|
|
|
Hankekoodi: A70906
Hankkeen nimi: 6AIKA: CityGeoModel- avoin geotietomalli kaupunkeihin
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.5.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244680-7
Jakeluosoite: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Puhelinnumero: 029 503 0000
Postinumero: 02151
Postitoimipaikka: ESPOO
WWW-osoite: http://www.gtk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: IKÄVALKO OSSI JUHANI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ossi.ikavalko(at)gtk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 20 550 2121
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
"CityGeoModel-avoin geotietomalli kaupunkeihin" -hankkeen tavoitteena on luoda yrityksille innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia avoimen geotiedon avulla. Kaupunkien kokoamaa maa-ja kallioperätietoa (geotietoa) kehitetään harmonisoimalla ja standardoimalla. Avoin ja määritelty geotieto mahdollistaa uusien liikeideoiden syntymisen ja palvelujen kehittymisen. Geotiedon lisääntyvällä hyödyntämisellä on mahdollista saada aikaiseksi merkittävää säästöä yhteiskunnan rakentamisessa ja suunnittelussa.
Avoimen geodatan hyödyntämistä tutkitaan muodostamalla Tampereen keskusta-alueelle pilottikohde, josta tiedot kootaan, jalostetaan ja avataan käyttöön osaksi Tampereen kaupungin kehittyvää kaupunkimallia ja DataClearing -toimintaa. Hankkeessa työ tapahtuu avoimesti muodostamalla yrityksille sähköinen innovaatioikkuna, jonka kautta on helppo seurata ja kommentoida työtä. Samalla syntyy uusia ideoita avoimen geotiedon käytöstä palvelujen kehittämisessä. Hankkeen tuloksena raportoidaan uudet toimintatavat ja geotiedon tietomallit. Tiedon siirtoa rajapintojen avulla tutkitaan avaamalla Tampereen ja GTK:n pohjatutkimusrekisteriin avoimet rajapinnat ja tarkastelemalla tiedon yhteiskäyttöä pohjatutkimuspalvelussa.
Tulokset julkaistaan ja niitä esitellään kotimaassa ja kansainväliseti. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Geologian tutkimuskeskus ja Tampereen kaupunki. Tasa-arvon valtavirtaistamisesta huolehditaan systemaattisesti hankkeen toteutuksen kaikissa vaiheissa.
Varsinaisena kohderymänä ovat yritykset. Hankkeen tavoite on luoda uusia innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille avoimen geotiedon avulla. Suomessa on 4 - 6 merkittävää toimijaa (Vianova Systems Finland Oy, Sito Oy, Trimble (Tekla), TerraSolid, 3D_win), jotka tekevät vahvaa rakentamisen suunnittelujärjestelmien kehittämistyötä ja käsittelevät myös geotietoa. Uudet rajapinnat ja geotiedon määrittelyt mahdollistavat järjestelmien kehittämisen edelleen merkittävästi lähtötietojen saatavuuden osalta. Yritykset tekevät myös vientityötä, joten toimintamallit antavat myös siinä uusia mahdollisuuksia. Uutena toimintamallina ollaan ottamassa ja osittain otettukin käyttöön suunnittelun mallipohjaisuutta, niin Infra- kuin talonrakentamisessakin. Mallipohjaisuus on uusi elementti myös kaupunkien mallintamisessa joka on kehittymässä voimakkaasti Suomessa ja kansainvälisestikin. Mallipohjaisten geoelementtien määrittely tuo myös mallipohjaiselle suunnittelulle uusia mahdollisuuksia. Kaupunkimallien tekniikoiden kehittäminen 3D-geomallien osalta antaa sovelluskehittäjille uusia mahdollisuuksia.
Geotiedon avaaminen ja sen tietovarastojen kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia verkkopalvelujen kehittämisessä. Esimerkiksi lisääntyvän geoenergian (kalliolämpö) käytön ja potentiaalisuuden arvioinnin lähtökohdista voisi kehitellä rakentajille suunnattuja palveluja. Samoin pohjatuutkimustiedon hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia.
Välillisiä kohderyhmiä ovat kaupungit, kunnat, maa- ja kalliorakennuskonsultit, sovelluskehittäjät, Liikennevirasto, yksityiset kansalaiset. Geotiedon käytön kehittyminen ja tiedon saannin helpottuminen pienetää suunnittelun kustannuksia ja rakentamisen sijoittelussakin voitaisiin paremmin optimoida maaperän rakentamisolosuhteita. Välillisenä hyötyjänä on koko yhteiskunta. Merkittävin välillinen kohderyhmä ovat isot rakennuttajat ja maankäytön suunnittelijat. Heidän kustannukset pienenevät lyhyen aikavälin vaikutusten seurauksena yhdyskuntarakentamisen suunnittelun helpottuessa tiedonsaannin osalta. Pitkän aikavälin vaikutukset ilmenevät rakentamiskustannusten pienenemisenä.
Myöskin yksityiset kansalaiset ovat välillisenä kohderyhmänä, koska syntyvä uudet verkkopalvelut kohdistuvat osaksi myös heille, mm. palvelut yksittäisille rakentajille ja vaikkapa kiinteistöjen ostajille (maapohja, pohjavesi, geoenergia).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 201 152
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 166 801
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 226
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 248 956
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Tampere
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 10 |
| Oikealla geotiedon käytöllä voidaan vaikutta raaka-aineiden käyttöön, rakentamisen kustannusten optimointiin pohjarakentamisen osalta sekä geoenergian käyttöön. Kustannustehokas rakentaminen vaikuttaa oleellisesti myös vähähiilisyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Ilmastomuutosten riskien vähentäminen perustuu mahdollisuuteen tehostaa geomallintamisen pohjalta esim. hulevesien hallintaa, tulvimisriskien hallintaa jne. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| - ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 10 |
| Vaikutus on merkittävä juuri maaperään, pohjaveteen ja kallioperään. Rakentaminen hyödyntää ko väliainetta ja hankkeen tuloksena syntyvällä helpommalla tiedon saatavuudella ja palvelujen syntymisellä voidaan nimenomaa huomioida paremmin näitä vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Vaikutus ylijäämämaiden syntymiseen. Rakentamisessa syntyvien massojen käyttöä voidaan edistää siten että hyvät käyttökelpoiset materiaalit otetaan talteen ja ohjataan oikeaan käyttöön. Samalla vältetään rakenytyamiseen kelpaamattomien ylijäämämaiden syntymistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 10 |
| Hankkeessa syntyvät avoimen geotiedon tarjoamat mahdollisuudet ja palvelut voivat nimenomaa kohdentua geoenergian (maa- ja kaalliolämpö) hyödyntämismahdollisuuksiin. Palvelusovellukset mahdollistaisivat mm. helpomman asianmukaisen tiedon saannin ja resurssien arvioinnin kaikille rakennuttajille. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa luodaan aivan uusia mahdollisuuksia innovatiiviselle yritystoiminnalle, joka voisi hyödyntää avointa geodataa ja jota ei aiemmin ole ollut helposti saatavilla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 2 |
| Tuloksena syntyy avoimen geotiedon palveluja, jotka ovat tietopalveluja tai sovelluksia ja hyödyntävät avoimia rajapintoja. Esimerkkinä voi olla pohjatutkimustietoon liityyviä palveluja ja rakennettavuuteen tai geoenergiaan liityviä palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 4 |
| Oikealla geotiedon käytöllä voitaisiin mm. hyödyntää paremmin kaupunkien rakentamisen seurauksena syntyviä maa- ja kallioperän kiviainesmassoja. Tällä olisi vaikutusta ainesten kuljetusten määrän vähenemiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Geomateriaalien optimoitu käyttäminen vaikuttaa hyvinvointiin. Pohjaveden hallinta vähentää homehaittoja. Radonin sisäilmavaikutusta voidaan vähentää rakennuspaikan tai suojauksen avulla. Luonnollisten taustapitoisuuksien huomioimisella on iso merkitys, mm. Tampereella erityisesti Arseenin esiintyminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 1 |
| Hankkeen toimintatapana on arvoida työn kaikissa osavaiheissa mahdollisuuksia toteuttaa tasa-arvon valtavirtaistamista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 1 |
| Hanke mahdollistaa kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden saada ja hyödyntää avoimia geotietoja | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Maanalaisella rakentamisella käyttäen hyväksi maa- ja kallioperän ominaisuustietoa voidaan säästää maanpäällistä tilaa ja vähentää negatiivisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Esimerkkinä Tampereen keskustapysäköinti tai ohitustunnelli. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Maa- ja kallioperän ominaisuudet ovat keskeistä ympäristöosaamisessa. Ympäristöteknologian yhteiskunnalliset vaatimukset tulevat korostumaan, ja geotietoja tullaan tarvitsemaan ja hyödyntämään ympäristösovelluksissa. Ympäristötietoisuus ja osaaminen lisääntyvät avoimien geotiedon palvelujärjestelmien käytön myötä. | ||
Hanke käsitti neljä työpakettia. Ensimmäinen työpaketti käsitti koko hankkeen ajan tapahtuvia yleisiä toimintoja, kuten hankkeen viestinnän ja ulkoisten kontaktien hoitamisen sekä raportoinnin. Hankkeelle laadittiin verkkosivut, www.citygeomodel.fi, jota käytettiin pääasiallisena viestinnän ja informoinnin välineenä. Hankkeen raportit ja tulokset ovat koottu siihen. Toisessa työpaketissa hankkeen alussa koottiin Tampereen kaupungin keskustan pilottialueesta eri lähteistä maa- ja kallioperää sekä pohjavettä käsittävää tietoa. Aineiston tietosisältö, tiedon syntyminen ja käyttö käsiteltiin sekä raportoitiin. Tiedon kuvaamiseen ehdotettiin metatietoelementtejä, jotka pohjautuvat osaksi Inspire -direktiivin mukaisiin elementteihin ja osaksi esitettyihin uusiin. Kolmannessa työpaketissa keskityttiin aineistoon perustuen pilottialueen maa- ja kallioperän 3D -mallintamiseen. Pilotoinnin perusteella mallintamista varten laadittiin määritelmiä osamalleista ja niiden käsitteistä. Mallintamisesta laadittiin oma raporttinsa. Käytettävästä tiedosta esitettiin ns. harmonisen geotiedon malli. Lisäksi esiteltiin maa- ja kallioperämallien sekä kaupunkimallin maanalaisia komponentteja. Kaupunkien maa- ja kallioperämalleista laadittiin pilottialueelta esimerkkejä sekä kuvaukset ja skeemat mallin kohteista. Neljännessä työpaketissa koottiin tulokset verkkosivukokonaisuudeksi, jonka kautta pääsee helposti laadittuihin malleihin, määrittelyihin sekä esimerkkiaineistoihin.
Hankkeen aikana järjestettiin kaksi laajempaa tapahtumaa suunnattuna alan yrityksille, oppilaitoksille ja kuntien viranomaisille. Toisessa käsiteltiin seminaarissa ja siihen liittyvässä työpajassa maa-ja kallioperän rakentamisen tietomallintamista eri vaiheissaan. Toinen tapahtuma oli Tampereella järjestetty IdeatMaasta2016 tapahtuma, joka muodostui hankkeen päätapahtumaksi, ja jonka järjestämistä uudelleen jatkossa keskustellaan. Tilaisuudessa toteutettiin alan yritysten toimesta näyttely, jossa haettiin ja esiteltiin uusia innovaatioita. Lisäksi yrityksille ja muille kiinnostuneille pidettiin työpajoja sekä kuultiin kannustavia puheenvuoroja (mm. Peter Westerbacka, Rovio).
Hankkeen tuloksena toteutettiin uutena rajapintojen kautta tapahtuvana aineiston avauksena Tampereen kaupungin pohjatutkimusrekisterin avaaminen Geologian tutkimuskeskuksen pohjatutkimuspalvelussa. Merkittävää on suunniteltu ja toteutettu uusi rajapinta, joka mahdollistaa eri kaupunkien pohjatutkimustietojen siirtämisen ja päivittämisen GTK:n ylläpitämään valtakunnalliseen rekisteriin. Valtakunnalliseen rekisteriin toteutettiin myös mahdollisuus tiedon lukuun rajapinnan kautta, mikä avaa uusia mahdollisuuksia sovelluskehittäjille.