|
|
|
Hankekoodi: A70896
Hankkeen nimi: Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0600598-8
Jakeluosoite: Sammonkatu 12
Puhelinnumero: 015 361 600
Postinumero: 50130
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Leikas
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hallintopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.leikas(at)mikseimikkeli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 794 2218
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeella parannetaan maakunnassa toimivien hyvinvointialan yritysten innovaatio- ja kasvukykyä sekä luodaan alalle uusia yrityksiä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi elinkeinopoliittiselle kehittämiselle on asetettu seuraavat maakunnalliset tavoitteet yhteistyössä maakunnan elinkeinotoimijoiden kanssa:
- yritysyhteistyön edistäminen
- yhteistyön tiivistäminen yritysten ja eri toimijoiden välillä maakunnassa
- uusien kumppanuuksien synnyttäminen yksityisen ja julkisen sektorin kesken
- yritysten tukeminen uusien palveluiden kehittämisessä
- yritysten tukeminen sähköisen viestinnän ja kaupankäynnin sekä teknologioiden hyödyntämisessä
- maakunnan yhteisen sähköisen palvelualustan käyttöönoton edistäminen osana toimialan yritysten kaupankäynnin mahdollistamista verkossa
- kansainvälisten innovaatioverkostojen luominen yhdessä yritysten kanssa
- yritysten liiketoimintaosaamisen lisääminen
- opinnäytetöiden toteuttamisen tukeminen toimialaa koskevista ajankohtaisista kehittämisen aihepiireistä, esim. sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet toimialalla ja asiakastiedon hyödyntäminen yrityksissä
Tavoitteiden saavuttamiseksi on rakennettu kuusi eri kehittämiskokonaisuutta (moduulit), joista jokaiselle on määritelty selkeä sisältö ja teema. Nämä kehittämisen sisällöt ja teemat pohjautuvat aiemmin toteutettuun maakunnalliseen empiiriseen tutkimukseen (Hyvinvointialan yrittäjyyden vahvistaminen Etelä-Savossa -esiselvityshanke 1.9.2013 - 31.3.2014).
Yrityksille tarjottavat kehittämisen kokonaisuudet:
1. Uuden palvelun rakentaminen (toteutetaan ajalla 1.2.-31.12.2015)
Toimenpiteet:
- itse maksavan asiakkaan tunnistaminen ja palvelutarpeiden ennakointi
- uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen
- palveluaihion testaus ja asiantuntijoiden sparraus kehittämistyön tukena
- uuden palvelun tuottaminen yhteistyönä usean yrityksen kesken
- yritysten keskinäisen yhteistyön mahdollistaminen kehittämistyössä
Tulokset:
- kehittämiskokonaisuuden tuloksena väh. neljä uutta palvelutuotetta lanseerataan markkinoille. Uusista palveluista kootaan julkaisu.
2. Palveluiden tuotteistaminen ja kannattava liiketoiminta (toteutetaan ajalla 1.1.-31.12.2016)
Toimenpiteet:
- yrityksen palveluiden kehittäminen muuttuneita asiakastarpeita vastaaviksi: nykyisten palveluiden tuottaminen uudella tavalla ja kokonaan uudet palvelut
- palveluiden kustannusperusteinen hinnoittelu ja vapaan markkinan hinnoittelun mahdollisuudet
- talouden suunnittelu ja analysointi
- tuotteistamisen ja hinnoitteluprosessin toteuttaminen yritysryhmässä
- yritysten verkostoitumisen mahdollistaminen
Tulokset:
- kehittämiskokonaisuuden tuloksena väh. viisi yritystä on tuotteistanut ja hinnoitellut olemassa olevan palvelun uudella tavalla.
3. Uudet julkiset hankinnat ja palveluseteli (toteutetaan ajalla 1.1.2015-31.12.2016)
Toimenpiteet:
- seutukohtaiset tilaisuudet yrityksille sosiaali- ja terveystoimen tulevista hankinnoista ja käytettävistä hankintamenetelmistä
- vuoropuhelun tiivistäminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä liittyen nykyisiin ja tuleviin hankintoihin
- palvelusetelin käytön edistäminen maakunnassa ja tähän liittyvät työpajat yrityksille
Tulokset:
- kehittämiskokonaisuuden aikana järjestetään väh. yksi tilaisuus/seutu/vuosi, jossa yritykset ja julkisen sektorin toimijat tapaavat toisiaan
- luodaan maakunnallinen yritysverkosto, jolle sosiaali- ja terveysviranomaiset voivat viestiä ajankohtaisista asioista
- järjestetään väh. kolme palvelusetelityöpajaa/vuosi palvelusetelin käytön edistämiseksi kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa (myös sairaanhoitopiirit)
- julkaistaan vuonna 2016 esite maakunnassa käytössä olevista palveluseteleistä ja hyväksytyistä palveluntuottajista yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa
- toteutetaan tutkimuksia palveluseteliin ja hankintoihin liittyen yhteistyössä oppilaitosten kanssa (esim. opinnäytetyön aiheet)
4. Kansainväliset palvelumarkkinat ja kehittäjäkumppanuudet (toteutetaan ajalla 1.1.-31.12.2016)
Toimenpiteet:
- yrityksen tietämyksen lisääminen kansainvälisen kaupan harjoittamisen lähtökohdista
- yrityksen kansainvälisille markkinoille ja/tai ulkomaalaisille terveysmatkailijoille soveltuvien hoivapalveluiden kartoittaminen
- potentiaalisten yhteistyökumppaneiden etsintä ja kansainvälisiin innovaatioverkostoihin osallistuminen (esimerkiksi Horizon 2020-hakuun liittyen) yhteistyönä eri yrityksen kesken
- antaa yrityksille valmiudet toteuttaa pidemmälle menevää kehittämistyötä kansainvälisen kaupan rakentamiseksi (esim. FinlandCare-verkostossa)
Tulokset:
- väh. kolmella yrityksellä on englanninkielinen kuvaus kv-markkinoille ja/tai ulkomaalaisille terveysmatkailijoille soveltuvista palveluista
- kehittämiskokonaisuuden tuloksena etsitään yrityksille potentiaalisia yhteistyökumppaneita Euroopasta ja valmistellaan kansainvälinen hanke yhdessä yritysten kanssa
5. Sähköinen kaupankäynti ja vuorovaikutteinen markkinointi (toteutetaan ajalla 1.9.2015-31.12.2016)
Toimenpiteet:
- kartoitus palveluiden myyntiin soveltuvista sähköisen markkinoinnin kanavista
- yrityksen tietämyksen lisääminen sosiaalisen median hyödyntämisestä myynnissä
- yrityskohtaisten sähköisen markkinoinnin suunnitelmien laadinta
- maakunnallisen sähköisen palvelualustan suunnitteluun osallistuminen
Tulokset:
- väh. neljällä yrityksellä on sähköisen markkinoinnin suunnitelma
- kehittämiskokonaisuuden aikana toteutetaan yritysten kanssa yhteinen sähköisen markkinoinnin kampanja
6. Strategiset valinnat ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen (toteutetaan ajalla 1.1.2015-31.12.2016)
Toimenpiteet:
- yritysten tietämyksen lisääminen strategisen johtamisen työkalujen hyödyntämisestä osana yrityksen arkipäivää
- yrityksen strategiset valinnat ja tähän liittyen uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen
Tulokset:
- jokaisella hankkeeseen osallistuvalla yrityksellä on oma kirjallinen kehittämistyötä ohjaava asiakirja, jossa on määritelty yrityskohtaiset tavoitteet ja käytössä olevat resurssit hankkeessa
- hankkeen päättyessä väh. viidellä yrityksellä on ajan tasalla oleva uusia avauksia koskeva strategia-asiakirja
Hankkeeseen osallistuvat yritykset voivat valita, mihin kehittämisen kokonaisuuksiin osallistuvat. Jokainen yritys osallistuu vähintään kolmeen eri kehittämiskokonaisuuteen. Kehittämistyö toteutetaan ryhmissä työpajatyöskentelynä.
Kehittämiselle asetetut vuosikohtaiset tavoitteet:
2015
- jokaisella hankkeeseen osallistuvalla yrityksellä on oma kirjallinen kehittämistyötä ohjaava asiakirja, jossa on määritelty yrityskohtaiset tavoitteet ja käytössä olevat resurssit hankkeessa
- lanseerataan markkinoille väh. neljä uutta palvelutuotetta. Uusista palveluista kootaan julkaisu.
- järjestetään väh. yksi tilaisuus/seutu/vuosi, jossa yritykset ja julkisen sektorin toimijat tapaavat toisiaan
- väh. neljä yritystä on tehnyt sähköisen markkinoinnin suunnitelman
- luodaan maakunnallinen yritysverkosto, jolle sosiaali- ja terveysviranomaiset voivat viestiä ajankohtaisista asioista
- järjestetään väh. kolme palvelusetelityöpajaa/vuosi palvelusetelin käytön edistämiseksi kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa (myös sairaanhoitopiirit)
- käynnistetään tutkimus palveluseteliin ja hankintoihin liittyen yhteistyössä oppilaitosten kanssa (esim. opinnäytetyönä)
2016
- väh. viisi yritystä on tuotteistanut ja hinnoitellut olemassa olevan palvelun uudella tavalla
- järjestetään väh. yksi tilaisuus/seutu/vuosi, jossa yritykset ja julkisen sektorin toimijat tapaavat toisiaan
- järjestetään väh. kolme palvelusetelityöpajaa/vuosi palvelusetelin käytön edistämiseksi kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa (myös sairaanhoitopiirit)
- julkaistaan esite maakunnassa käytössä olevista palveluseteleistä ja hyväksytyistä palveluntuottajista yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa
- julkaistaan tutkimus palveluseteliin ja hankintoihin liittyen yhteistyössä oppilaitosten kanssa (esim. opinnäytetyönä)
- väh. kolmella yrityksellä on englanninkielinen kuvaus kv-markkinoille ja/tai ulkomaalaisille terveysmatkailijoille soveltuvista palveluista
- valmistellaan kansainvälinen hanke yhdessä yritysten kanssa
- toteutetaan yritysten kanssa yhteinen sähköisen markkinoinnin kampanja
- väh. viidellä yrityksellä on ajan tasalla oleva uusia avauksia koskeva strategia-asiakirja
Hankkeen tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa hyvinvointialalle ja yritysten liiketoimintaosaaminen lisääntyy merkittävästi. Yritysten liikevaihto kasvaa ja henkilöstön määrä lisääntyy. Kasvusta tulee yksi yritysten strateginen tavoite. Kasvua luodaan hankkeessa synnytettyjen uusien palveluinnovaatioiden kautta. Ymmärrys strategioiden toteuttamisen, palveluinnovaatioiden ja yrityksen kilpailukyvyn yhteydestä on syntynyt hankkeen aikana.
Riittävän asiakastiedon kokoaminen ja hallitseminen on yrityksille ratkaisevan tärkeää asiakkaiden tavoittamiseksi ja palveluinnovaatioiden synnyttämiseksi. Hankkeen seurauksena yritysten ymmärrys asiakkaiden käyttäytymisestä ja tarpeista muuttuu merkittävästi.
Hankkeen tuloksena alan yritykset hyödyntävät markkinoinnissa ja myynnissä uusia sähköisiä kanavia ja lanseeraavat markkinoille täysin uusia palveluja uusille kohderyhmille. Muutamat alan yritykset pääsevät mukaan kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja löytävät yhteistyökumppaneita Euroopasta ja Venäjältä. Muutos nykyiseen nähden on se, että yritykset ryhtyvät toimimaan markkinakysynnässä tapahtuvia muutoksia ennakoiden sen sijaan, että niihin vain reagoitaisiin jälkikäteen, hiukan myöhässä tai ei ollenkaan, jolloin markkinoilla oleva kysyntä jää hyödyntämättä.
Projektin kohderyhmänä ovat maakunnan hyvinvointialan yritykset (yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvinvointipalvelut). Lisäksi kohderyhmänä ovat alalle yrittäjäksi aikovat. Hankkeen kohderyhmä toimialaluokituksen (2008) mukaan:
86102 Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit
86220 Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut
86230 Hammaslääkäripalvelut
86901 Fysioterapia
86909 Muu terveyspalvelu (esim. terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet jalkaterapeutit ja kuntohoitajat)
87101 Ikääntyneiden hoitolaitokset
87102 Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitospalvelut)
87201 Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut
87202 Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut
87301 Ikääntyneiden palveluasuminen
87302 Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen)
87901 Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito
88101 Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille
88102 Ikääntyneiden päivätoiminta
88103 Vammaisten päivä- ja työtoiminta
88109 Muut vanhusten ja vammaisten avopalvelut
88911 Lasten päiväkodit
88919 Muu lasten päivähoito
88991 Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille
88992 Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammaisille
88999 Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut
Alustavasti hankkeeseen kiinnostuksensa ilmaisseista yrityksistä on erillinen lista (yhteensä 24 yritystä), joka on hakemuksen liitteenä.
Verkostotavoitteen osalta projektin kohderyhmänä ovat elinkeinojen kehittämis- ja neuvontaorganisaatiot, julkinen sektori sekä maakunnan oppilaitokset. Projektin yhteistyökumppaneiden kanssa on sovittu yhteistyöstä hankkeen esiselvitysvaiheen aikana ja hankesuunnitelmaa laadittaessa:
Elinkeinojen kehittämis- ja neuvontaorganisaatiot:
Savonlinnan Yrityspalvelut Oy
Pieksämäen kaupungin elinkeinotoimi
Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy
Maakunnan oppilaitokset:
Aalto-yliopisto PYK
EsEdu
MAMK
SamiEdu
Diak
Julkinen sosiaali- ja terveyssektori:
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi
Pieksämäen kaupungin perusturva
Savonlinnan kaupungin perusturvatoimi
Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja tai hyvinvointipalveluja käyttävät asiakkaat maakunnassa, sosiaali- ja terveystoimi sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 183 720
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 499
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 260 270
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 184 521
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Puumala, Kangasniemi, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Joroinen, Heinävesi, Juva, Savonlinna
Jakeluosoite: Patteristonkatu 2 C
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10.00, joihin työllistyvät naiset 10.00
Suunniteltu: 3, joista naisten perustamia 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4.00, joista naisten perustamia 4.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään yritysten palveluliiketoimintaa ja edistetään palveluiden markkinoinnissa ja myynnissä sähköisten ratkaisujen käyttöä, jotka edistävät vähähiilisyyden tavoitetta ja lisäävät yritysten ymmärrystä materiaalitehokkuudesta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeen myötä yritysten markkinoinnissa ja myynnissä edistetään sähköisten ratkaisujen käyttöä,joka vähentää lyhyellä ja pitkällä aikavälillä materiaalien käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen myötä syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja maakuntaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen keskeisimmät kehittämisen kohteet ovat aineettomia palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Kannattava liiketoiminta harvaan asutulla alueella vaatii mahdollisimman tehokkaasti suunniteltua ja vähimmällä mahdollisella energialla tapahtuvaa liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Entistä osaavammat yritykset palvelevat entistä paremmin maakunnan ikääntyvää väestöä ja muita palvelujen kohdeasiakkaita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Kuntalaisen asuinpaikasta riippumatta hankkeen vaikutuksesta tällä on mahdollisuus saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeella pyrittiin lisäämään maakunnassa toimivien hyvinvointialan yritysten innovaatio- ja kasvukykyä.Päämäärän saavuttamiseksi kehittämiselle oli asetettu seuraavat tavoitteet ja niistä syntyi tuloksia seuraavasti:
- yritysyhteistyön edistäminen: hankkeessa syntyi maakunnassa toimivien hoiva-, terveys- ja hyvinvointialan yritysten verkosto, jossa yritykset tekivät hankkeen aikana yhteistyötä hankkeessa määriteltyjen teemojen osalta, mutta hankkeen ulkopuolella hyvin monipuolisesti omien tarpeidensa mukaan. Hankkeen verkostossa oli yhteensä 32 yritystä.
- yhteistyön tiivistäminen yritysten ja eri toimijoiden välillä maakunnassa: hankkeen aikana lisättiin yhteistyötä sekä oppilaitosten, julkisen sektorin sekä valtakunnallisten toimijoiden kanssa.
- yritysten tukeminen uusien palveluiden kehittämisessä: lähes kaikki osallistuneet yritykset muotoilivat uuden palvelutuotteen
- yritysten tukeminen sähköisen viestinnän ja kaupankäynnin sekä teknologioiden hyödyntämisessä: suurin osa osallistuneista aloitti sähköisen viestinnän.
- kansainvälisten innovaatioverkostojen luominen: 6 yritystä aloitti kv-yhteistyön
- yritysten liiketoimintaosaaminen lisääntyi etenkin palveluiden parempana hahmotettavuutena, järkevänä hinnoitteluna sekä tarjontakanavissa asiakkaalle
- opinnäytetöiden toteuttamisen tukeminen: Hankkeen aikana valmistui pro gradu -työ: Palvelusetelitoimintojen johtaminen, case Mikkelin kaupunki
Tavoitteiden saavuttamiseksi oli rakennettu kuusi eri kehittämiskokonaisuutta (moduulit), joista jokaiselle oli määritelty selkeä sisältö ja teema. Nämä kehittämisen sisällöt ja teemat pohjautuivat aiemmin toteutettuun maakunnalliseen empiiriseen tutkimukseen (Hyvinvointialan yrittäjyyden vahvistaminen Etelä-Savossa -esiselvityshanke 1.9.2013 - 31.3.2014).
Yrityksille tarjottavat kehittämisen kokonaisuudet:
1. Uuden palvelun rakentaminen (ajalla 1.2.2015-9.2.2016)
Toimenpiteet ja tulokset:
- yritysten kanssa pyrittiin tunnistamaan itse maksava asiakas ja ennakoimaan palvelutarpeitaasiantuntija-, yritys- ja julkisen sektorin yhteistyön avulla. Samalla kartoitettiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia
- palveluaihioita testattiin hankkeen aikana ja kartoitettiin asiakkaiden kiinnostusta. Yritykset saivat kartoitustulokset joulukuussa 2016
- yritykset alkoivat tuottaa palveluita yhdessä. Syntyi kokonaan uutta yhteistyötä, mutta myös aiemmin tehty yhteistyö lisääntyi yritysten tuntemuksen toisistaan lisääntyessä.
- 16 uutta palvelutuotetta lanseerattiin (tavoite 4). Tuotteet esiteltiin sähköisessä ympäristössä.
2. Palveluiden tuotteistaminen ja kannattava liiketoiminta (toteutetaan ajalla 1.1.-31.12.2016)
Toimenpiteet ja tulokset:
- yrityksen palveluiden kehittäminen muuttuneita asiakastarpeita vastaaviksi: nykyisten palveluiden tuottaminen uudella tavalla ja kokonaan uudet palvelut
- palveluiden kustannusperusteinen hinnoittelu ja vapaan markkinan hinnoittelun mahdollisuudet
- talouden suunnittelu ja analysointi
- tuotteistamisen ja hinnoitteluprosessin toteuttaminen yritysryhmässä
- yritysten verkostoitumisen mahdollistaminen
- kehittämiskokonaisuuden tuloksena 16 yritystä on tuotteistanut ja hinnoitellut olemassa olevan palvelun uudella tavalla (tavoite 4 kpl)
- aiheita työstettiin ja ne toteutettiin yht. 14 yritysten yhteisessä työpajassa
3. Uudet julkiset hankinnat ja palveluseteli (ajalla 1.1.2015-31.12.2016)
Toimenpiteet ja tulokset:
- seutukohtaiset tilaisuudet yrityksille sosiaali- ja terveystoimen tulevista hankinnoista ja käytettävistä hankintamenetelmistä
- vuoropuhelun tiivistäminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä liittyen nykyisiin ja tuleviin hankintoihin
- palvelusetelin käytön edistäminen maakunnassa ja tähän liittyvät työpajat yrityksille
- kehittämiskokonaisuuden aikana järjestettiin yhteensä 13 maakunnallista tilaisuutta, jossa julkisen sektorin edustajat ja yritykset tapasivat toisaan ajankohtaisten sote-asioiden, palvelusetelin ja verkostoitumisen merkeissä. Lisäksi kaksi tilaisuutta palvelusetelin käyttöön liittyen Savonlinnassa
- julkaistiin vuonna 2016 esite maakunnassa käytössä olevista palveluseteleistä ja hyväksytyistä palveluntuottajista yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa
- toteutettiin tutkimus palveluseteliin liittyen yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa
4. Kansainväliset palvelumarkkinat ja kehittäjäkumppanuudet (toteutettiin ajalla 8.6.-31.12.2016)
Toimenpiteet:
- yritysten tietämystä kansainvälisen kaupan ja kehittämisen lähtökodista hankittiin mm. Venäjän, Persian Lahden ja Saksan alueelta.
- kartoitettiin yhteistyökumppaneita sekä käynnistettiin yhteistyö Finland Care -verkoston kanssa
- yritykset saivat alustavia valmiuksia toteuttaa pidemmälle menevää kehittämistyötä kansaivälisesti esim. FinlandCare-verkostossa
Tulokset:
- kolme yritystä teki englannin kielisen kuvauksen palveluistaan ja lähti etsimään kansainvälisiä yhteistyökumppaneita hankkeen tuella. Alueina olivat Eurooppa ja Persian Lahden alue.
5. Sähköinen kaupankäynti ja vuorovaikutteinen markkinointi (toteutetaan ajalla 1.9.2015-31.12.2016)
Toimenpiteet ja tulokset:
- palveluiden myyntiin soveltuvat sähköisen markkinoinnin kanavat kartoitettiin
- hankkeen tuloksena osallistuneet yritykset osaavat käyttää osiaalista mediaa (16 yritystä)
- yritykset laativat sähköisen markkinoinnin suunnitelmat hankkeen ajalle
- hankkeen aikana kokeiltiin sähköistä markkinointia ja myyntiä sekä lanseerattiin uudet palvelut koeluontoisesti (12 yritystä)
6. Strategiset valinnat ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen (toteutetaan ajalla 1.1.2015-31.12.2016)
Toimenpiteet ja tulokset:
- yritysten tietämystä strategisen johtamisen työkalujen hyödyntämisestä osana yrityksen arkipäivää lisättiin aiheeseen liittyvien työpajojen aikana (4 työpajaa)
- jokainen yritys teki oman kehittämistyötä ohjaavan asiakirjan, jossa oli määritelty yrityskohtaiset tavoitteet ja käytössä olevat resurssit hankkeessa (32 yritystä)
- hankkeen päättyessä vähintään 8 yrityksellä oli ajan tasalla oleva uusia avauksia koskeva strategia-asiakirja
Hankkeeseen osallistuvat yritykset voivat valita, mihin kehittämisen kokonaisuuksiin osallistuivat. Jokainen yritys osallistui vähintään kolmeen eri kehittämiskokonaisuuteen. Kehittämistyö toteutettiin ryhmissä työpajatyöskentelynä. Hankkeessa aloittaneista yrityksistä (32) jatkoi loppuun saakka 72%. Keskeyttämisen syyt vaihtelivat vakavista sairastumisista konkurssiin.
Kehittämiselle oli asetettu myös vuosikohtaiset tavoitteet:
2015
- jokaisella hankkeeseen osallistuva yritys teki kirjallisen kehittämistyötä ohjaavan asiakirjan, jossa määriteltiin yrityskohtaiset tavoitteet ja käytössä olevat resurssit hankkeessa
- uudet tuotteet lanseerattiin markkinoille tavoitteesta poiketen vasta vuonna 2016 ja uusista palveluista tehtiin sähköinen julkaisu http://hapi.kixit.fi/hapi
- järjestettiin useita tilaisuuksia, joissa yritykset ja julkisen sektorin toimijat tapasivat toisiaan (7 kpl)
- väh. neljä yritystä on tehnyt sähköisen markkinoinnin suunnitelman: toteutui 16.
- luodaan maakunnallinen yritysverkosto, jolle sosiaali- ja terveysviranomaiset voivat viestiä ajankohtaisista asioista: hankkeessa syntyi tiivis yritysverkosto
- järjestetään väh. kolme palvelusetelityöpajaa/vuosi palvelusetelin käytön edistämiseksi kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, palveluseteliaiheisia tilaisuuksia järjestettiin 7.
- käynnistettiin tutkimus palveluseteliin liittyvä tutkimusyhteistyö
2016
- väh. viisi yritystä on tuotteistanut ja hinnoitellut olemassa olevan palvelun uudella tavalla: toteutui 16.
- järjestettiin 6 tilaisuutta, jossa yritykset ja julkisen sektorin toimijat tapasivat toisiaan, tilaisuudet liittyivät kaikki myös palvelusetelin käyttöön
- julkaistiin alkuvuodesta esite maakunnassa käytössä olevista palveluseteleistä ja hyväksytyistä palveluntuottajista yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Tämä tehtiin erillisellä rahoituksella.
- julkaistiin tutkimus Palveluseteliin liittyvä johtaminen, Case Mikkeli
- kolme yritystä sai valmiiksi englanninkielisen kuvauksen kv-markkinoille ja/tai ulkomaalaisille terveysmatkailijoille soveltuvista palveluista
- valmisteltiin kansainvälistä yhteistyöhanketta yhdessä yritysten kanssa. Se jäi odottamaan tukea toteuttamiseen, sillä yritykset tarvitsevat vielä tukea kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseksi.
- toteutettiin yhteinen sähköisen markkinoinnin kampanja ja palvelutuotelanseeraus, josta kerättiin tietoa edelleen kehittämisen pohjaksi
Hankkeen tuloksena syntyi uutta liiketoimintaa hyvinvointialalle. Hankkeessa oli mukana 3 alkavaa yritystä. Lisäksi hankkeen aikana perustettiin 2 uutta osakeyhtiötä uusien palveluiden viemiseksi markkinoille. Yritysten liiketoimintaosaaminen lisääntyi eri osa-alueilla. Kasvusta pyrittiin tekemään yritysten strateginen tavoite. Kasvua luotiin hankkeessa uusien palveluinnovaatioiden kautta. Ymmärrystä strategioiden toteuttamisen, palveluinnovaatioiden ja yrityksen kilpailukyvyn yhteydestä lisääntyi hankkeen aikana.
Hankkeen tuloksena alan yritykset hyödyntävät markkinoinnissa ja myynnissä uusia sähköisiä kanavia ja lanseeraavat myös jatkossa markkinoille uusia palveluja uusille kohderyhmille. Muutamat alan yritykset ovat pääsemässä mukaan kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja etsimässä yhteistyökumppaneita Euroopasta ja Persian Lahden alueelta. Muutos entiseen nähden on se, että yrityksillä on parempi valmius toimia markkinakysynnässä tapahtuvia muutoksia ennakoiden sen sijaan, että niihin vain reagoidaan jälkikäteen, tai ei ollenkaan, jolloin markkinoilla oleva kysyntä jää hyödyntämättä.