|
|
|
Hankekoodi: A70898
Hankkeen nimi: Sähköinen arkistointi ja digipalvelut - strateginen kehittäminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2189312-7
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 01535561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TALSI NOORA MAARIT
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.talsi(at)mamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406485020
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sähköinen arkistointi ja digipalvelut – strateginen kehittäminen -hankkeen tavoitteena on digitaalisen tiedonhallinnan kehittäminen Etelä-Savon maakuntaohjelman mukaisesti. Tämä hanke vahvistaa osaamista käyttäjälähtöisissä teknologisissa ratkaisuissa, jotka luovat edellytyksiä uusille helppokäyttöisille digitaalisille palveluille ja sujuvalle digitaalisten tietojen hallinnalle. Toiseksi hanke vahvistaa digitaalista sovellus- ja tuotekehitystä, joka mahdollistaa digitaalisten palveluinnovaatioiden syntymisen. Tutkimusteemat muodostavat jatkumon, jossa käyttäjälähtöisten teknologisten ratkaisujen tutkiminen ja kehittäminen mahdollistaa digitaalisten palveluinnovaatioiden luomisen.
Tavoitteet kohdistuvat kahteen tutkimusteemaan:
• Käyttäjälähtöiset teknologiat
• Digitaalisten sovellukset ja tuotteet
Tutkimusteemoista vastaavien tutkimuspäälliköiden työtehtäviin kuuluu strateginen tutkimus- ja kehittämistyö, uuden tiedon tuottaminen ja levittäminen, monitieteellinen yhteistyö, sidosryhmäyhteistyö, ulkopuolisen hankerahoituksen hakeminen sekä osallistuminen alan kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja konsortioihin.
Toimenpiteet käyttäjälähtöisten teknologioiden tutkimusteemassa ovat seuraavat: 1) Käyttäjälähtöisyyden huomioiminen digitaalisia ratkaisuja ja palveluita suunniteltaessa aina alusta loppuun asti. Rakennetaan ja pilotoidaan malli käyttäjäkokemusten huomioimiseksi suunnittelu-, kehitys- ja testaus- ja käyttöönottovaiheessa. 2) Käytettävyyden lisääminen uusilla teknologisilla ja menetelmällisillä ratkaisuilla. Kehitetään ja sovelletaan erityisesti tiedonlouhinnan menetelmiä pilotoiden yhdessä kumppanien kanssa sosiaalisesta mediasta saatavan tiedon louhintaa. 3) Käyttäjäprofiilien tunnistaminen ja kehittäminen tiedon visualisoinnin ja analysoinnin avulla sekä tiedon esittäminen visuaalisessa muodossa eri ryhmät huomioiden. 4) Kansalaisille tarkoitettujen palveluiden ja arjen ratkaisujen kehittäminen, pilotointi ja jatkokehittäminen.
Toimenpiteet digitaalisten sovellusten ja tuotteiden tutkimusteemassa ovat seuraavat: 1) Verkkoliiketoiminnan kehittäminen yhdessä alueen pk-yritysten kanssa hyödyntäen ja edelleen kehittäen digitaalisia valmiuksia mittaavaa Digipuntari-selvitystä. 2) Digitaalisten sovellusten ja tuotteiden kehittäminen avointa tai saatavissa olevaa dataa hyödyntäen huomioiden erityisesti kunnat ja kuntalaiset. 3) Alueen pk-yritysten tukeminen digitaalisen liiketoiminnan edistämisessä, tuotteistamisessa ja erityisesti sovelluskehittämisessä. Pienyritysten tunnistetut tarpeet huomioidaan pilotoinnissa. 4) Kaupallistamisprosessien ja –menetelmien kehittäminen yritysyhteistyökumppaneiden kanssa.
Hankkeessa valmistellaan, tehdään ja vakiinnutetaan tutkimus- ja kehittämistyötä, jolla on vaikutuksia alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Aluevaikuttavuutta on erityisesti Digitalmikkeli-klusterin yrityksiin, kuntiin ja tutkimusorganisaatioihin. Hankkeen tuloksena syntyy tietoa arjen digitaalisista ratkaisuista ja käyttäjälähtöisistä digipalveluista, uusia menetelmiä muun muassa käyttäjätutkimuksiin ja tiedon visualisointiin sekä käytännöllisiä oppaita ja julkaisuja digitaalisten palveluiden tuotteistamisesta ja verkkoliiketoiminnasta. Hanke generoi uutta ja innovatiivista tutkimus-, julkaisu- ja seminaaritoimintaa ja tuottaa konkreettisia ohjeistuksia sidosryhmille.
- yritykset ja Digitalmikkeli -klusteriin osallistuvat toimijat
- muistiorganisaatiot Maakunta-arkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto, Kansallisarkisto, Arkistolaitos, arkistotoimijat, Tietovirasto
- Etelä-Savon kunnat ja viranomaiset
- Mikkelin kaupunki sekä kehittämisyhtiöt Miktech ja Miset
- Mamkin henkilökunta ja opiskelijat kasvavan TKI-yhteistyöverkostojen sekä TKI:n ja opetuksen entistä tiiviimmän integraation kautta
Hankkeen aikana tehdystä tutkimus- ja kehittämistyöstä hyötyvät kansallisesti ministeriöt (erityisesti Valtiovarainministeriö ja Opetus ja kulttuuriministeriö) ja korkeakulut (Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu). Paikallisista oppilaitoksista Esedu ja alueen peruskoulut hyötyvät hankkeen tuloksista. Lisäksi alueella toimivat sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset. Hankkeen tuloksista hyötyvät myös sähköisten arkistojen ja digipalveluiden käyttäjät, kuten muistiorganisaatiot ja ennen kaikkea näiden palveluiden loppukäyttäjät. Kansalaiset hyötyvät käyttäjäystävällisemmistä uusista palveluista sekä paremmin saatavilla olevasta avoimesta tiedosta. Digitaalista yhteiskuntaa pyritään kehittämään avoimemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 222 720
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 671
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 371 200
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 344 452
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Puumala, Kangasniemi, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Joroinen, Heinävesi, Juva, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Tuotteiden ja palveluiden digitalisoituminen edistää vähähiilisyyttää ja luonnovarojen kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Tuotteiden ja palveluiden digitalisoituminen edistää vähähiilisyyttää ja luonnovarojen kestävää käyttöä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 0 |
| Paikallisia mikro- ja pk-yrityksiä pyritään tukemaan digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankkeessa edistetään digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Talouden kasvu ja suomalaisen yhteiskunnan kehitys rakentuvat nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän älykkäiden digitaalisten palvelujen ja aineettoman pääoman varaan. Suomen rakennerahasto-ohjelman yhtenä tavoitteena onkin luoda tutkimuskeskittymiä alueiden tarpeet ja osaaminen huomioiden. Digitaalinen kehittäminen on monialaista ja haasteellista, nopeasti muuttuvan teknologian, käyttäjälähtöisyyden ja ympäröivän maailman tarpeiden sovittamista.
Strategiahankkeen tavoitteena oli kehittää Mikkelin ammattikorkeakoulun sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tavoitteena oli etenkin kansainvälisyyden kehittäminen. Samalla TKI-toiminnalla oli tarkoitus tukea Etelä-Savon alueellista kilpailukykyä älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti. Lisäksi teema-alueille oli omia nimettyjä tavoitteita kuten mm. käyttäjälähtöisyyden lisääminen digitaalisessa kehittämisessä, tiedon käyttäjälähtöisyyden kehittäminen sekä käyttäjälähtöisten menetelmien kehittäminen ja jalkauttaminen. Digitaalisten palvelujen tuotteistamisen tavoitteina olivat erityisesti verkkoliiketoiminnan kehittäminen, pk-yritysyhteistyö sekä digitaalisuuden vaikutusten tunnistaminen kaupallistamisprosesseissa.
Hankkeen sisältöjä toteuttamaan palkattiin kaksi tutkimuspäällikköä, jotka vastasivat tutkimusteemojen koordinoinnista, hankerahoituksen hakemisesta, uuden tiedon tuottamisesta soveltavan tutkimuksen ja tutkimuksellisen kehittämistoiminnan avulla sekä tiedon levittämisestä tieteellisiin ja ammattilehtiin suunnattujen artikkeleiden, asiantuntijaluentojen ja seminaariyhteistyön avulla. Tutkimuspäälliköt osallistuivat alan alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Etenkin kansainvälisiä kontakteja, konsortioita ja yhteistyötä on pyritty rakentamaan. Verkostoitumisen avulla on luotu uusia kumppanuuksia ja tuotu alueelle uutta tietoa ja osaamista.
Hankkeen keskeisinä tuloksina syntyi 10 uutta ulkoisesti rahoitettua hanketta, 4 monialaista hackathonia, 7 kansainvälistä julkaisua, 22 kotimaista julkaisua sekä lukuisia puheenvuoroja ja esityksiä eri tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. Digipuntari-kysely on toteutettu ja tulokset julkaistu hankkeen toimesta vuosina 2015-2016. Digipuntari mittaa maakunnan pk- ja mikroyritysten digitalisaation tasoa sekä ajankohtaisia kehitystarpeita ja teemoja. Lisäksi tutkittua ja testattua tietoa on levitetty järjestämällä kansainvälisiä ja kansallisia seminaareja hankkeen tutkimusteemoihin liittyen. Hanke julkaisi datavisualisointioppaan, joka on käytännönläheinen ja jatkuvasti päivittyvä opas datan näkyväksi tekemiseen ja tiedon hyödyntämiseen visuaalisessa muodossa.
Hankkeessa kehitettiin ja uudistettiin olemassa olevia soveltavan tutkimuksen kärkiä, ja niiden taustalla vaikuttavia menetelmiä. Erityiskohteena olivat tarve- ja käyttäjälähtöiset yhteiskehittelyn ja digitaalisen kehittämisen menetelmät kuten hackathonit. Niiden tavoitteena on ollut tuottaa ketteriä kokeiluja sekä osallistaa tunnistettuja käyttäjäryhmiä digitaalisten palveluiden, ratkaisujen ja sovellusten suunnitteluun, kehittämiseen ja testaukseen. Myös verkkokaupan ja verkkoliiketoiminnan soveltava tutkimus on ollut keskeinen osa hankkeen toimenpiteitä. Muita uusia avauksia olivat esimerkiksi rajapintatalos ja henkilödata sekä niihin liittyvät sovellukset. Hanke tuotti runsaasti uutta tietoa ja synnytti näihin tarpeisiin vastaavia uusia hankkeita ja muita ratkaisuja, kuten työpajoja ja julkaisuja. Lisäksi yhteistyötä tehtiin laaja-alaisesti eri toimijoiden ja verkostojen kanssa.
Hankkeen toteutuksen aikana tavoitteita priorisoitiin, jäsennettiin ja tarkennettiin. Näin pystyttiin keskittymään oleellisiksi tunnistettuihin tarpeisiin ja kehityksiin. Esimerkiksi käytettävyystutkimuksen ABC korvattiin datavisualisointioppaalla, koska käytettävyyskirjallisuutta on jo olemassa. Visualisointi puolestaan on vähemmän tunnettu, etenkin mikro- ja pk-yritysten näkökulmasta. Erilaisia pilotteja kehitettiin hackathon-toiminnan kautta, jolloin kohderyhmiä voitiin osallistaa ja huomioida uudella tavalla. Näiden toimenpiteiden pohjalta hankkeessa pystyttiin myös luomaan uusia avauksia ja kompetensseja, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet mm. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-profiiliin ja sen menestykseen.
strategiahanke vahvisti Mamkin, ja nykyisen Xamkin, kykyä vastata digitaalisen maailman kehittämistarpeisiin, etenkin datan ja digitaalisen tiedon sekä ihmislähtöisen kehittämisen näkökulmista. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin uusia tapoja tuottaa arvoa digitaalisista tietovarannoista ja kehittää digitaalisia palveluita, joilla on taloudelliset ja yhteiskunnallisesti kestävät edellytykset menestyä. Strategiahanke rakensi olemassa olevan TKI-toiminnan päälle ja syvensi sitä monialaisesti ja poikkitieteelliseksi entistä vaikuttavammaksi aluetta palvelevaksi kehitysmoottoriksi. Hankkeen ansiosta TKI-toiminta kasvoi volyymiltaan ja kehittyi sekä sai vaikuttavuutta niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti mitattuna mm. julkaisuilla, esityksillä ja verkostotyöllä. Aluekehittämisen näkökulmasta keskeinen saavutettu hyöty mm. maakuntastrategian mukaisen älykkään erikoistumisen toteuttaminen, ja sitä kautta tutkitun tiedon, menetelmien ja kokeilujen tuominen alueen kilpailukyvyn kehittämiseen.