiminnassaan. Varsinais-Suomessa tämä on erityisen merkittävää alueella jo olevan merkittävän cleantech-osaamisen myötä, jonka toivotaan näkyvän myös hankkeessa luotavaan ideapankkiin kerättävissä ideoissa. Hanke tarjoaa myös ideapankkinsa kautta pk- ja suuryrityksille mahdollisuuden tarjota toteuttamatta jääneitä ympäristöosaamiseen tai resurssitehokkuuteen perustuvia ideoita, patentteja ja yritysaihioita yrittäjäksi haluavien ja monialaisten tiimien saataville.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hanke ei toimi aktiivisesti kasvillisuuden, eliöiden ja luonnonmonimuotoisuuden edistämiseksi, mutta tuntee oman vastuunsa ja pyrkii käyttämään omassa toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä, resurssitehokkaita ja digitalisaatioon perustuvia menetelmiä. Hanke tukee aktiivisesti kaikkia sen piirissä olevia cleantech-toimialalle tähtääviä tiimejä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Vesistöihin ja vedenpuhdistamiseen perustuvaa osaamista löytyy Varsinais-Suomesta jonkun verran. Nämä yritykset ovat usein korkean teknologian yrityksiä ja siten usein hankepartnereiden palveluiden piirissä. Yritykset voivat tuoda ideoitaan hankkeen ideapankkiin ja etsiä hankkeen muodostamien tiimien joukosta ympäristöliiketoiminnan osaamista. Hanke tuntee oman vastuunsa ja pyrkii käyttämään omassa toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä, resurssitehokkaita ja digitalisaatioon perustuvia menetelmiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Natura 2000 -ohjelman kohteet eivät ole hankkeen aktiivisten toimien kohteena, mutta saattaa liittyä yrittäjäksi aikovien ja tiimien toimintaan ja yritysaihioihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hanke edistää resurssitehokkuutta, vähähiilisyyttä ja kestävää kehitystä omissa toimissaan pyrkimällä käyttämään omassa toiminnassaan mahdollisimman laajalti ympäristöystävällisiä, resurssitehokkaita ja digitalisaatioon perustuvia menetelmiä. Suurella todennäköisyydellä valtaosa hankkeen tiimien yritysaihioiden liiketoimintaideoista tulee perustumaan aineettomiin tuotteisiin ja palveluihin, joiden kehityksessä ja tuottamisessa syntyy merkittävästi vähemmän jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 6
Hanke tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöä tukemalla ympäristöteknologioihin perustuvia tiimejä ja yritysaihioita omassa toiminnassaan. Varsinais-Suomessa tämä on erityisen merkittävää alueella jo olevan merkittävän cleantech-osaamisen myötä, jonka toivotaan näkyvän myös hankkeessa luotavaan ideapankkiin kerättävissä ideoissa. Hanke tarjoaa myös ideapankkinsa kautta pk- ja suuryritysille mahdollisuuden tarjota toteuttamatta jääneitä ympäristöosaamiseen perustuvia ideoita, patentteja ja yritysaihioita yrittäjäksi haluavien ja monialaisten tiimien saataville. Varsinais-Suomessa on vahvaa ympäristöosaamista ja -tutkimusta sekä hyödyntämättömiä cleantech-liiketoimintaideoita alueen korkeakouluissa. Hanke pyrkii aktiivisesti saamaan tätä osaamista ja ideoita toimiensa piiriin. Ympäristöalan osaajat ovat merkittävä resurssi hyvin monenlaisessa liiketoiminnassa, ja tätä osaamista hanke aktiivisesti tukee fasilitoidessaan alueen asiantuntijoista monialaisia tiimejä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hankkeessa luotavan uuden yhteistoimintamallin myötä varmistetaan määrällisesti ja laadullisesti laadukkaampien, monialaisten ja kasvukykyisten yritysaihioiden syntyminen koko maakunnassa paikalliset tarpeet ja erityispiirteet huomioiden maakuntastrategian (TP Y5) mukaisesti ja alueen älykkään erikoistumisen tueksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Suurella todennäköisyydellä valtaosa hankkeen tiimien yritysaihioista tulee keskittymään aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen (esim. mobiiliapplikaatiot). Hankkeessa luotava uusi yhteistoimintamalli luo uudenlaisen, resurssitehokkaamman ja kattavamman tavan järjestää maakunnan yritysneuvontaorganisaatioiden ensivaiheen palvelut, jotka ovat yrityksille ja yrittäjille suunnattuja aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Liikkuminen ja logistiikka ei ole hankkeen aktiivisten toimien kohteena, mutta saattaa liittyä yrittäjäksi aikovien ja tiimien toimintaan ja yritysaihioihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Suomen väestön ikärakenne huomioiden ikääntyminen ja hyvinvointi ovat erittäin merkittäviä alueita uuden liiketoiminnan kannalta. Hanke tukee hyvinvoinnin edistämistä tukemalla esimerkiksi terveysteknologiaan perustuvia tiimejä ja yritysaihioita omassa toiminnassaan. Hanke tarjoaa myös ideapankkinsa kautta pk- ja suuryritysille mahdollisuuden tarjota toteuttamatta jääneitä hyvinvointiin ja sen edistämiseen perustuvia ideoita, patentteja ja yritysaihioita yrittäjäksi haluavien ja monialaisten tiimien saataville. Varsinais-Suomessa on vahvaa bio- terveysteknologiaosaamista ja -tutkimusta sekä hyödyntämättömiä liiketoimintaideoita alueen korkeakouluissa. Hanke pyrkii aktiivisesti saamaan tätä osaamista ja ideoita toimiensa piiriin.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Sukupuolinäkökulma otetaan toteutuksessa huomioon koko projektin ajan. Tällä hetkellä aloittavista yrittäjistä suurempi osuus on miehiä. Tämä asia otetaan hankkeessa huomioon mm. työpajojen sisällöissä ja harjoitteissa, tiimien muodostamisessa ja fasilitoinnissa sekä hankkeen viestinnässä ja markkinoinnin suuntaamisessa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi naisyrittäjyyden aktiivista lisäämistä puhujien, teemojen ja yhteistyökumppanien valinnassa. Suomessa on yhä olemassa jakoa miesten ja naisten toimialoihin. Tätä jakoa hanke pyrkii omalta osaltaan purkamaan muodostamalla eri alojen asiantuntijoista monialaisia tiimejä, joiden kokoaminen perustuu ennen kaikkea jokaisen asiantuntijan henkilökohtaiseen osaamiseen. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan koko hankkeen ajan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Eri alojen asiantuntijoista koostuvia monialaisia tiimejä muodostettaessa pyritään mahdollisimman kattavaan ja toisiaan täydentävien osaamisten yhteen saattamiseen. Tällöin ensisijaisena arviointikriteerinä on yksilön oma osaaminen ja lisäarvo jota hän potentiaalisesti tuo omalle tiimille. Yhdenvertaisuuta lisätään myös tarjoamalla osallistujille tarpeen mukaan erilaisia, esimerkiksi digitaalisuuteen perustuvia, tapoja osallistua. Käytettävään kieleen liittyvät asiat huomioidaan esimerkiksi fasilitoinnissa ja työpajoissa.
Kulttuuriympäristö 1 2
Alueen kulttuuriympäristö ei ole hankkeen aktiivisten toimien kohteena, mutta saattaa liittyä yrittäjäksi aikovien ja tiimien toimintaan ja yritysaihioihin.
Ympäristöosaaminen 3 6
Varsinais-Suomessa on vahvaa ympäristöosaamista ja -tutkimusta sekä hyödyntämättömiä cleantech-liiketoimintaideoita alueen korkeakouluissa. Hanke pyrkii aktiivisesti saamaan tätä osaamista ja ideoita toimiensa piiriin tukemalla ympäristöteknologioihin perustuvia tiimejä ja yritysaihioita. Hanke tarjoaa myös ideapankkinsa kautta pk- ja suuryritysille mahdollisuuden tarjota toteuttamatta jääneitä ympäristöosaamiseen perustuvia ideoita, patentteja ja yritysaihioita yrittäjäksi haluavien ja monialaisten tiimien saataville. Ympäristöalan osaajat ovat merkittävä resurssi hyvin monenlaisessa liiketoiminnassa, ja tätä osaamista hanke aktiivisesti tukee fasilitoidessaan alueen asiantuntijoista monialaisia tiimejä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Y2-hanke suunniteltiin vastaamaan elinkeinorakenteen muutokseen ja haasteisiin Varsinais-Suomessa. Hankkeen päätavoitteena oli tavoittaa pk-yritykset koko alueella tarjoten heille erilaisia mielenkiintoisia työpajasarjoja ja teemapäiviä. Työpajoihin osallistuneille yrittäjille oli myös mahdollisuus luoda tiimejä ja järjestämällä erilaisia tiimiytymispäiviä. Lisäksi hankkeessa oli tarkoitus toteuttaa maakunnallinen ideapankki joka tarjoaisi totetuttamiskelpoisia liiketoimintaideoita yrittäjille. Samalla hanke keskittyisi myös kehittämään yrityspalveluorganisaatioiden palvelut uudella kumppanuuteen perustavalla tavalla.

Hanke vastasi maakuntastrategian mukaisesti näihin haasteisiin kokoamalla yhteen maakuntien yrityspalveluorganisaatiot ja kehittämällä uuden innovatiivisen polun alkavalle yrittäjälle. Tämä yhteistoimintamalli mahdollisti uudenlaisia menetelmiä ja malleja, joita hankkeen aikana myös toteutettiin Varsinais-Suomen alueella. Yhteistoimintamallin avulla yrityspalveluorganisaatiot pystyivät säännöllisesti tapaamaan ja miettimään uusia toimintatapoja sekä kehittämään omia yrityspalveluitaan.

Työpajasarjat ja erilaiset teemapäivät todettiin erittäin tärkeiksi alkavan ja toimivan yrittäjän arjessa, ja niitä toteutettiin aivan hankkeen loppuhetkille asti. Hanke toteutti moninkertaisesti erilaisia työpajasarjoja ja teemapäiviä verrattuna hankesuunnitelmassa oleviin tavoitteisiin. Työpajasarjoissa oli erittäin mielenkiintoisia teemoja ja niitä oli helppo markkinoida asiakkaille, koska tämän kaltaisia maksuttomia tilaisuuksia ei alueella muuten olisi ollut tarjolla. Työpajoissa järjestettiin myös tiimiytymispäiviä joiden tuloksena saatiin uusia mielenkiintoisia yritysaihioita. Samalla osallistujat huomasivat miten tärkeä asia tiimin muodostaminen on yritykselle ja myös miten vaikeaa on löytää oikeat ihmiset oikeisiin työtehtäviin.

Hankkeen kannalta erityisen ilahduttavaa oli huomata että asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä työpajojen ja teemapäivien sisältöön. Palaute oli hyvin myönteistä ja kannusti hankeosapuolia miettimään yhä uusia ja mielenkiintoisempia sisältöjä myös asiakkaiden näkökulmasta. Hankkeen kautta tavoitettiin tuhansia yrittäjiä erilaisten tapahtumien kautta joten myös tässä asiassa tavoitteet ylitettiin moninkertaisesti ja hankeosapuolet olivat erittäin tyytyväisiä että hanke mahdollisti niin monen erilaisen tilaisuuden järjestämisen Varsinais-Suomen alueella.

Hanke pystyi toteuttamaan hankesuunnitelman mukaisesti toimintoja koko hankkeen vaikutusalueella tekemällä yhteistyötä jolloin synergiavaikutus oli merkittävä. Tällä vältyttiin siltä, että alueella olisi ollut päällekkäisyyksiä tarjonnassa ja palveluaukkoja. Myöskin yksittäisen yritysneuvojan arki helpottui hankkeen myötä kun hankkeen verkosto oli vapaasti käytettävissä. Asiakkaan näkökulmasta palvelut oli helpompi löytää hankkeen avulla ja lisäksi hän pystyi hyödyntämään uusia, yhteisöllisyyteen ja verkostoihin perustavia toimintatapoja.