Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70890

Hankkeen nimi: Uusia avauksia pk-yrityksille venäjänkielisiltä markkinoilta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.6.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1704025-2

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: 0500 285 905

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.josek.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KAUPPINEN JARMO JUHANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämisjohtaja, toimitusjohtajan sijainen

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarmo.kauppinen(at)josek.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0500 285 905

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan kauppakamari, 0279033-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke tukee Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaan 2014 – 2017 (POKAT 2017) sisältyvää Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa, jonka yhtenä painopisteenä on Venäjä-osaaminen - Valttikorttina Venäjä. Venäjän läheisyyden ja Venäjän mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toimivien yhteistyösuhteiden ja –verkostojen ylläpitoa ja tarvittavien uusien verkostojen luomista. Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelmassa 2014 – 2017 alueen painopisteiden yhtenä läpileikkaavana teemana on kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä. Alueemme yritysten vahvaa osaamista metsäbiotaloudessa voidaan hyödyntää venäjänkieliselle markkinoilla. Metsäbiotalous on Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman yksi älykkään erikoistumisen painopistealoista.


TAVOITTEET:

Hankkeen päätavoitteena on pk-yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Venäjällä ja venäjänkielisillä uusilla kohdealueilla.

Päätavoitetta tarkentavat osatavoitteet ovat:

Osatavoite 1: Pohjois-Karjalan vienti- ja tuontiyritysten tukeminen Venäjän markkinoille

Markkinapotentiaali ei ole hävinnyt, vaikka taloudellinen ja poliittinen tilanne on tällä hetkellä haasteellinen. Yhteistyön perustan ja verkostojen on oltava kunnossa taloustilanteen normalisoituessa niin Euroopassa kuin Venäjälläkin. Yritysten kilpailukyky ja valmiudet tulisi turvata markkinoiden murroksessa. Hankerahoitus mahdollistaa julkisten toimijoiden roolin viranomaistahon yhteistyön ylläpidossa ja sitä kautta ovien avaajana yrityksille.

Osatavoite 2: Itäsuomalaisten yritysten keskinäisen yhteistyön tiivistäminen venäjänkielisillä markkinoilla

Alueemme yrityksillä on osaamista, tuotteita ja palveluja, joita ne voivat tarjota venäjänkielisten kohdealueiden tarpeisiin. Tavoitteena on koota yritysryppäitä, jolloin yritykset voivat yhdessä tarjota laajempia tuote- ja palvelukokonaisuuksia.

Osatavoite 3: Uusien venäjänkielisten kohdemarkkinoiden löytäminen itäsuomalaisille yrityksille (Kazakstan ja Valko-Venäjä)

Tavoitteena on löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia maista, joissa Venäjä-osaamista voidaan hyödyntää. Alueemme vientiyritysten (mm. metalliala, puunjalostus, betoninvalmistusteknologia ja kaivannaisala) ja muiden Venäjä-asiantuntijoiden (mm. Finpro ja SVVK) kanssa keskustelujen perusteella tietoa korvaavista markkinoista haetaan Kazakstanista ja Valko-Venäjältä. Molemmat maat kuuluvat tulliliittoon ja niiden tekniset määräykset tuontitavaroille ovat yhdenmukaiset Venäjän kanssa.

Hankerahoituksella mahdollistetaan uusien venäjänkielisten kohdealueiden mahdollisuuksien kartoittaminen, johon toimintaan pk-yritysten omat resurssit eivät usein riitä.


TOIMENPITEET:

Hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat:

Osatavoite 1: Pohjois-Karjalan vienti- ja tuontiyritysten tukeminen Venäjän markkinoille

Toimenpiteet:
- Hankkeen projektihenkilöstö osallistuu tarvittaessa yritysten tukena Venäjän kontaktointimatkoille (2-4 matkaa).
- Pohjoiskarjalaisia yrityksiä avustetaan Venäjän markkinoille hyödyntämällä aiemmin luotuja yhteistyöverkostoja.
- Verkostojen ylläpitämiseksi jatketaan yhteydenpitoa Karjalan tasavallan, Pietarin alueen ja Sverdlovskin alueen yhteistyökumppaneihin
- Yritysten ja Suomen (Niiralan tulli) ja Karjalan tullin yhteistyön edistäminen tavaroiden liikkumisessa rajan yli. Yrityksiltä kootaan tähän liittyviä konkreettisia kysymyksiä ja haasteita, jotka käsitellään hankkeen koordinoimassa yritysten ja tullien yhteisessä tapaamisessa.


Vastuutahot: JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan kauppakamari


Osatavoite 2: Itäsuomalaisten yritysten keskinäisen yhteistyön tiivistäminen venäjänkielisillä markkinoilla

Toimenpiteet:
- Järjestetään työkokoukset syys-lokakuussa 2015 maakunnittain Kuopiossa ja Mikkelissä, johon kutsutaan ko. maakunnan kauppakamarin ja kehittämisyhtiöiden edustajat. Työkokouksissa kerrotaan hankkeesta ja sen tavoitteista sekä sovitaan yhdessä pelisäännöistä ja työn jaosta. Lisäksi sovitaan ylimaakunnallisen, yrityksille järjestettävän verkostoitumistilaisuuden järjestämisestä ja sen markkinoinnista yrityksille. Tilaisuuksissa kerrotaan myös Lisää potkua Venäjän kauppaan -projekissa laadittujen kartoitusten tuloksista eli Pietarin ja Sverdlvoskin alueiden tarjoamista mahdollisuuksista seuraaville aloille:
• metsäbiotalous
• metalli (koneet, laitteet, teknologia)
• hyvinvointi-, terveys- ja hoivapalvelut (ml. teknologia)
- Järjestetään loka-marraskuussa 2015 Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon idänkaupasta kiinnostuneiden yritysten ensimmäinen verkostoitumistilaisuus Joensuussa.
- Yrityksille tehdään kysely, jonka avulla kartoitetaan yritysten tahtotilaa Venäjän markkinoille, halukkuutta
saada markkinatietoa uusista venäjänkielisistä alueista sekä halukkuudesta tehdä ylimaakunnallista yhteistyötä yritystasolla. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää maakunnan muiden Venäjä-toimijoiden keskuudessa. Kysely esitellään yrityksille verkostoitumistilaisuudessa, varsinainen kysely toteutetaan tilaisuuden jälkeen.
- Kyselyn perusteella tehdään yhteenveto yritysten tahtotilasta Venäjälle ja halukkuudesta hakea korvaavia markkinoita uusilta venäjänkielisiltä alueilta (Kazakstan ja Valko-Venäjä).

Vastuutahot: JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan kauppakamari. Lisäksi kolmen maakunnan muut kauppakamarit ja kehittämisyhtiöt.

Toimenpiteissä tehdään tiivistä yhteistyötä Joensuun Tiedepuisto Oy:n hallinnoiman Karjalainen kauppamies kansainvälistyy -hankkeen kanssa.


Osatavoite 3: Uusien venäjänkielisten kohdemarkkinoiden löytäminen itäsuomalaisille yrityksille (Kazakstan ja Valko-Venäjä)

Toimenpiteet:

- Teetetään ostopalveluna markkinatietoa koskevat selvitykset Kazakstanista ja Valko-Venäjältä alueemme vahvojen osaamisalojen näkökulmasta, joita ovat metsäbiotalous, metalli (koneet, laitteet ja teknologia)ja hyvinvointi- terveys ja hoivapalvelut (ml. teknologia). Selvitys koostuu alueiden liiketoimintaympäristön kuvauksista ja alueiden kehittämistarpeista, joihin yrityksemme voivat vastata ja tarjota osaamistaan.
- Järjestetään kolmen maakunnan yhteinen pk-yritysten verkostoitumistilaisuus vuoden 2016 alkupuolella, jossa esitellään em. tehtyjen selvitysten tulokset.
- Uusista kohdemaista hankkeessa mukana olevien pk-yritysten kannalta potentiaalisimmalle järjestetään kontaktointimatka, jolla luodaan pohjaa yhteistyölle tapaamalla alueen viranomaisia, hallintoa ja yrityksiä yhteistyökumppaneiksi.

Vastuutahot: JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan kauppakamari. Lisäksi kolmen maakunnan muut kauppakamarit ja kehittämisyhtiöt.


Hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa tehtävät muut toimenpiteet (koskevat osatavoitteita 1 - 3):
- Team Finlandin kv-testi (soveltavin osin); Team Finland -verkostossa on luotu yrityksiä varten kv-testi, jonka avulla selvitetään yritysten kv-osaamistaso. Hankkeessa etsitään ratkaisuja yrityksille testin pohjalta nousseisiin kehittämistarpeisiin yhteistyössä Team Finland –verkoston kanssa.
- Etsitään ratkaisuja yritysten idänkaupan osaamistarpeisiin
- Tarvittaessa yrityksiä ohjataan Team Finland -verkoston palveluihin

Vastuutahot: JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan kauppakamari.


TULOKSET:

Hankkeen toimenpiteiden tuloksena syntyy seuraavat tuotokset osatavoitteittain:

Osatavoite 1: Pohjois-Karjalan vienti- ja tuontiyritysten tukeminen Venäjän markkinoille
- Yhteenvedot yritysten kanssa tehdyistä kontaktointimatkoista sekä muista hankehenkilöstön toteuttamista ulkomaanmatkoista (2 - 4 matkaa). Yhteenvedoissa kerrotaan matkalle osallistuneet, keitä tavattu, mitä sovittu, johtopäätökset ja mahdolliset jatkotoimenpiteet.
- Muistio ja osallistumislista yritysten ja tullien yhteisestä tapaamisesta.

Osatavoite 2: Itäsuomalaisten yritysten keskinäisen yhteistyön tiivistäminen venäjänkielisillä markkinoilla
- Muistiot maakunnallisista työkokouksista (2).
- Muistio ja osallistumislista yritysten verkostoitumistilaisuudesta.
- Kartoitus itäsuomalaisten yritysten tahtotilasta Venäjän markkinoille.

Osatavoite 3: Uusien venäjänkielisten kohdemarkkinoiden löytäminen itäsuomalaisille yrityksille (Kazakstan ja Valko-Venäjä)
- Markkinatietoa koskevat selvitykset Kazakstanista ja Valko-Venäjältä alueemme vahvojen osaamisalojen näkökulmasta.
- Muistio ja osallistumislista kolmen maakunnan yhteisestä pk-yritysten verkostoitumistilaisuudesta.
- Yhteenveto kontaktointimatkasta pk-yritysten kannalta potentiaalisimpaan kohdemaahan. Yhteenvedossa kerrotaan matkalle osallistuneet, keitä tavattu, mitä sovittu, johtopäätökset ja mahdolliset jatkotoimenpiteet.

Hankkeen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia ovat:
1. Venäjälle aiemmin luotujen yhteistyöverkostojen hyödyntäminen ja ylläpitäminen
2. Yritysten keskinäinen verkostoituminen ja yhteistyö yli toimialojen ja maakuntarajojen on saatu käyntiin
3. Yritykset ovat saaneet lisää valmiuksia Venäjän markkinoille
4. Uudet yhteistyöverkostot uusilla venäjänkielisillä kohdealueilla.
5. Markkinatietoa uusilta, venäjänkielisiltä kohdealueilta
6. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kauppakamareiden ja kehittämisyhtiöiden välinen yhteistyö on tiivistynyt yritysten avustamisessa venäjänkielisille markkinoille.
7. Team Finland -verkostoyhteistyö on saatu käyntiin Itä-Suomessa.
8. Yritykset ovat saaneet lisää valmiuksia Venäjän markkinoita korvaaville uusille kohdealueille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset idänkauppaa suunnittelevat, aloittavat ja jo tekevät pk-yritykset.

Lisäksi kohderyhmänä ovat sellaiset Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueella toimivat yritykset, joiden kanssa yhteistyössä pohjoiskarjalaiset yritykset voivat tarjota laajempia kokonaisuuksia kohdealueille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kauppakamarit
Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla toimivat kehittämisyhtiöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 71 233

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 71 233

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 91 792

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 91 792

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Mikkelin, Kuopion, Varkauden, Joensuun, Koillis-Savon, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Pertunmaa, Rantasalmi, Mikkeli, Tervo, Kaavi, Rääkkylä, Joensuu, Hirvensalmi, Liperi, Sonkajärvi, Enonkoski, Kiuruvesi, Kuopio, Rautalampi, Kontiolahti, Pieksämäki, Lapinlahti, Rautavaara, Valtimo, Keitele, Lieksa, Nurmes, Tuusniemi, Outokumpu, Puumala, Mäntyharju, Siilinjärvi, Suonenjoki, Vesanto, Kangasniemi, Sulkava, Polvijärvi, Tohmajärvi, Juva, Varkaus, Juuka, Joroinen, Pielavesi, Kitee, Leppävirta, Vieremä, Heinävesi, Savonlinna, Ilomantsi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tasa-arvolain mukaisesti
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Alueellamme on vahvaa osaamista, tuotteita ja palveluja metsäbioenergia-alalla, joka on kasvussa oleva ala Venäjällä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyminen vähentää ilmastomuutoksen riskiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyminen vähentää ilmastomuutoksen riskiä ja vähentää öljyn käyttöä energialähteenä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Alueellamme on vahvaa osaamista, tuotteita ja palveluja erityisesti metsäbioenergia-alalla ja energiatehokkuudessa, jotka ovat kasvussa olevia aloja Venäjällä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 6
Alueellamme on vahvaa osaamista, tuotteita ja palveluja metsäbioenergia-alalla, joka on kasvussa oleva ala Venäjällä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen kohderyhmänä ovat alueemme venäjänkielisille alueille suuntautuneet pk-yritykset.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hankkeessa pyritään löytämään yritysryppäitä, jotka voivat tarjota kokonaisratkaisuja, johon sisältyy myös osaamisen vientiä.
Liikkuminen ja logistiikka 6 5
Kokonaisratkaisujen tarjoaminen edistää yritysten keskinäistä logistiikkaa ja vähentää yritysten kuljetus- ja matkustustarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Alueellamme on hyvinvointialan osaamista, tuotteita ja palveluja,, joita on mahdollista tarjota hankkeen kohdealueilla.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuolineutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Hanke edistää suomalaisten ja venäläisten liiketoimintakulttuurien yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Yritysten liiketoimintakulttuurit (liiketoimintatavat) kehittyvät.
Ympäristöosaaminen 6 7
Alueellamme on vahvaa osaamista, tuotteita ja palveluja erityisesti metsäbioenergia-alalla ja energiatehokkuudessa, jotka ovat kasvussa olevia aloja Venäjällä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli pk-yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Venäjällä ja venäjänkielisillä uusilla alueilla. Päätavoitetta tarkentavat osatavoitteet olivat: 1)Pohjois-Karjalan vienti- ja tuontiyritysten tukeminen Venäjän markkinoilla, 2)Itäsuomalaisten yritysten kesinäisen yhteistyön tiivistäminen venäjänkielisillä markkinoilla, 3)Uusien venäjänkielisten kohdemarkkinoiden löytäminen itäsuomalaisille yrityksille (Kazakstanista ja Valko-Venäjältä).

Toiminta ja tulokset osatavoite 1: Hankkeen toiminta lisäsi yritysten valmiuksia rajan yli tapahtuvaan kauppaan. Tietämys Venäjän markkinoista ja toimimisesta Venäjällä lisääntyi hankkeessa järjestettyjen tilaisuuksien ja kontakti- ja neuvottelumatkojen tuloksena. Puu- ja metallialan yrityksille haettiin potentiaalisia venäläisiä neuvottelukumppaneita ja järjestettiin neuvottelut Venäjällä valmiina pakettina matka-, majoitus- ja tulkkausjärjestelyin. Projektihenkilöstö osallistui näille matkoille yritysten tukena. Tämä toimintatapa madalsi yritysten kynnystä lähteä selvittämään Venäjän markkinoita. Matkojen tuloksena yrittäjät saivat kontakteja Venäjältä ja verkostoituvat myös keskenään. Venäjän taloustilanteen ja heikon ruplan kurssin vuoksi tavaraa voitiin tuoda Venäjältä kilpailukykyiseen hintaan. Puualan yritykset tekivätkin hankkeen toteutusaikana sopimuksia sahatavaran hankkimisesta Karjalan tasavallan sahalaitoksilta. Hankkeen toiminnan tuloksena lisääntyi yrittäjien tietämys erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Yrityksille välitettiin tietoa erilaisista yhteistyömahdollisuuksista ja rakennettiin yhteistyötä suomalaisten ja venäläisten yritysten välille. Esimerkkinä voidaan mainita tiedon välittäminen HUB logisticsin kehittämästä jalostustoimintapalvelusta Venäjällä ja yhteistyön rakentaminen AEM Technology PetrozavodksMash -yrityksen ja itäsuomalaisten metallialan yritysten sekä koulutusyhteistyön rakentaminen Pohjois-Karjalan Aikuisopiston kanssa.

Hankkeessa järjestettiin yhteistyössä Karjalan tasavallan tullin ja Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamarin kanssa yritysten rajanylityksiin liittyviin haasteisiin paneutuvia työkokouksia (19.11.2015 ja 26.4.2016). Työkokousten tuloksena yritykset saivat lisää tietoja tullauskäytännöistä ja yrityksiä koskevista tulevista muutoksista. Kokousten myötä yritykset ja tulliviramomaiset tulivat tutuiksi, mikä on helpottanut yritysten tavarakuljetusten sujumista. Työkokousten tuloksena tulliviranomaisten tietoisuus rajan yli tapahtuvaa kauppaa tekevien yritysten haasteista ja tarpeista on lisääntynyt. Yhdessä järjestetyt työkokoukset ovat lisänneet myös suomalaisten yritystukiorganisaatioiden ja venäläisten tulliviranomaisten keskinäistä luottamusta,mikä osaltaan helpottaa yritysten rajan ylityksiä.Työkokousten tuloksena Venäjällä toimivien suomalaisomisteisten yritysten arvostus hankkeen toteuttajaorganisaatioita kohtaan on kasvanut. Työkokousten tuloksena myös projektihenkilöstön oma osaaminen on lisääntynyt, jota osaamista voi hyödyntää yritysten neuvonnassa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Karjalan tulli on ottanut aktiivisen roolin Suomen ja Venäjän välisten rautatiekuljetusten edistämisessä Niiralasta Venäjän halki Kiinaan ja takaisin. Karjalan tullin päällikkö ehdotti projektihenkilöstölle, että tämä asia otettaisiin osaksi yhteisten työkokousten ohjelmaa. Hankkeen tuloksena yllämainittujen rautatieyhteyksien kehittämistä on käsitelty kahdessa työkokouksessa. Hankkeen 19.11. järjestämä työkokous oli korkeatasoinen ja vaikuttavuudeltaan merkittävä. Kokoukseen osallistui molempien maiden tullin ja rautateiden ylintä johtoa ja Karjalan tasavallan päämies. Tämän vuoksi rautatieyhteyksien kehittäminen Suomesta Venäjän halki Kiinaan on noussut aivan uudelle tasolle. Yhdessä Karjalan tullin kanssa on sovittu, että Joensuussa järjestetään 3.11. Karjalan silkkitie -symposium, jossa käsitellään rautateitse tapahtuvien kuljetusten potentiaalia Kiinasta Venäjän ja Suomen halki Skandinaviaan ja takaisin. Työkokousten tuloksena Karjalan tullin status on noussut Venäjällä. Toiminta on lisännyt myös suomalaisten toteuttajaorganisaatioiden tunnettuisuutta ja arvostusta sekä Suomessa että Venäjällä. Tällä toiminnalla pyritään pitkällä aikavälillä luomaan uusi kannattava kuljetusreitti Kiinan ja Pohjolan välille. Työkokousten järjestäminen jatkuu hankkeen jälkeen JOSEK Oy:n ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin normaalina toimintana.

Toiminta ja tulokset osatavoite 2: Hankkeen toiminta tiivisti Pohjois-Karjalan ja Pohjois- ja Etelä-Savon toimijoiden keskinäistä yhteistyötä pk-yritysten tukemisessa venäjänkielisille markkinoille. Hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin työkokoukset Mikkelissä, Kuopiossa ja Savonlinnassa, joissa sovittiin yhteistyön toimintatavoista ja nimettiin aluekohtaiset yhteyshenkilöt. Hankkeessa järjestettiin yrityksille kolme ylimaakunnallista tilaisuutta 3.11., 28.1. ja 19.5. Hankkeen lopussa järjestetyissä aluekohtaisissa työkokouksissa sovittiin, miten yhteistyötä jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen tuloksena itäsuomalaisten yrityskehittäjien yhteistyölle yritysten venäjänkielisille markkinoille tukemisessa luotiin toimivat käytännöt. Hankkeen päättymisen jälkeen yhteistyö jatkuu organisaatioiden normaalina toimintana. Jokaiselle alueelle on nimetty yhteyshenkilö, jonka kautta tietoa venäjänkielisistä markkinoista ja yhteistyömahdollisuuksista välittyy yrityksille, yhteyshenkilön omaan organisaatioon ja yhteistyöverkostoille. Yhteisissä palavereissa vaihdetaan tietoa kunkin alueen tapahtumista ja keskustellaan, mitä voidaan tehdä yhdessä. Palaverit järjestetään pääsääntöisesti etäyhteyksin,jolloin osallistuminen ei vaadi matkustamista. Tällainen toiminta tukee myös laajempaa Team Finland -toimintaa.

Toiminta ja tulokset osatavoite 3: Hankkeessa kartoitettiin pk-yrityksille yhteistyömahdollisuuksia Kazakstanista ja Valko-Venäjältä, joissa voi hyödyntää alueemme vahvaa Venäjä-osaamista. Kartoittamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Team Finland -toimijoiden kanssa. TF-yhteistyön tuloksena saatiin paljon uusia kontakteja sekä Suomesta että venäjänkielisistä kohdemaista. Team Finland yhteistyö lisäsi myös toteuttajaorganisaatioiden tunnettuisuutta sekä Suomessa että hankkeen kohdemaissa. Hankkeen toiminnan tuloksena saatiin uusia kontakteja Kazakstanista ja Valko-Venäjältä. Näitä kontakteja hyödynnettiin hankkeen toteuttamisessa. Kontakteja voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen yritysten auttamisessa noiden maiden markkinoille pääsemisessä. Astanaan (Kazakstan) ja Minskiin (Valko-Venäjä) tehdyiltä matkoilta saatiin hyvien kontaktien lisäksi paljon maa- ja markkinatietoa noista maista. Tätä tietoa välitettiin yrityksille mm. hankkeen tilaisuuksissa. Hankkeessa laadittiin kartoitukset Kazakstanin ja Valko-Venäjän markkinoiden mahdollisuuksista itäsuomalaisille yrityksille. Kartoitukset lähetettiin yhteistyökumppaneille ja yrityksille, jotka olivat ilmaiseet kiinnostuksensa noiden maiden markkinoista. Yrityksillä on mahdollisus hyödyntää Kazakstanin ja Valko-Venäjän markkinoiden mahdollisuuksista välitettyä tietoa taustana kv-suunnitelmien päätöksenteossa.

Kokonaisuuteena hankkeen toiminta oli hyvin monipuolista ja konkreettista. Esille nousi myös uusia Venäjä –yhteistyöhön liittyviä asioita, joita ei vielä tiedetty hankesuunnitelman laadintavaiheessa, mutta jotka tukivat hyvin hankesuunnitelmaa ja lisäsivät hankkeen vaikuttavuutta. Esimerkkinä tästä ovat nopealla aikataululla järjestetty korkean tason työkokous Suomen ja Venäjän välisen rautatieyhteyden kehittämisestä ja Team Finland –yhteistyön myötä järjestetyt tilaisuudet.
Uusien markkina-alueiden kartoittamiseen ja yhteistyösuhteiden luomiseen 10 kk on lyhyt aika, jossa ajassa ehtii luoda vain perustaa. Tässä työssä tarvittaisiin ehdottomasti jatkuvuutta.

Hankkeen päättymisen jälkeen JOSEK Oy:ssä yrityksiä autetaan venäjänkielisille markkinoille pääsemissä yritysneuvonnan toimesta yhteistyössä Team Finland -verkoston kanssa. Yritysten rajanylityksiin liityviin haasteisiin ja Niiralan kautta tapahtuvan rautatieliikenteen kehittämiseen liittyvien työkokousten järjestäminen jatkuu JOSEK Oy:n ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin normaalina toimintana.