|
|
|
Hankekoodi: A70874
Hankkeen nimi: Yritysvetoinen terminaali, YTE
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0855115-7
Jakeluosoite: Niemenkatu 73
Puhelinnumero: 03811411
Postinumero: 15140
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.ladec.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Menard Päivi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: liiketoimintakehittäjä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.menard(at)ladec.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 402 6911
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tulevaisuuden terminaaleissa ja kierrätyskeskuksissa on odotettavissa, että siellä toimii useita yrityksiä. Kujalan jätekeskus on tästä hyvä esimerkki; 20 vuoden aikana alueelle on sijoittunut jo lähes 20 yritystä. Toimintojen keskittämisellä on sijoittuville yrityksille kilpailullista etua, koska yhteisistä toiminnoista voidaan saada kustannusten pienentymistä. Samalla madalletaan kynnystä uusien yritysten sijoittumiselle alueelle. Keskittäminen on myös aluesuunnittelun kannalta järkevää, koska yleensä nämä toiminnot ainakin jossain määrin aiheuttavat ympäristökuormitusta ja rajoittavat muiden toimintojen etenkin asutus- ja virkistysalueiden kaavoittamista. Työssä tarkastellaan toisaalta uuden terminaalin toimintoja ja toisaalta jo pitkään toimineen terminaalin (Kujala) toimintojen kehittämistä niin, että syntyy mahdollisuus uudelle palveluliiketoiminnalle sekä teknologialle.
TP1
Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy Lahden seudulla ja lähi ympäristössä huomattavasti lähi vuosina; Lahti Energia Oy:n Bio2020-hanke on näistä kaikkein merkittävin paikallinen hanke. Metsä- ja muun puupolttoaineen keräys-, käsittely- ja varastointilogistiikalle tulee uusia haasteita vastata kysyntään. Alueelle onkin kaavailtu mm. maakuntakaavassa muutamia terminaaleja, joissa toimintaa voidaan hoitaa keskitetysti. Tämä puolestaan luo mahdollisuuden luoda omaa liiketoimintaa terminaalin palveluihin. Haketta valmistavat yritykset ovat olleet kiinnostuneita sijoittumaan terminaaleihin, jos niissä toimisi terminaaliyrittäjä (tai useita). Lahti Energia on ilmoittanut, että tämä järjestely tukisi heidänkin toimintaa, koska he eivät lähde itse tuottamaan biopolttoainetta, vaan ostavat sen hakeyrittäjiltä valmiina. Tässä työssä tarkastellaan kolmen erilaisen mallin kautta terminaalin organisoinnin toteutusta ja toiminnan kannattavuutta. Tuloksena syntyy malli/malleja, joita potentiaalinen terminaaliyrittäjä voi hyödyntää suunnitelleessaan toimintojaan ja palvelujaan.
TP2
Kujalassa yritykset ovat tulleet alueelle pikku hiljaa ja ne ovat tehneet sopimuksensa esim. sähkön hankinnasta erikseen. Toisaalta Kujalaan tulee ja siellä tuotetaan runsaasti uusiutuvia polttoaineita (erilaiset jäte- ja puhtaat puujakeet, biokaasu), joita voitaisiin käyttää oman energian tuottamiseen. Hankkeessa tarkastellaan Kujalan yritysten tarvetta sekä mahdollisuuksia tuottaa niille sähköä ja lämpöä luomalla alueelle omat verkot sekä tuottamalla energia olemassa olevilla polttoaineilla, tuuli- ja aurinkoenergialla tai hukkalämmöllä otettuna esimerkiksi loppusijoitetusta jätteestä tai jätevesien sisältämästä energiasta. Näin luodaan mahdollisuus energiayrittäjille tarjota palveluna alueen yritysten tarpeisiin ja ylijäämä alueen ulkopuolelle.
- Terminaalioperaattoriksi suunnittelevat yritykset
- Biopolttoainetta valmistavat yritykset
- Biopolttoainetta käyttävät energiayhtiöt
- Uusiutuvan energian tuottajat ja jakelijat: energiajätteestä ja biokaasuista energiaa, tuuli- ja aurinkoenergia
- Kujalassa toimivat yritykset
- Uusiutuvan energian teknologiatoimittajat
- Terminaaleissa alitoimintoja tarjoavat yritykset: huolto, korjaus, ruokahuolto, lumi- ja maanrakennustyöt
- Metsänomistajat: Päijät-Hämeen metsänomistus on varsin pirstaloitunut ja omistajien on hankala löytää palveluja. Koordinoitu toiminta tarjoaa paremmat mahdollisuudet kohtaamiseen.
- Metsänhoitoyhdistys: toimii kokoavana voimana ja koordinaattorina hankittaessa metsäbiomassaa logistiikkaketjuun
- Kuljetusyritykset: Merkittävästi lisääntyvä biopolttoaineiden käyttö, tarkoittaa myös lisääntyvää kuljetustarvetta ja kaluston kehittämistä
- Käsittelylaitteita tarjoavat yritykset: terminaalit antavat mahdollisuuden kehittää kohtuullisen suuren mittakaavan laitteita materiaalien käsittelyyn, myös kuljetukseen
- Metsäkeskus: toimii merkittävänä uuden tiedon kehittäjänä ja jakelijana
- Kierrätysliiketoimintaa harjoittavat yritykset: biomassoja käsittelevillä ja kierrätysyrityksillä on paljon samanlaisia tarpeita, joita jatkossa voidaan tarkastella kootusti.
- Energiajätteiden tuottajat: mahdollinen hyödyntäminen Kujalan paikallisenergiantuotannossa
- Mittaus- ja analysointiyritykset: polttoaineiden käyttö edellyttää mittauksia ja analysointeja
- Konsultointi ja suunnittelu: toimintojen rakentaminen, sopimukset ym. tarvitsee suunnittelu-, rakentamis- ja operointivaiheessa asiantuntijapalveluja
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 118
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 141 625
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 207 312
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 204 529
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Asikkala, Lahti, Sysmä, Padasjoki, Kärkölä, Hollola, Heinola, Hartola, Orimattila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Työssä mahdollistetaan kivihiilen tai maakaasun korvaaminen biopolttoaineilla. Hankkeeseen liittyvät muiden toimintojen energia voidaan tuottaa suureksi osaksi kestävällä tavalla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 0 |
| Kivihiilen ja maakaasun korvaminen merkitsee suoraan sekä globaalien että paikallisten ilmastoriskien minimointia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | -2 |
| Päästöjen vähentämisellä on merkittävä vaikutus alueen kasvillisuuteen, eliöstöön ja luonnon monimuotoisuuteeen. Terminaali- ja kierrätyskeskusalueiden rakentaminen aiheutaa paikallisia ympäristövaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 0 |
| Rakennetun alueen vedet voidaan käsitellä kestävästi. Riittävän suojauksen vuoksi maaperään ei ole vaikutuksia. Kivihiilen ja maakasun polttossa syntyvien kasvihuonekaasujt vähenevät merkittävävsi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei Natura-kohde | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | -2 |
| Uusiutuvat polttoaineet korvaavat uusiutumattomat polttoaineet. Syntyvät jätteet pystytään hyödyntämään paremmin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 7 |
| Tuotetaan uusiutuvaa energiaa korvaamaan uusiutumattomia polttoaineita. Toiminnoissa voidaan käyttää kestäviä energiaratkaisuja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 4 |
| Uusituvien energioiden käyttö lisääntyy merkitävästi, mikä tarvitsee koko ketjuun uusia yrittääjiä. Tuotantoketju tarvitsee erilaisia muita toimintoja; hyövyntömisverkoston. Mm. mittaus, analysointi, koneiden ja alueiden huoltotoiminta, ruokahuolto. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 5 |
| Biomassojen käsittelyketju on merkittävä liiketoimintapotentiaali, jonka eri vaiheisiin tarvitaan mm. analysointi-, mittaus-, ICT-, viestintaosaamista. Myös alan koulutuspaikkoja on kehitettävä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 7 |
| Biomassojen kuljettaminen ja käsittely vaatii merkittäviä logistiikkapanoksia ketjun eri vaiheisiin. Antaa haasteita myös alan laitekehitykselle. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Paikallisten biopolttoaineiden käyttö muualta tuotujen uusiutumattomien polttoaineiden sijaan tuo merkittävästi työtä ja osaamista alueelle. Lisääntyvä taloudellinen vauraus luo sekundääristä kysyntää. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 8 |
| Maaseutu ja kaupunkiseutu nivoutuvat paremmin yhteen: polttoaineet maaseeudulta, käyttö etupäässä kaupungeissa. Kaupunkien vauraus siirtyy maasedun mahdollisuuksiksia. Luo lisää kontakteja eri toimialojen kesken. | ||
| Kulttuuriympäristö | -2 | 5 |
| Terminaaleilla saattaa olla vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Maaseutu ja kaupunkikulttuurien vuooropuhelu lisääntyy. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 5 |
| Biopolttoaineiden keräys, käsittely ja hyödyntäminen parantaa suoraan ympäristön suojelua. Samalla on tarve kehittää koko ketjun ympäristönäkökohtia, mikä lisää alan osaamista. | ||
4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Yritysvetoinen terminaali (YTE) – hankkeessa selvitettiin kustannustehokkaita liiketoimintamalleja terminaalikeskittymissä, joissa yritysyhteistyöllä voidaan lisätä resurssitehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta. Keskittäminen on myös aluesuunnittelun kannalta järkevää, koska terminaalitoiminta voi aiheuttaa jossakin määrin ympäristökuormitusta, mikä rajoittaa muiden toimintojen, etenkin asutus- ja virkistysalueiden kaavoittamista. Hankkeessa tehtiin toteutettavuusselvitys uudelle alueelliselle energiapuuterminaalille ja lisäksi tarkasteltiin jo kauan toimineen terminaalin, Kujalan jätekeskuksen (PHJ) toimintojen kehittämistä niin, että syntyy mahdollisuus uudelle energiatehokkaalle palveluliiketoiminnalle sekä teknologioille.
TP 1
Energiapuun (hakkeen) kysyntä ja tuotanto lisääntyvät Lahdessa ja lähialueilla tulevaisuudessa merkittävästi, mm. Lahti Energian Kymijärvi III -energialaitoksen käynnistyttyä vuonna 2019. Oli havaittu tarve vaihtoehtotarkastelulle, joka tukisi mahdollisia investointipäätöksiä perustaa keskitetty ja iso energiapuuterminaali Lahden alueelle logistisen sujuvuuden varmistamiseksi.
Hankkeessa teetettiin toteutettavuusselvitys polttoaine- ja energiayhtiöiden yhteisterminaalille ja etsittiin kustannustehokkaimpia operointi- ja omistusmalleja ja keskinäistä synergiaa, mikä toisi jokaiselle terminaalitoimijalle liiketoiminnallisia etuja tulevaisuuden vaihtuvissa markkinatilanteissa. Tavoitteeksi asetettiin, että terminaalioperaattori ylläpitäisi terminaalia ja tarjoaisi palveluja terminaaliin sijoittuville yrityksille. Terminaalin kooksi määriteltiin 20 hehtaaria, joka toteutuisi vaiheittain 5 hehtaarin osakokonaisuuksina. Ympäri vuoden liikennöitävässä terminaalissa varastoitaisiin ja haketettaisiin pääasiassa rankaa ja välivarastoitaisiin valmista hakepolttoainetta. Haketus tapahtuisi asfalttikentällä. Terminaalin kannattavuutta arvotettiin kolmen eri sijaintipaikan kautta: Hollola, Orimattila ja Heinola. Selvitystyössä kuvattiin myös biopolttoaineliiketoiminnan tulevaisuuden näkymät Etelä-Suomen alueella seuraavien 10 vuoden aikana.
Selvitys osoitti, että yhteisen energiapuuterminaalin toteuttamisvaihtoehto on löydettävissä. Työssä teetettiin useita kannattavuuslaskelmia terminaalin eri toteuttamisvaihtoehdoista, joissa huomioitiin muun muassa erilaiset logistiikka-, investointi- ja toimintakustannukset. Tulosten mukaan energiapuuterminaalin operatiivinen toiminta ja siihen liittyvät investoinnit nostaisivat nykyistä energiahintaa hieman verrattuna nykyiseen toimintamalliin, jossa hakeyritykset toimittavat energiahankkeen tien varresta tai omista terminaaleistaan suoraan voimalaitokselle. Terminaalin investointikustannuksia voidaan kuitenkin helposti pienentää, jos suunnitteluvaiheessa päädytään edullisimpiin ratkaisuihin ja vähennetään esimerkiksi terminaalin asfaltoidun kentän pinta-alaa. Markkinatilanteen muuttuessa yritykset ovat valmiita investoimaan terminaaliin, jos ketjun kokonaiskustannustehokkuus on positiivinen.
TP 2
Kujalan jätekeskuksessa tuotetaan runsaasti uusiutuvia polttoaineita (erilaiset jäte- ja puhtaat puujakeet, biokaasu), joita voitaisiin käyttää oman energian tuottamiseen. Hankkeessa tarkasteltiin toisaalta Kujalan yritysten energiatarvetta sekä toisaalta mahdollisuuksia tuottaa em. yrityksille sähköä ja lämpöä olemassa olevilla omilla polttoaineilla sekä lisäksi tuuli- ja aurinkoenergialla tai alueella muodostuvalla hukkalämmöllä, jota voidaan ottaa esimerkiksi loppusijoitetusta jätteestä tai jätevesien sisältämästä energiasta. Mahdollinen ylijäämäenergia voidaan myydä alueen ulkopuolelle. Hankkeessa tutkittiin näiden lisäksi myös oman sisäisen jakeluverkon perustamis- ja käyttökustannuksia.
Hankkeen aikana käytyjen markkinavuoropuheluiden, omakohtaisten tarkastelujen sekä tehtyjen selvitysten perusteella Kujalan jätekeskuksen omavarainen energiantuotanto voisi tulevaisuudessa nojautua aurinkosähköön, CHP-laitokseen perustuvaan sähkö- ja lämpöenergian tuotantoon (energialähteenä kaasu tai jäteperäiset kiinteät polttoaineet) sekä LABIO Oy:n ja PHJ:n hukkalämpöihin.
Hankkeen aikana saavutetut tulokset osoittavat, että Kujalan jätekeskuksen alueelle kannattaa rakentaa alueen sisäinen sähkön- ja lämmönjakeluverkko (kiinteistöverkko), mikäli alueen omaa sähkön- ja lämmöntuotantoa lisätään merkittävästi ja alueelle löydetään kiinteistöverkon operoija. Sähköntuotannon osalta esille nousi varsinkin suljetun kaatopaikan pinta-alapotentiaali aurinkosähkötuotantoa ajatellen. Jätekeskuksen tarvitseman sähkömäärän kattamiseksi olisi suotavaa myös, että alueelle saataisiin sijoittumaan uusi sähköntuottaja. Sisäinen lämmönjakeluverkko mahdollistaisi alueen lämpöenergian käytön kosteiden jätejakeiden kuivaukseen erillisen kuivausprosessin myötä. Kuivausprosessin lämpöenergian tarve tarkentuu elokuussa 2018 toteutettavan kuivauspilotoinnin myötä. Hankkeen aikana on selvinnyt, että Kujalan jätekeskuksen sisäisen sähkön- ja lämmönjakeluverkoston myötä olisi mahdollista lisätä alueelle sijoittuneiden yritysten liiketoiminnan kannattavuutta edullisemman energiasaannin ansiosta.