Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70871

Hankkeen nimi: DigiCoach - digivalmiuksien kehittäminen Kanta-Hämeen pk-yrityksissä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: 03-6461

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Outi Mertamo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: outi.mertamo(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503515799

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisaatio on yritysten yksi keskeisimmistä muutosvoimista. Arvioiden mukaan digitaalisuutta hyödyntävät yritykset ovat innovatiivisempia ja kasvavat selvästi nopeammin kuin perinteiset yritykset. Digimuutos kuitenkin haastaa yritysten käytänteitä ja asettaa yrityksille uudenlaisia vaatimuksia. Suotuisasta kehityssuunnasta huolimatta myös Kanta-Hämeen pk-yrityksillä on edelleen suuria haasteita digitaalisuuden hyödyntämisessä liiketoiminnassaan innovaatioiden ja kasvun aikaansaamiseksi.

Hankkeessa haetaan käytännön ratkaisua siihen, miten Kanta-Hämeen pk-yritysten liiketoiminnan tarpeista ohjautuvaa digitaalisuuden käyttöä voidaan edesauttaa pk-yritysten digijohtamiskyvykkyyden ja yritystason digivalmiuksien lisäämisellä sekä kohdeyritysten yli toimialarajojen ulottuvan ekosysteemin syntymisen ja kehittymisen mahdollistamisella.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat sellaiset kantahämäläiset valmistavan teollisuuden ja matkailualan pk-yritykset, jotka suhtautuvat myönteisesti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja ovat kasvu- ja kansainvälistymishakuisia. Lisäksi yhteiset toimenpiteet ovat suunnattu yrittäjyyden alaan kuuluville eri toimialoja edustaville pk-yrityksille. Hanke kohdistuu ko. toimialoihin, koska ne edustavat maakunnan kärkialoja.

Hankkeeseen sisältyy neljä eri työpakettia, jotka ovat
TP1: Pk-yritysten digitiekarttojen luominen
TP2: Pk-yritysten valmennus
TP3: Digiekosysteemin aktivointi
TP4: Projektin johtaminen ja viestintä

Hankkeen tuloksena syntyvät
- tavoitteelliset digitaalisuuden hyödyntämisen tiekartat 24 pk-yritykselle (12 suunnitelmaa/kärkiala)
- uusi verkkodiagnoosityökalu pk-yritysten digivalmiuksien analysoimiseksi ja kehitysprosessin ohjaamiseksi
- pk-yritysten digikohderyhmäprofiilit
- uusi pk-yritysten digivalmennuskonsepti vahvistamaan toteuttajaorganisaation palveluja
- fyysinen digivalmennustila yritysryhmien käyttöön
- best practice -kuvaus soveltuvasta ekosysteemistä
- kohdeyritysten ja yritysryhmien orastava digiekosysteemi
- artikkeleita, konferenssipapereita ja julkaisuja.

Hankkeen vaikutuksesta lyhyellä aikavälillä yritysten innovaatiot lisääntyvät ja kasvu kiihtyy uusien asiakasryhmien ansiosta (markkinainnovaatiot) ja resurssiviisaampien ja tavoitteellisempien toimintatapojen (prosessi- ja organisaatioinnovaatiot) myötä, pk-yritysten digiosaamisen lisääntyminen ja valmiudet parantuvat. Yritykset löytävät uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintatapa leviää alueella. Pitkällä aikavälillä pk-yritysten kasvu kaksinkertaistuu, tapahtuu digitaalisuuden hyödyntämistä käsittelevä ajattelutason muutos, pk-yritysten uusiutumiskyky paranee ja yritykset uusiutuvat sekä syntyy uutta verkkopohjaista palveluliiketoimintaa. Lisäksi ajattelu- ja toimintatapa leviää alueen ulkopuolelle ja kohdeyritysten ekosysteemi laajenee.

Hankkeen budjetti on 294 960 e. Hanke toteutetaan 1.7.2015 – 30.6.2017. Hankkeen toteuttaa HAMK.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat sellaiset kantahämäläiset valmistavan teollisuuden ja matkailualan pk-yritykset, jotka suhtautuvat myönteisesti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja ovat kasvu- ja kansainvälistymishakuisia. Lisäksi yhteiset toimenpiteet ovat suunnattu yrittäjyyden alaan kuuluville eri toimialoja edustaville pk-yrityksille. Hanke kohdistuu ko. toimialoihin, koska ne edustavat maakunnan kärkialoja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat varsinaisen kohderyhmän kehittymistä tukevat ekosysteemiin kuuluvat yritykset (esim. markkinointiviestintätoimistot, ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät, järjestelmätoimittajat) ja muut organisaatiot (esim. tutkimus-koulutus- ja kehittämisorganisaatiot). Lisäksi välillinen kohderyhmä muodostuu HAMKin asintuntijoista, joiden digitaalisuuden hyödyntämistä tukevaa osaamista toiminta kehittää.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 221 220

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 205 302

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 294 960

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 273 736

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Riihimäki, Hämeenlinna, Tammela, Jokioinen, Ypäjä, Hausjärvi, Loppi, Forssa, Hattula, Janakkala, Humppila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On tehty. Kohdetoimialojen sukupuolijakaumat tunnetaan toimialatilastojen perusteella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeessa sekä nais- että miesnäkökulmista. Kaksi mukana olevaa alaa ovat erilaisia ja niinpä hankkeen toiminnassa pyritään tasaamaan erilaisuutta siten, että mahdollisuuksia syntyy molemmin puolin. Hankkeen ulkopuolisia kouluttajia ja asinatuntijoita valittaessa pyritään huomioimaan sukupuolinäkökulma tasapuolisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta tasa-arvonäkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen aktiviteeteissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Uudet digijärjestelmät tukevat kestävää kehitystä ja ottavat siihen liittyvät kestävän kehityksen tavoitteen asettelua ja seurantaa edistävät mittarit käyttöön. Matkailualalla on paljon luonnonvarojen käyttöön liittyvää potentiaalista tehostamismahdollisuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Tärkeä kysymys erityisesti energia- ja ympäristöalan kohdeyritysten tuotekehityksessä, jota digitalisoituminen tukee. Digitaalisuus mahdollistaa ilmastonmuutokseen liittyvien mittausjärjestelmien parantaminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 4
Tuotantojärjestelmien säädöt voidaan asettaa raameihin, jotka varjelevat luonnon likaamista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Tuotantojärjestelmien säädöt voidaan asettaa raameihin, jotka varjelevat luonnon likaamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Vain välillinen vaikutus luonnonsuojelun kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Digitaalisuus lisää tehokkuutta ja tuottavuutta. Digitaalisuuden kasvun myötä syntyy uudentyyppisiä toimintoja, osaamisvaatimusten kasvua ja kansainvälistä yhteistyötä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Uusiutuvien energialähteiden käyttö muodostaa mahdollisuuden mm. tasapainottaa digitaalisesti erilaisia uusiutuvia lähteitä yhdistetyissä kokoonpanoissa. Uusiutuvien energialähteiden käytön ohjaus on tyypillisesti automatisoitua.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Hanke tähtää paikallisten pk-yritysten menestykseen ja toimintatapojen nykyaikaistamiseen. Näillä tavoilla pk-yritykset voivat saavuttaa kestävää kilpailuetua ja uudenlaisia työllistämismahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 6
Systeemisten ratkaisujen kokoaminen tuotteista ja palveluista sisältää yhä enemmän digitaalisia osuuksia. Se mahdollistaa uudenlaiset tuotteet ja laajemmat markkina-alueet.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Digitaaliset tietojärjestelmät vastaavat erityisesti matkailualan tarpeisiin ja ohjaavat ihmisiä edullisiin ja tehokkaisiin liikkumismuotoihin. Joidenkin yritysten osalta uudet digitaaliset ratkaisut ovat logistiikkaan liittyviä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Mahdollistaa tiedon lisääntymisen ja uusien asioiden oppimisen, mikä lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Digitaalisuus mahdollistaa tiedon vaihdon laajalti, mikä edistää harmonisoitumista erilaisissa tasa-arvonäkökulmissa (esim. uskontokunnissa). Hankkeet toimenpiteet kohdistuvat sukupuolijakaumiltaan erilaisiin toimialoihin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 8
Yhdenvertaisuus lisääntyy, kun tuotteita ja palveluita voi tilata verkkokaupasta. Yhdenvertainen tiedon lähteille pääsy vähentää yhteiskunnan luokkajakoa.
Kulttuuriympäristö 6 8
Erilaisiin kulttuuriympäristöihin perehtyminen voi esim. matkailualalla tapahtua virtuaalisesti, joka säästää perintökohteita ja/tai ohjaa aidosti kiinnostuneita ihmisiä eri kulttuurikohteisiin.
Ympäristöosaaminen 3 5
Digitaalijärjestelmien rakentamisen lähtökohta on kestävän kehityksen edistäminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli lisätä pk-yritysten digiosaamista yritysten innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Painopiste oli operatiivisessa toiminnassa tarvittavien liiketoimintaprosessilähtöisen digivalmiuksien parantamisessa. Hanke oli suunnattu kehittymisvaiheessa oleville Kanta-Hämeen valmistavan teollisuuden ja matkailualan pk-yrityksille.

Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa toteutettiin kaksi valmennusohjelmaa #digikunto ja #digikuntoPro (www.digikunto.fi). Valmennusohjelmiin osallistui yhteensä 47 yritystä. Palautteen perusteella (n=274) valmennusohjelmat onnistuivat hyvin. Osallistujat arvostivat erityisesti aiheen ja sisällön kiinnostavuutta, valmennuksen onnistumista kokonaisuutena, valmentajan asiantuntemusta ja tapahtumajärjestelyitä. Lisäksi osallistujat kokivat valmennuksen innostavan tutustumaan aihepiiriin lisää ja kehittämään taitoja jatkossakin.

Hankkeella on ollut vaikutusta pk-yritysten kehitykseen. Digitaalisuuden kehittymistä liiketoiminnassa mittaavan kartoituksen perusteella kahdeksan kuukauden mittaiseen #digikunto-valmennusohjelmaan osallistuneiden pk-yritysten digitaalisuuden tila oli kehittynyt kaikkien liiketoimintaprosessien osalta. Eniten kehitystä oli tapahtunut asiakkuuksien hallintaan, tuotteisiin, palveluihin ja niiden muotoiluun, tuotantoon ja toimituksiin, myyntiin ja markkinointiin sekä tietoturvaan liittyvät prosesseissa. Hankkeen vaikuttavuutta tukee verkkojalanjälkimittaus, jonka mukaan yritysten digitaalisuusaste nousi 1,16:sta 2,5:een valmennusohjelman vaikutuksesta. Valmennusten lisäksi hankkeen toinen keskeinen toimenpide oli pk-yritysten digiosaamisen tasoa mittaavan digityökalun luominen. Työkalu saatettiin valmiiksi ja testattiin (www.digikunto.fi).

Hanke valittiin esimerkkinä onnistuneesta hankkeesta Uudenmaan liiton ja Hämeen ELY-keskuksen julkaisemaan ”Kasvualustana Etelä-Suomi – onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta 2014–2020” -julkaisuun vuonna 2018 (https://www.uudenmaanliitto.fi/files/21727/Kasvualustana_Etela-Suomi_%28C83-2018%29.pdf