Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70875

Hankkeen nimi: ArvoUute

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0855115-7

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: 03 8114 11

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.ladec.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ville Uimonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Liiketoimintakehittäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.uimonen(at)ladec.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 574 3222

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on suomalaisen metsän ja erityisesti havupuuvaltaisen metsän käytön arvoketjuja kehitettävä yhä tehokkaimmaksi ja raaka-aineesa tulisi saada jalostusarvoltaan yhä korkeampia lopputuotteita.

Nyt ehdotettavassa hankkeessa on tarkoitus lisätä energiantuotantoon tarkoitetun havupuupohjaisen hakkeen jalostusarvoa erottamalla siitä arvokkaat uuteaineet ennen sen energiankäyttöä. Havupuu sisältää lajista ja varastointiajasta riippuen 1 - 5 % kuiva-aineesta uuteaineita, joille olisi maailmanlaajuista kysyntää ja markkinat.

Tämän tutkimustyön tavoitteena on selvittää seuraavat asiat:
1. Uuteaineiden nykymarkkinat ja asiakkaat
2. Havupuupohjaisten raaka-aineiden saatavuus Päijät-Hämeessä
3. Energiapuuraaka-aineen varastointiajan ja haketusajankohdan vaikutus uuteaineen määrään ja koostumukseen
4. Optimaalisen uuttomenetelmän valinta ja sen laboratorio- / pilot-mittakaavan testaaminen paikallisilla raaka-aineilla uuteainesaannon ja laadun selvittämiseksi
5. Optimaalisen uuttomenetelmän suunnittelu osaksi havupuuraaka-aineen energiantuotannon arvoketjua ja sen teknistaloudelliset laskelmat

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Energiapuun hankinta- ja käsittelyketju laitetoimittajineen. Metsäpohjaista biopolttoainetta käyttävät voimalaitokset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Metsätilat, joilla syntyy hakkuutähteitä. Puun uuteaineita hyödyntävät teollisuudenalat kuten elintarviketeollisuus ja kosmetiikkatuotteiden valmistajat. Fossiilisia kemiallisia tuotteita biopohjaisilla tuotteilla korvaava teollisuus.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 315 915

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 295 421

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 451 308

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 425 634

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Asikkala, Sysmä, Kärkölä, Lahti, Hollola, Padasjoki, Hartola, Orimattila, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeella ei ole sukupuolten tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeella ei ole sukupuolten tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeella ei ole sukupuolten tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 10
Projektilla haettavalla lopputuotteella korvataan teollisessa mittakaavassa raakaöljypohjaisia tuotteita uusiutuvista raaka-aineista tuotetuilla aineilla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 10
Projektilla haettavalla lopputuotteella korvataan teollisessa mittakaavassa raakaöljypohjaisia tuotteita hiilineutraaleilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 10
Projektilla haettavalla lopputuotteella korvataan teollisessa mittakaavassa raakaöljypohjaisia tuotteita hiilineutraaleilla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hakkuutähteiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Hanke edistää suoraan teollisessa mittakaavassa uusiutuvan energian käyttöä ja onnistuessaan tekee siitä taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 10
Tavoitteena on saada puuraaka-aineen jalostusarvoa huomattavasti kasvatettua Päijät-Hämeen alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Projektissa syntyy uutta tietoa, jota on hyödynnettävissä myös projektin jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Projektilla on onnistuessaan suuri merkitys hakkuutähteiden logistiseen ketjuun.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 7
Onnistuessaan projektin myötä Päijät-Hämeen talousalueelle jää uutta jalostusarvoa useita miljoonia euroja vuosittain.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 10 6
Tavoitteena on implementoida kansainvälistä ympäristöosaamisen huippuosaamista Lahdessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on suomalaisen metsän ja erityisesti havupuuvaltaisen metsän käytön arvoketjuja kehitettävä yhä tehokkaimmaksi ja raaka-aineesta tulisi saada jalostusarvoltaan yhä korkeampia lopputuotteita. Hankkeessa oli tarkoitus lisätä energiantuotantoon tarkoitetun havupuupohjaisen hakkeen jalostusarvoa erottamalla siitä arvokkaat uuteaineet ennen sen energiankäyttöä. Havupuu sisältää lajista ja varastointiajasta riippuen 1 - 5 % kuiva-aineesta uuteaineita, joille on maailmanlaajuista kysyntää ja markkinat.

Puuraaka-aineesta jalostettavia uuteaineita hyödynnetään maailmanlaajuisesti jo hyvin paljon ja näiden kysyntä ja tarve eri markkina-alueilla kasvaa koko ajan. Uuteaineita käytetään mm.lääkkeissä, kosmetiikassa ja elintarviketeollisuuden tuotteissa.

Hankkeessa tehtiin tutkimusta Suomalaisen havupuuraaka-aineen hyödyntämisestä osana uuttoprosessia. Hankkeessa tarkasteltiin kuusi ja mänty puuraaka-aineita (kanto, runko-osa, metsätähde). Hankkeessa selvitettiin havupuuraaka-aineiden saatavuutta 35 km - 120 km säteellä Lahden kauppatorilta mitattuna. Raaka-aineiden saatavuuden selvittämisessä huomioitiin mm.tuotanto- ja tekninen korjuupotentiaali. Tekninen potentiaali tarkoittaa sitä osaa raaka-aineista, joka on erilaisten rajoitteiden aiheuttamien vähennysten jälkeen korjattavissa alueilta. Teoreettisen enimmäispotentiaalin saatavuutta rajoittavat monet tekniset, taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tekijät, joiden vaikutus on myös huomioitu selvityksessä. Tällaisia saatavuuden rajoitteita ovat mm. materiaalin korjuutekninen talteensaanto, varastointihävikki, raaka-aineen laatuvaatimukset, työmaan vähimmäiskoko ja -hehtaarikertymä, metsänomistajien myyntihalukkuus sekä metsänhoito- sekä korjuusuositukset, joilla pyritään vähentämään korjuun haitallisia vaikutuksia metsän kasvuun ja ympäristöön. Selvitysalueella kokonaisraaka-ainevarannot ovat noin 53 milj. tonnia, josta havupuukannon varannot ovat noin 10 milj. tonnia yhteensä ja metsätähteen varannot noin 43 milj. tonnia. Suuruusluokkatietona (noin 55 km säteeltä Lahden keskustasta mitattuna) alueeltamme löytyisi vuonna 2020 täysin hyödynnettävää mäntykantoraaka-ainetta hakkeena noin 207 000 irto-m3 (toteutuneiden hakkuumäärien mukaan, josta huomioitu pois kaikki mahdolliset saatavuuden rajoitteet).

Tämän hetkisen tietämyksemme mukaan optimaalisin uuttomenetelmä olisi tehdä Suomalaisen havupuuraaka-aineen uuttoa kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa havupuuraaka-aine tulisi uuttaa kemiallisessa uuttoprosessissa ja toisessa vaiheessa uutto tehtäisiin puolestaan kuumalla vedellä ja tämä toisi parhaan mahdollisen uuteainesaannon.

Hankkeessa kehitettiin konsepti, jolla lisätään puunpolton hyväksyttävyyttä. Konseptissa puusta poistetaan kaikki arvoaineet, joista saa paremman arvontuoton kuin vain polttamalla pelkkää lähtö raaka-ainetta. Saaduista välituotteista voidaan kehittää lopputuotteita, joilla voidaan suoraan vähentää fossiilisten lopputuotteiden käyttöä. Konsepti osoittautui teknistaloudellisten tarkastelujen jälkeen kannattavaksi vaihtoehdoksi ja sen kehitystyötä jatketaan tämän hankkeen jälkeen.