|
|
|
Hankekoodi: A70870
Hankkeen nimi: Alueelliset järkivihreät innovaatiot
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.10.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2617489-3
Jakeluosoite: Visamäentie 35 A
Puhelinnumero: 03 6461
Postinumero: 13100
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vainio Laura
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.vainio(at)hamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505744555
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Alueelliset järkivihreät innovaatiot
TAUSTA JA TARPEET
Sitran tuoreen selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle ja suomalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Se on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Kiertotalouden potentiaali on valtava: Sitran tuoreen selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5 - 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin, siinä missä globaalien markkinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa. Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena puolestaan on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.
Forssan seutu on sekä biotalouden että laajemmin ottaen kiertotalouden edelläkävijä Suomessa. Tämä asema on nostettu esiin mm. Nordregion ”Bioeconomy in the Nordic Regions” – selvityksessä, jossa Forssan seutu on valittu Suomen esimerkkitapaukseksi. Sitra puolestaan on valinnut Forssan resurssiviisauden pilottikaupungiksi Turun ja Lappeenrannan lisäksi. Forssan kiertotalouden sydämen” Envitech-alueen kehittyminen on ollut pitkälti yritysvetoista, mikä on varmistanut liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan. Kaupunki ja seudun kehittäjätoimijat (FSKK, HAMK, LUKE ym.) ovat omalta osaltaan tukeneet kehitystä lukuisilla kehityshankkeilla vuosituhannen vaihteesta alkaen. Näistä mainittakoon mm. BIFEEL Centre (Bio, food and environment electronics) – hanke vv. 2004-2008, sen jälkeiset klusterikehityshankkeet (ympäristöklusteri ym.), vihreän logistiikan hankkeet, Envi Grow Park – ekoteollisuuspuistohanke, tekstiilikierrätyshankkeet jne. Koko seutu omaksui v. 2010 yhteiseksi strategiseksi tahtotilaksi ”Järkivihreän Forssan seudun”. Kun nämä hankkeet ovat nyt päättyneet, tarvitaan selkeästi uusi merkittävä panostus hyvän kehityksen edelleen vauhdittamiseksi ja seudun kilpailukyvyn nostamiselle uudelle tasolle hyödyntäen aiempien kehitystoimien tuloksia sekä seudun erikoisosaamista niin yritystoiminnan kuin tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden osalta, älykkään erikoistumisen hengessä.
Sitran pilotissa luodaan Forssan alueelle kesään mennessä tiekartta ja askelmerkit resurssiviisauteen vuoteen 2050 asti. Tämä tiekartta luo itse asiassa kehikon, jonka tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan paljon kehitystyötä ja uusia innovaatioita niin yrityksissä kuin julkisellakin puolella. Nyt valmisteltavassa hankkeessa on tarkoitus luoda edellytykset ”kestävälle” fyysiselle ja virtuaaliselle kehitysympäristölle tai innovaatioalustalle, jolla voidaan pitkäjänteisesti vastata em. kehikon tavoitteiden haasteisiin.
Forssan seudun tavoitteena on olla kansainvälinen kiertotalouden ja resurssiviisauden keskus, sillä kiertotalouskonseptit avaavat mahdollisuuksia uusille markkinoille, yritysten kilpailukyvylle ja työllistämiselle. Uuden hankkeen avulla vahvistetaan edelleen Forssan seudun asemaa Järkivihreänä innovaatio- ja liiketoimintaekosysteeminä, joka houkuttelee jatkuvasti uutta yritystoimintaa ja osaajia seudulle ja jolla on laajat, myös kansainväliset yhteistyöverkostot. Pitemmän tähtäimen tavoitteena kiertotalouden periaatteiden mukaisen yhdyskuntamallin kehittämien yhdessä alan asiantuntijaverkostojen kanssa, mikä edellyttää myös seudun asukkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin mukaan saamista ”Quadruple Helix” – periaatteen mukaisesti.
TAVOITTEET
Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hankkeen tavoitteena on 1) resurssiviisauden 2) innovaatioiden ja 3) vähähiilisten pilottien kehittäminen Kanta-Hämeessä.
1) Ressurssiviisaus. Hankkeen tavoitteena on kiertotalouden ja resurssiviisauden kehittäminen sekä fyysisen kokeiluja kehitysympäristön toteuttaminen. Resurssiviisaus -koordinaatiokeskus kokoaa resurssiviisaat palvelut ja osaamisen Kehräämölle. Osaamiskeskus jalkauttaa Sitran pilottihankkeen aikana valmistuvien tiekarttojen toimenpiteitä yhdessä alueellisten kuntatoimijoiden sekä kansallisten ja kansainvälisten yritys-, tutkimus-, koulutus-, kunta- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. (Tiekartat valmistuvat 6/2015).
2) Innovaatiot. Hankkeen tavoitteena on pk-yritysten resurssiviisauden ja/tai kiertotalouden periaatteiden mukaisten keksintöjen, tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen, kaupallistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto. Tavoitteena on myös tukea älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita ja luoda valmiuksia yritystoiminnalle etsimällä rahoitusta rajapinnoilta löytyville kehittämiskohteille (biotalous, tekniikka, hyvinvointi, yrittäjyys -ja liiketoiminta). Innovaatioissa sivutaan kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyttä, kokeilukulttuuria ja –ympäristöä, asiakkaiden, käyttäjien, asukkainen & kuluttajien mukaan ottamista, käyttäjäkokemusta innovaatioiden lähtökohtana, kuluttajakäyttäytymisen muutoksia, arvomaailman muutoksia. Uusia innovaatioita edistävää kysyntää luodaan mm. julkisilla hankinoilla.
3) Vähähiiliset pilotit. Hankkeen tavoitteena on vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen erilaisten pilottien avulla ja resurssiviisaiden ratkaisujen saattaminen yleiseen tietouteen. Pilotit ovat ”todellisessa maailmassa” tehtäviä kokeiluja esim. (uudet energiamuodot, hyvinvointiteknologiakokeilut, poistotekstiilien uudet käyttökohteet esim. rakennusmateriaaleina, biokaasuautojen käyttö ja älyliikenne koulukuljetuksissa tai kotipalveluissa jne.)
TOIMENPITEET
1) Resurssiviisaus
Hankkeessa perustetaan kiertotalouden ja resurssiviisauden kokeilu- ja kehitysympäristö, joka kokoaa resurssiviisaat palvelut ja osaamisen Kehräämölle. Osaamiskeskus jalkauttaa Sitran pilottihankkeen aikana valmistuvien tiekarttojen toimenpiteitä yhdessä alueellisten kuntatoimijoiden sekä kansallisten ja kansainvälisten yritys-, tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. (Tiekartat valmistuvat 6/2015). Osaamiskeskuksen tehtävänä on aktivoida ja ylläpitää resurssiviisasta ja/tai kiertotalouden periaatteen mukaista innovaatiotoimintaa ja levittää tietoa resurssiviisaiden kaupunkien verkostossa mukana olevissa kaupungeissa saavutetuista tuloksista. Järkivihreä koordinaatiokeskus kytkee lisäksi suomalaisen resurssiviisaiden kaupunkien verkoston vastaaviin kansainvälisiin toimintoihin ja verkostoihin. Resurssiviisas osaamiskeskus Kehräämölle. Kestävän kehityksen opiskelijat ja HAMKin henkilökunta toimivat yritysten "mentoreina" kiertotalouteen ja resurssiviisauteen liittyvissä asioissa.
Sitran ja SYKE:n resurssiviisausindikaattorien tarvitsemien tietojen tuottaminen, indikaattorien seuranta ja hyödyntäminen. Koottava informaation saatetaan indikaattoreita kehittävän SYKE:n tietoon. Indikaattorit palvelevat resurssiviisauden kehittämisessä.
Kirjoitetaan resurssiviisausesimerkkejä esiin nostavia julkaisuja vähintään 5 kpl, esitellään tuloksia sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla, päivitetään tietoa Forssan Järkivihreän koordinaatiokeskuksen kotisivuilla, facebookissa, twitterissä ja järjestetään tiedotustilaisuuksia hankeen tuloksista vähintään kaksi kertaa vuodessa.
2)Innovaatiot
Hankkeessa aktivoidaan ja lisätään pk-yritysten innovaatiotoimintaa. Hankkeessa luodaan toimintatapoja, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeen pääkohderyhmä on yritykset, mutta hankkeessa tuotetaan myös julkisen sektorin innovaatiotoimintaa, jonka avulla saadaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.
Esimerkkeinä mm.:
• Yrityskohtaiset ja toimialojen rajoja ylittävät workshopit keksintöjen, tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseksi, kaupallistamiseksi ja uuden teknologian käyttöönoton helpottamiseksi.
• uuden rahoituksen etsiminen rajapinnoilta löytyville kehittämiskohteille (biotalous, tekniikka, hyvinvointi, yrittäjyys –ja liiketoiminta).
•Suomen Keksijäin Keskusliitto ry:n kanssa järjestettävät innvaatiokisat, leirit, Leijonan luola -sijoittajatapahtumat, IPRkoulutukset
jne. Tavoitteena on saada alkuun uutta liiketoimintaa.
• Diginatiivit opiskelijat toimivat yritysten "mentoreina" digitaalisuuteen liittyvissä asioissa.
•Etsitään kasvuhakuisia ja uusien innovaatioiden kaupallistamisesta kiinnostuneita yrityksiä sekä etsitään
resurssiviisaita innovaatioita (jotka ovat tehostaneet yritysten toimintaa) joista tehdään malliesimerkkejä muille. Hankkeessa etsitään myös resurssiviisas innovaatio kaupan alalta, jolloin tieto kulkeutuu kuluttajille.
•Hyödynnetään HAMK:ssa kehitettyä Start Up Schoolia, jossa sparrataan uusista innovaatioista resurssiviisaita tuotteita, palveluita ja liikeideoita.
•Rakennetaan virtuaalinen innovaatiotoimintaan keskittynyt yrityspalvelu, joka auttaa paitsi uusien innovaatioiden kehittämisessä niin myös tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Em. virtuaaliseen palveluun rakennetaan myös ns. sivutuotepankki, jossa toistaiseksi hyödyntämättä jäävät sivutuotteet ja esim. erilaiset maa-ainekset ovat tarjolla uusien innovaatioiden hyödynnettäviksi.
•Innovatiivisten julkisten hankintojen ja FSHKY:n innovaatiokeskuksen edistäminen, jotta yrityksille löytyy uutta liiketoimintaa julkiselta puolelta.
3) Vähähiiliset pilotit
Hankkeessa kehitetään vähähiilisiä ratkaisuja erilaisten pilottien avulla. Hankkeessa tuotetaan vähintään 5 kpl uusien tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita. Aiheina esim. poistotekstiilit, älyliikenne, hyvinvointi, digitaalisuus jne. Pilottikohteet muodostuvat pääosin Sitran resurssiviisauspajojen tiekartalle laadittavista tehtävistä. Tiekartat valmistuvat kesäkuussa 2015, joten vielä ei voida tarkalleen sanoa, mitkä pilottitoteutukset toteutetaan.
HAMKin biotalouden, liiketalouden, hoitotyön ja tekniikan opiskelijat työstävät hankkeen aikana esille nousevia yritystehtäviä eri opintomoduuleissa. Esimerkkinä mobiilin resurssiviisaus-pelin kehittäminen, jollaa pyritään aktivoimaan eri toimijoita uusien innovaatioiden kehittelyyn. Opiskelijoiden sitominen hankkeeseen tuo järkivihreälle kehitykselle sekä jatkuvuutta että takaa resurssiviisausajattelun leviämisen myös seutukunnan ulkopuolelle. Opiskelijat ovat myös potentiaalisia uuden yritystoiminnan käynnistäjiä.
TULOKSET
Talouskasvua ja uusien työpaikkoja syntymistä voidaan parhaiten vauhdittaa siirtymällä kohti resurssiviisasta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa. Yritysten kasvu tulee viennistä ja toimiva kotimarkkina on paras viennin edistämisen työkalu. Se kannustaa yrityksiä luomaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja edistää ensimmäisten referenssien markkinoille pääsyä. Hanke edistää Forssan seudun Järkivihreää toimintaa, sillä Forssan seudun tavoitteena on olla kansainvälinen kiertotalouden ja resurssiviisauden keskus. Toimivat kiertotalouskonseptit avaavat mahdollisuuksia uusille markkinoille, yritysten kilpailukyvylle ja työllistämiselle. Hankkeessa vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa, saadaan uutta liiketoimintaa resurssiviisaille prosesseille, tuotteille tai palveluille Kanta-Hämeessä. Lisätään yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää. Kiertotalous ja resurssiviisaus kehittyvät Kanta-Hämeessä. Sitran pilottihankkeen tiekartat jalkautetaan kuntiin, yrityksiin ja kansalaistoiminnaksi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Forssan seutu tunnetaan Järkivihreästä strategiasta ja nostetaan malliesimerkiksi hyvin toimivasta esimerkistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Pk-yritysten resurssiviisauden ja/tai kiertotalouden periaatteiden mukaisia tuotteita ja palveluita on kehitetty. Tuotantomenetelmien kehittäminen, kaupallistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto ovat tuoneet kilpailukykyä yrityksiin. Uusia keksintöjä ja liiketoimintaa on saatu liikkeelle. Uutta rahoitusta rajapinnoilta löytyville kehittämiskohteille on löydetty. Toteutuneista piloteista löydetään uutta liiketoimintaa ja työllistämistä Kanta-Hämeeseen. Opiskelijat ovat toteuttaneet yrityslähtöisiä projektitehtäviä ja löytäneet uusia mahdollisuuksia työllistää itseään yrittäjinä. Hankkeessa on kirjoitettu julkaisuja ja esitelty hankkeen tuloksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Kanta-Hämeen yritykset ja kunnat
Keksijät ja sijoittajat kotimaasta ja ulkomailta
kansalaiset (Kanta-Häme)
HAMKin ja muiden oppilaitosten opiskelijat (tekniikka, bio, hyvinvointi, yrittäjyys ja liiketoiminta)
HAMKin strategiset yhteistyöoppilaitokset VIA (Tanska) ja Feevale (Brasilia), joiden avulla saadaan tehtyä kansainvälisiä vertailuja ja demoja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 249 922
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 216 261
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 373 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 323 454
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan
Kunnat: Riihimäki, Hämeenlinna, Tammela, Jokioinen, Ypäjä, Hausjärvi, Loppi, Forssa, Hattula, Janakkala, Humppila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 10 |
| Hankkeen lähtökohtana on resurssiviisaus. Hankkeen kaikki toiminnot lähtevät siitä, että luonnonvarojen kestävää käyttöä lisätään. Välillinen vaikutus on vielä merkittävämpi, sillä tavoiteena on jalkauttaa resurssiviisaat tiekartat vuoteen 2050. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 10 |
| Hankeessa jalkautetaan vuoteen 2050 tähtäävät resurssiviisaat tiekartat (energia, liikenne, ruoka, vesi, materiaali). Tavoitteena on tila ja toiminta, jossa ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä ei enää synny. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 10 |
| Em. tiekartat tähtäävät niin ihmisten kuin elinympäristönkin kestävään hyvinvointiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 10 |
| Ks. edellä mainitut perustelut. Kaikki projektin aikana syntyvät uudet innovaatiot tukevat resurssiviisauden tiekarttojen tavoitteita. Ottaen huomioon käynnistyneen resurssiviisauden kiivaan kehityksen eri sektoreilla välillinen vaikutus on täysi 10, kun tarkastelu ulottuu vuoteen 2050. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 10 |
| Ehkä välittömät vaikutukset jäävät vähäisemmiksi. Mutta kun huomioidaan ympäristön tarjoamat hyvinvointia edistävät palveluinnovaatiot, välilliset vaikutukset ovat merkittäviä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 10 |
| Edelleen: resurssiviisaat tiekartat tähtäävät tilanteeseen, jossa uudet innovaatiot mahdollistavat materiaalien kestävän käytön ja jätteettömän tulevaisuuden. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 10 |
| Tavoiteena on ns. hiilineutraali energiantuotanto. Resurssiviisaat tiekartat johtavat tilanteeseen, jossa fossiilista energialähteistä on pasty eroon. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 10 |
| Resurssiviisautta edistetään siten, että kestävä hyvinvointi ei vaarannu. Tämä tarkoittaa myös tervettä ja kestävää paikallista elinkeinorakennetta. Projekti tähtää nimenomaan pk-yritysten innovaatioiden esille tuomiseen ja kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 10 |
| Ihmisten kestävän hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää innovaatioita myös palveluiden ja muiden aineettomien tuotteiden osalla. Projekti tähtää nimenomaan pk-yritysten innovaatioiden esille tuomiseen ja kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 10 |
| Välittömästi (projektin kuluessa) liikkumisen ja logistiikan kehitys kohti resurssiviisaampaa käytäntöä etenee vain hieman. Mutta vuoteen 2050 mennessä myös tällä sektorilla päästään kestävään tilanteeseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 9 |
| Sosiaalinen hyvinvointi edistyy, kun uudet resurssiviisaat ja kestävää kehitystä edistävät innovaatiot luovat uuttaa yritystoimintaa ja työllisyyttä. Tämä hanke ei suoranaisesti ota kantaa kulttuuriseen kestävyyteen, mutta kestävän hyvinvoinnin turvaaminen edistää varmasti myös tätä puolta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 6 |
| Hankkeessa ei lähtökohtaisesti ole tasa-arvon edistämiseen tähtääviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Uudet innovaatiot ja kestävän hyvinvoinnin turvaaminen todennäköisesti edistävät myös tasa-arvoa. Resurssiviisaat tiekartat vuoteen 2050 todennäköisesti tulevat sisältämään tasa-arvoa edistäviä toimia, mutta tiekarttoja ei ole vielä käytettävissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 8 |
| Ks. edellinen kohta. Resurssiviisaat tiekartat vuoteen 2050 tulevat varmasti sisältämään yhteiskunnalista yhdenvertaisuutta edistäviä toimia ja tavoitteita, koska tarkoitus on edistää kestävää hyvinvointia. Samalla kulttuurinen yhdenvertaisuus varmasti edistyy, kun Suomi kansainvälistyy. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 8 |
| Kuten luontoympäristö, myös kulttuuriympäristö tarjoaa mahdollisuuksia hyvinvointia edistäville palveluinnovaatioille. Esimerkiksi Forssan juuri saama kaupunkipuisto-status antaa mahdollisuuksia tälle toiminnalle. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 10 |
| Hankkeessa annetaan runsaasti painoa tiedottamiselle. Niin yritykset kuin kansalaisetkin opastetaan resurssiviisaalle tielle. Lisäksi projektissa on tarkoitus hyödyntää HAMK:n opiskelijoita monin eri tavoin, jolloin ympäristöosaaminen paitsi lisääntyy maakunnallisesti niin edistyy laajemminkin Suomessa. | ||
Alueelliset järkivihreät innovaatiot –hanke toteutettiin 1.6.2015-31.10.2018 välisenä aikana. Hankkeen toiminta-alue oli Kanta-Häme ja varsinaiset kohderyhmät alueen yritykset ja kunnat sekä keksijät ja sijoittajat kotimaasta ja ulkomalta. Hankkeen kantavana teemana oli resurssiviisauden lisääminen. Hankkeen toimenpiteet olivat jaettu kolmeen isompaan kokonaisuuteen. Ensimmäinen kokonaisuus oli resurssiviisauden lisääminen, toinen innovaatioiden aktivoiminen ja kolmas vähähiilisten pilottien toteuttaminen.
Resurssiviisauden voisi määritellä kolmen tavoitteen kautta. Nämä tavoitteet ovat ei päästöjä, ei jätettä ja ei ylikulutusta. Samalla resurssiviisaudessa tavoitellaan hyvinvoinnin kasvua. Jotta nämä isot tavoitteet toteutuisivat, pitää asioita tehdä toisin. Forssa on yksi Sitran resurssiviisaista kaupungeista. Forssalle on tehty resurssiviisastiekartta, jossa määritellään isot tavoitteet vuoteen 2050 ja välipolut viidellä eri kaistalla, jotta nämä tavoitteet pystyttäisiin saavuttamaan. Nämä kaistat ovat energian tuotanto ja kulutus, liikkuminen ja yhdyskuntarakenne, kulutus ja materiaalit, ruoan tuotanto ja kulutus sekä vedenkäyttö ja luonnonvedet. Resurssiviisaustiekartalle luotiin myös mittaristoa, sillä on tärkeää, että tekemistä voidaan mitata. Mittareiden tulee kuitenkin olla tarkoituksenmukaisia ja asiaa kuvaavia.
Hanke oli mukana jalkauttamassa tiekarttaa monilla eri toimenpiteillä. Resurssiviisauden osalta tehtiin erilaisia selvityksiä, järjestettiin tapahtumia ja kokeiltiin uusia asioita. Vietettiin mm. resurssiviisausviikkoa, tutkittiin varhaiskasvatusyksiköiden resurssiviisautta ja luotiin kestävän liikkumisen suunnitelmaa kaupungin työntekijöille. HAMKin Forssan yksikköön avattiin Resurssiviisauskeskus, joka toimii paikkana kohdata, työskennellä ja ideoida uutta. Avajaisia juhlittiin 15.9.2016. Tällöin myös starttasi Järkivihreä ideakisa, jossa etsittiin uusia järkivihreitä tuotteita, palveluita ja toimintamalleja Kanta-Hämeeseen. Resurssiviisauskeskuksessa myös mm. vietettiin Järkivihreitä Keksintöpäiviä, avoimia ovia ja vaatevallankumousta.
Selvitykset ja tapahtumat edistivät niin resurssiviisautta, mutta myös innovaatioiden aktivointia. Tärkeänä osana hanketta oli yritysten kanssa tehty yhteistyö. Tähtäimessä oli kehittää liikeideoita, niin että luonnonvarat säästyvät, talous kasvaa ja samalla luodaan hyvinvointia. Yhteisissä projekteissa etsittiin vastauksia mm. sivuvirtojen tehokkaaseen käyttöön sekä kartoitettiin uusia kierrätykseen perustuvia tuotteita. Myös esimerkiksi ympäristölupanäkökulmat ja elinkaarianalyysit kiinnostivat. Erilaisten työtapojen ja muiden toimenpiteiden avulla sparrattiin ideoita eteenpäin.
Kokeilujen osalta eri teknologiset ratkaisut ja niiden tuomat mahdollisuudet, ja samalla haasteet, olivat vahvasti esillä. Mm. NAO –robotti opasti esikoululaisia terveellisen ravinnon ja liikunnan merkityksestä. Ikäihmisten päiväryhmä puolestaan päästiin testaamaan virtuaalilaseja. Hienona ratkaisuna ruokahävikki –ongelmaan oli mobiilisovellus, jonka avulla lukiolaiset voivat ilmoittaa tulevatko syömään vai ei. On siis selvää, että tekniikan avulla voidaan ratkaista monia eri alojen ongelmia, niin että resurssiviisauden tavoitteet toteutuvat. Rohkeilla kokeiluilla on paikka tässä kehittämistyössä. Hankkeessa kartoitettiin myös poistotekstiilien hyödynnettävyyttä. Tämän osalta huomattiin, että toimivia ratkaisuja saa vielä etsiä. Kokeilujen avulla kuitenkin opittiin uutta, ja tämähän on parasta kehittämishankkeissa.