RR-tietopalvelu -hankekuvaus A70868, FISS Varsinais-Suomi

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kiertotalous tarkoittaa talousmallia, jossa koko ketju aina raaka-aineista tuotannon ja käytön kautta kierrätykseen on ratkaistu kestävällä tavalla. On arvioitu, että kiertotalous toisi Suomelle jopa 2,5 miljardin kasvumahdollisuudet. Kiertotalous nähdään suurena mahdollisuutena luoda uutta liiketoimintaa, innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja. Kiertotalous on vahvasti nouseva teema ja tulevaisuuden talousmalli EU:ssa. Varsinais-Suomelle on mahdollisuus profiloitua kiertotalouden edelläkävijä alueena Suomessa ja Euroopassa.

FISS Varsinais-Suomi hankkeessa jalkautetaan Sitran ja Motivan kehittämää FISS-toimintamallia (Finnish Industrial Symbiosis System) alueella. Tarkoituksena on vauhdittaa teollisten symbioosien syntyä Varsinais-Suomen alueella ja koko Suomessa sekä auttaa yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä ja ainekiertojen sulkemista sekä synnyttää uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. FISS Varsinais-Suomi -hanke toimii tämän tehokkaan kansallisen ja eurooppalaisen toimintamallin starttina alueella. Hankkeen jälkeen toiminta voidaan ylläpitää hankekumppani-organisaatioiden normaalitoiminnan osana.

Hankkeen tavoitteena on:

1. tukea alueella tapahtuvaa työtä, osaamisen kehittämistä ja aloitteita, joiden tavoitteena on rakentaa resurssitehokkuudesta ja kiertotaloudesta Varsinais-Suomen vahvuustekijä
2. parantaa Varsinais-Suomen alueen yritystoiminnan kannattavuutta tehostamalla alueella toimivien yritysten materiaalien ja energian käyttöä
3. synnyttää uutta liiketoimintaa hyödyntämällä alueella syntyviä jäte- ja materiaalivirtoja
4. selvittää yritysten osaamisen kehittämistarpeita liittyen symbioosien muodostamiseen
5. ja juurruttaa resurssitehokkuuteen tähtäävä verkostomainen toiminta erityisesti pk-yritysten normaaliin yrityskulttuuriin aktivoivilla ja innostavilla yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmillä.

FISS Varsinais-Suomi hankkeen keskeisinä toimenpiteinä on kerätä tietoa alueen yritysten resurssitiedoista FISS-työpajojen, yrityshaastattelujen ja kyselyiden avulla. Hankkeessa on tarkoituksena toimia Motivan ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti Varsinais-Suomen FISS-koordinaattorina. Lisäksi hankkeessa tullaan selvittämään potentiaalisten yritysten välisten uusien arvoketjujen muodostumisen pullokaulat ja yhdessä aktiivisesti hakea ratkaisua niihin esim. selvitystesten avulla sekä tunnistamalla uusia yhteistyökumppaneita ja esitellä ne jo arvoketjussa toimiville yrityksille. Hankkeen aikana kartoitetutuista teollisista arvoketjuista valitaan 1-2 arvoketjua, joille teetetään ostolapalveluna elinkaarilaskelmat.

FISS Varsinais-Suomi hankkeen tuloksena alueen kiertotalouden potentiaali saadaan konkreettiselle esille. Tuloksena meillä on konkreettisia numeroita ja mittareita sekä menetystarinoita, joiden avulla voidaan kertoa mitä säästöä resurssitehokkaalla toiminnalla voi ja voidaan saavuttaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alueen yritykset, kunnat ja julkiset kehitysorganisaatiot. Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. FISS Varsinais-Suomi -hanke toimii laaja-alaisesti alueen erilaisten sidosryhmien (yritykset, kehittämisorganisaatiot, ja asiantuntijat) kanssa. Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat alueen yritykset ja julkiset kehitysorganisaatiot, joille mahdollistetaan uudentyyppisiä yhteistyötoiminnan muotoja erilaisten sidosryhmien kanssa. Yritykset voidaan jakaa jätteitä ja sivuvirtoja tuottaviin, muiden yritysten jätteitä ja sivuvirtoja jo hyödyntäviin/jatkojalostaviin sekä uusiin yrityksiin, jotka ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti luovat uutta liiketoimintaa muiden yritysten ylijäämämateriaaleista. Kehitysorganisaatiot tukevat yritysten kehitystä ja vakiinnuttavat hankkeen lopputuloksena syntyvän toimintamallin alueelle pysyväksi käytännöksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä edustavat korkeakoulujen opiskelijat ja opettajat sekä aiheen asiantuntijat, jotka etsivät ratkaisuja yritysten tarpeisiin ja hyötyvät itse myös välillisesti kehittämisprojekteista. Hankkeessa kytketään tekemiseen mukaan myös ympäristöalan viranomaistahot, jätehuoltoalan palveluyritykset sekä muut tutkimuslaitokset, jotka ovat myös hankkeen välillisiä kohderyhmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 98 280

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 98 279

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 140 399

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 140 399

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Loimaan, Vakka-Suomen, Turun, Åboland-Turunmaan

Kunnat: Vehmaa, Somero, Pöytyä, Kemiönsaari, Aura, Koski Tl, Salo, Taivassalo, Pyhäranta, Oripää, Paimio, Lieto, Sauvo, Kustavi, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Uusikaupunki, Loimaa, Kaarina, Laitila, Marttila, Parainen, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelussa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Tämä on ollut tärkeää, koska kierrätysliiketoiminnan ja jätehuollon piirissä on perinteisesti se tilanne, että se on hyvin miesvaltaista. Hankesuunnittelussa analyysi on tehty kahdenlaisen aineiston pohjalta: RESU-hankkeen työpajoissa eli teemaryhmissä on kaikissa koottu nimitiedot. Näiden pohjalta on voitu tehdä analyysi aiempien teemaryhmien sukupuolijakaumasta. Materiaalista riippuen prosenttiosuudet hiukan vaihtelevat, mutta pääosin jakauma on yllättävän tasainen. Lisäksi hankevalmistelijat ovat laadullisin menetelmin analysoiseet vuonna 2014 eri aihepiirin seminaareissa ja messuilla jne. olleita sukupuolijakaumia. Näiden suhteen tilanne on hälyttävämpi: aihepiiri ehkä koetaan teknisenä ja teollisena (tms) ja osallistujat ovat olleet pääsääntöisesti miehiä. Lisäksi hankevalmistelun kuluessa tiimi tutustui erilaisiin sukupuolten tasa-arvovaikutusten työkaluihin, minkä avulla FISS Varsinais-Suomi -hankkeessa voidaan kiinnittää asiaan huomiota ja toteuttamaan osaltamme tasa-arvon valtavirtaistamista perinteisesti miesvaltaisella alalla.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

FISS-Varsinais-Suomi hankkeen valmisteluvaiheessa on tutustuttu Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -oppaaseen. FISS Varsinais-Suomi hankkeen päätavoitteena on muu kuin sukupuolten tasa-arvo.Tämä tarkoittaa,että sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava eli sisällytettävä projektin toimintaan sen kaikissa vaiheissa ja tasa-arvoa edistetään sukupuolitietoisella toiminnalla eli ottamalla tietoisesti huomioon sukupuolen merkitys ja sukupuolten välillä olevat erot. FISS Varsinais-Suomi -hankkeessa naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja hankkeessa on käytössä sukupuolitietoiset ajattelutavat ja työkäytännöt. FISS Varsinais-Suomi hankkeessa ja sen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma seuraavalla tavalla: 1 sukupuolijakaumaa tarkkaillaan aktiivisesti. Jos epätasapainoa ilmenee, niin aliedustetun sukupuolen edustajia etsitään aktiivisesti ja kutsutaan tilaisuuksiin. Jo aiemmissa hankkeissa olemme huomanneet, että suoralla kutsumisella esim. puhelimitse on erittäin hyvä vaste ja uskomme tämän toimintatavan vaikuttavan positiivisesti. Tarpeen mukaan kehitämme edelleen kutsumismenettelyjä. 2. Tiedotuksessa pyritään aktiivisesti ottamaan huomioon epätasapainot sukupuolijakaumissa. Resurssitehokkuus tarjoaa mahdollisuuksia kaikenlaisille yrityksille eri toimialoilta ja tätä haluamme viestiä aktiivisesti kummallekin sukupuolelle. 3 Seurantaa tehdään systemaattisesti siitä, miten eri sukupuolten edustajat osallistuvat hankkeen toimintaan. 4 Hankkeen ohjausryhmään pyritään valitsemaan tasapainoisesti miehiä ja naisia. 5 Hankkeen väliarvioinneissa arvioidaan sukupuolinäkökulmaa eli projektin tarvetta, tavoitteita, kohderyhmiä, toimintoja, tiedottamista ja hyviä käytäntöjä arvioidaan molempien sukupuolten aseman, elämäntilanteiden, tarpeiden ja odotusten kannalta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta ko. tavoite kulkee mukana läpi hankkeen. Hankkeen kantavina taustateemoina ovat luonnonvarojen käytön kestävyys, materiaalit ja jätteet, jätteen määrän vähentäminen, uusituvan energialähteiden hyödyntäminen, ympäristöosaaminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	10	10
FISS Varsinais-Suomi hanke kehittää ja tukee yritysten toimintoja, joilla päästään irti nyt vallalla olevasta lineaarisesta tuotantomallista, jossa tarvitaan jatkuvasti uusia neitseellisiä raaka-aineita, jotka päätyvät tuotteiden kautta ongelmaksi jätteenä kaatopaikalle. Tämä on on erittäin kestämätön toimintamalli. Teolliset symbiooseissa sen sijaan toimitaan sylkisen tuotantomallin mukaan: aineet kiertävät prosesseissa ja uusien neitsellisten raaka-aineiden käytön tarve vähenee. Hankkeen päätavoite on saada arvoketjuissa syntyvä ylijäämä- ja jätemateriaali uudelleenkäyttöön. Neitseellisiä materiaaleja saadaan tällöin tehokkaammin korvattua kierrätysmateriaaleilla, mikä lisääluonnonvarojen kestävää käyttöä. Tavoitteena on siis päästä lähemmäksi kiertotalouden periaatteita ja resurssitehokkuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	8	9
Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja -malleja, tuotekehitystä sekä monialaista osaamisen kehittämistä. FISS Varsinais-Suomi hanke perustuu näille toimenpiteille. Kiertotaloudessa yritykset voivat muodostaa teollisia symbiooseja tehostamalla keskinäistä resurssien hyödyntämistä, kuten teknologiaa, osaamista, palveluita, sivuvirtoja ja myös jätteitä. Hankkeessa otetaan yritysten toiminnassa syntyvä jäte ja sivuvirrat hyötykäyttöön, mikä vähentää jätteen määrää ja neitseellisten raakaaineiden tarvetta. Nämä vähentävät luonnollisesti erilaisten luonnon raaka-aineiden hankinnasta syntyviä vaikutuksia luontoon ja ilmastoon, mikä hidastaa ilmastonmuutosta ja tätä kautta myös sen aiheuttamat riskit vähenevät. FISS-Varsinais-Suomi tukee siis vähähiilisyyttä, koska se tukee toimia, jolla päästään vähähiilisyyteen. Hankkeen tarkoituksena on tukea yritysten toimia niin, että yritykset valitsevat toteutuksia ja investointeja, jotka tuovat vähennystä hiilitaseeseen verrattuna aikaisempaan toimintatapaan. Hankkeen aikana kartoitetutuista teollisista arvoketjuista valitaan 1-2 arvoketjua joille teetetään ostolapveluna elinkaarilaskelmat. Lisäksi SYNERGie-järjestelmässä jokaista syntyvää symbioosia arvioidaan ympäristövaikutusten näkökulmasta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	8	10
Projektilla ei ole haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen tai eliöihin. Luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojellaan siten, että yritysten neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee, mikä vähentää niiden hankinnasta aiheutuvia (esim. louhinta ja kuljetuspäästöt) haitallisia vaikutuksia luontoon. Hankkeen tarkoituksena on vähentää yritysten jätemääriä, mikä vähentää haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	8	9
Jätteeksi päätyvän materiaalin vähentyminen vaikuttaa välillisesti veden, maaperän sekä ilmanlaatuun. Kaatopaikoille ja polttoon päätyvän materiaalin määrä vähenee, jolloin esimerkiksi poltosta aiheutuvien päästöjen määrät laskevat.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	8	10
Projektilla ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. Hankkeella on enemmänkin positiivisia vaikutuksia, kun yritysten jäte päätyy hallitusti uudeksi tuotteeksi tai palveluksi.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	10	10
Luonnonvarojen riittävyys ja etenevä ilmastonmuutos ovat suuria haasteita tulevaisuuden yhteiskunnalle ja liiketoiminnalle. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on jätteeksi päätyvän materiaalin vähentäminen tehostamalla materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Hankkeessa pyritään löytämään yrityksistä vastinpareja, joissa toisen yrityksen jätteestä tulisi toisen yrityksen raaka-ainetta. Lisäksi hankkeessa otetaan vielä askel pidemmälle: tuotetaan yritysideoita ja liiketoimintamahdollisuuksia (uudet uusiotuotteet ja palvelut) syntyvien ylijäämämateriaalien hyödyntämiseen. Jätteen määrää vähentämään onnistuva yritys saa merkittäviä kustannussäästöjä, sillä jätehuolto on Suomessa varsin kallista. Toisaalta yritys, joka alkaa hyödyntää toisen yrityksen jätteitä raaka-aineenaan, saa selvää kustannussäästöä raaka-ainekuluissa. Hankkeessa toteutettettavien elinkaarilaskelmien tarkoitus on osoittaa arvoketjussa toimiville yrityksille arvoketjun taloudellinen kannattavuus sekä ympäristövaikutukset esimerkiksi verrattaessa vaihtoehtoja kierrätetyn tai neitseellisen raaka-aineen käytön välillä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	8	10
Pääasiassa projektissa pyritään valjastamaan yritysten jäte tai sivuvirta uudeksi tuotteeksi tai palveluksi, mutta jos tämä ei ole mahdollista, pyritään yrityksiä ohjaamaan hyödyntämään jätettä uusiutuvana energialähteenä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Hankkeen kohteena ovat erityisesti alueen yritykset, joiden liiketoimintamahdollisuuksia halutaan lisätä ja tukea niitä uusien kumppanuuksien löytämisessä (yritykset ja kehittämiskeskukset). Hankkeessa tuetaan yrityksiä löytämään jätteelle ja sivuvirroille uusia käyttömahdollisuuksia ja ratkaisujen markkinoille pääsyä. Näin jäte- ja materiaalikustannukset vähenevät ja välillisesti yritysten imago paranee ja yritykset saavat tuottoa uusista tuotteista japalveluista. Tavoitteena on luoda alueelle pysyviä rakenteita (verkosto ja materiaalitietopankki), jotka tukevat yrityksiä sekä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden työtä tulevaisuudessakin. Uudet ja laajenevat liiketoimintamahdollisuudet tarjoavat mahdollisuuden kehittää uusia työpaikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Resurssitehokkuuteen liittyy vahvasti myös verkossa tapahtuva koordinaatio ja ohjaus sekä palvelujen tuottaminen. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä mm. kansallisen FISS tietopankin ja alueellisen Aluetietoportaalin kanssa. Lisäksi arvoketjuissa on jo näkyvissä ICT-palveluiden sekä pelillistämisen mahdollisuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka	10	10
Hankkeella pyritään siihen, että yritysten resurssit ovat alueella hyvässä käytössä ja kierrossa. Hankkeessa pyritään myös optimoimaan materiaalivirtojen logistiikkaa, mikä on myös taloudellisesti järkevintä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hanke edistää yhteistyötä alueella ja yhteistyössä on mukavampi tehdä töitä. Lisää yritysten luovuutta, kun yritykset etsivät yhteistyössä uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja ylijäämämateriaalin hyödyntämiselle. Hankkeessa luodaan alueelle kaikille toimijoille avoin kumppanuusverkosto, mikä lisää yhteistyötä alueella. Uudet uusiotuotteet ja palvelut niiden ympärillä lisäävät hyvinvointia alueelle kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen.
Tasa-arvon edistäminen	9	10
Koottaessa yrityksiä työpajoihin ja osaksi verkostoja häivytetään sukupuolijaottelu ja -ajattelu. Asiantuntijoiden osaamista tarvittaessa kootaan henkilöt osaamisen ja kiinnostuksen sekä toimeksiannon tarpeiden perusteella. Samoin pyritään poistamaan stereotyyppiset jaottelut naisten ja miesten töistä ja annetaan kaikille yhtäläinen mahdollisuus tarttua haasteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	9	9
Hankkeessa kaikilla toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan myös kulttuuritaustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö	10	10
Hankkeessa kunnioitetaan alueen kulttuuria ja pyritään mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan sen säilymiseen. Hanke tukee kiertotalouden kulttuurin vahvistumista, mikä on yhteiskunnan (kansallisesti ja globaalisti) kehittymiselle välttämätöntä.
Ympäristöosaaminen	10	10
Hankkeessa yhtenä osana on opiskelijavetoisten selvitys- ja tutkimustöiden tarjoaminen yrityksille resurssitehokkuuteen liittyen sekä yleisesti resurssitehokkuudesta tiedottaminen eri toimijoille. Nämä toimet lisäävät niin yritysten, opiskelijoiden kuin kansalaistenkin ympäristöosaamista. Hankkeessa muodostetaan resurssitehokkuusverkosto, jossa hyvien käytäntöjen ja tiedon levitys onnistuu hyvin ja tavoittaen kaikki asiasta kiinnostuneet toimijat. Selvitys- ja tutkimustöissä sekä yritysten että opiskelijoiden ympäristöosaaminen kasvavat. Selvitys- ja tutkimustyöt toteutetaan pääosin monialaisissa opiskelijaryhmissä, mikä antaa mahdollisuuden ympäristö- ja projektityöosaamisen kehittämiseen opiskeltavasta alasta riippumatta. Hankkeessa resurssitehokkuusteema halutaan nostaa esille ja siitä tiedotetaan sosiaalisessa mediassa, paikallislehdissä ja esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa. Tietoisuus asiasta on ensimmäinen askel kokonaisvaltaista resurssitehokkuutta tavoiteltaessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli tarve edistää kiertotaloutta ja siihen olennaisesti liittyviä teollisia symbiooseja Varsinais-Suomen alueella, koska sen arvioidut kansallisesti edut ovat miljardiluokkaa. Lisäksi kiertotalous nähdään suurena mahdollisuutena luoda uutta liiketoimintaa, innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja.

FISS Varsinais-Suomi hankkeessa jalkautettiin Sitran ja Motivan kehittämää FISS-toimintamallia (Finnish Industrial Symbiosis System) maakunnan alueella. Tarkoituksena oli vauhdittaa teollisten symbioosien syntyä Varsinais-Suomen alueella ja koko Suomessa sekä auttaa yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä ja ainekiertojen sulkemista sekä synnyttää uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. FISS Varsinais-Suomi -hanke toimi tämän tehokkaan kansallisen ja eurooppalaisen toimintamallin starttina alueella. Hankkeen jälkeen toiminta tullaan ylläpitämään hankekumppani-organisaatioiden normaalitoiminnan osana.
FISS Varsinais-Suomi hankkeen keskeisinä toimenpiteinä oli kerätä tietoa alueen yritysten resurssitiedoista FISS-työpajojen, yrityshaastattelujen- ja käyntien sekä selvitysten avulla. Hanketoimijat olivat vaatimusten mukaisesti Varsinais-Suomen FISS-koordinaattoreita ja hallinnoivat Synergie-resurssitietokantaa. Tärkeää oli myös yritysten yhteistyön lisääminen sekä symbioosien löytäminen ja edistäminen sekä verkostojen luominen. Yritysten tukena oli Synergie-tietokannan ja FISS-toimintamallin lisäksi myös alueellinen kiertotalouden asiantuntijaryhmä. Viestintä oli myös tärkeä osa hankkeen toimintaa. Lähes sata yritystä osallistui hankkeen toimenpiteisiin, resurssitietokanta Synergie täydentyi useilla sadoilla resursseilla sekä löydettiin 75 potentiaalista vastinparia.
Hankkeessa selvitettiin myös potentiaalisten yritysten välisten uusien arvoketjujen muodostumisen pullokaulat ja yhdessä aktiivisesti hakea ratkaisua niihin esim. selvitysten avulla sekä tunnistamalla uusia yhteistyökumppaneita ja esitellä ne jo arvoketjussa toimiville yrityksille. Hankkeen aikana kartoitetuista teollisista arvoketjuista valitaan yksi terästeollisuuden arvoketju, jonka ympäristö-ja kustannusvaikutukset selvitettiin elinkaarilaskelmalla. Laskelma osoitti kierrätysraaka-aineen edut neitseelliseen verrattuna.

FISS Varsinais-Suomi hankkeen tuloksena alueen kiertotalouden potentiaali saatiin esille konkreettisella tavalla ja hankkeen toiminnan vaikutukset tulevat tuottamaan tuloksia pitkälle tulevaisuuteen.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat