|
|
|
Hankekoodi: A70946
Hankkeen nimi: Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0927140-5
Jakeluosoite: Pielisjoen linna, Siltakatu 2
Puhelinnumero: 013 337 4700
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kontiokorpi Anniina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anniina.kontiokorpi(at)pohjois-karjala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 414 4816
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Karjala on ensimmäisenä maakuntana Suomessa hakeutumassa Hiilineutraalit kunnat eli HINKU-verkostoon. Resurssitehokkuus, vähähiilisyys ja biotalous ovat keskeisiä teemoja maakunnallisissa strategioissa. Pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä Pohjois-Karjalasta hiilineutraali, uusiutuvan energian tuotannoltaan yliomavarainen maakunta, jossa fossiilista öljyä ei käytetä energiantuotannossa.
Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Karjalan kuntien ja pk-yritysten edelläkävijyyttä energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisujen ja cleantech -ratkaisujen käyttöönotossa. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen kunnissa vahvistaa edelläkävijämarkkinoita alan yritystoiminnan kehittymiselle maakunnassa. Cleantech -ala on tällä hetkellä nopeinten kasvavia aloja niin Suomessa, kuin globaalisti. Alalle on mahdollista luoda nopeastikin uutta liiketoimintaa. Suomalaisyritykset eivät kuitenkaan saa parasta mahdollista apua kotimaastaan, sillä cleantech -tuotteille ja palveluille ei ole riittävää kotimarkkinoita. On havaittu, että hyviäkään keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla parantaa taloudellisia toimintaedellytyksiä ei useinkaan oteta käyttöön. Tämä koskee niin yrityksiä kuin kuntiakin. Mahdollisuudet vähähiilisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin ovat usein tiedossa. Näihin haasteisiin tämä hanke vastaa useilla kehittyneillä menetelmillä ja toimintatavoilla, sekä konkreettisella tuella kunnille ja yrityksille.
Hankkeen tavoitteena on:
- edistää Pohjois-Karjalan muutosta kohti fossiilisesta öljystä vapaata, uusiutuvalta energialta yliomavaraista maakuntaa
- vauhdittaa kuntia ja yrityksiä energiatehokkuuden lisäämiseen, uusiutuvien ratkaisujen hyödyntämiseen ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen
- vähentää jo hankkeen aikana merkittävässä määrin fossiilisen energiankäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä kohdekiinteistöissä (tavoitteena vähintään 5 000 MWh toteutunut/päätetty säästö kiinteistöjen energiankulutuksessa)
- löytää edelläkävijäkunnista kustannustehokkaita ja vaikuttavia esimerkkejä ja pilottikohteita, jotka ovat monistettavissa kuntakenttään
- kannustaa ja motivoida kaikkia maakunnan kuntia mukaan yhteiseen tavoitteeseen
- synnyttää kysyntää vähähiilisyyttä edesauttaville uusille ja innovatiivisille cleantech tuotteille, -ratkaisuille ja menetelmille kuntien julkisissa hankinnoissa
- synnyttää tarjontaa vähähiilisyyttä edesauttaville uusille ja innovatiivisille cleantech tuotteille, -ratkaisuille ja menetelmille
- etsiä yrityksille pilottikohteita energiatehokkuuden lisäämiseen, uusiutuvien ratkaisujen hyödyntämiseen ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja luoda näin edelläkävijämarkkinoita.
Hankkeen päätoteuttajana toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja osatoteuttajana Suomen ympäristökeskus, SYKE. Hankkeen toteutus tapahtuu koko Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä useiden Pohjois-Karjalassa ja muissa maakunnissa tapahtuvien vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen pyrkivien hankkeiden kanssa. Hankkeessa testataan uusia menettelytapoja ja toimintamalleja, joilla pystytään nykyistä tehokkaammin saamaan yritykset ja kunnat ottamaan käyttöön kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä cleantech -ratkaisuja, energialähteitä ja menetelmiä. Hanke toimii käynnistäjänä, esimerkkinä, suunnannäyttäjänä ja yhteistyöverkoston luojana maakunnan kattavan HINKU-verkoston luomiseksi. Positiivinen yhdessä tekemisen asenne ja tiedottaminen hankkeen saavutuksista, sekä hyvien kokemusten jakaminen ovat osa HINKU-toimintaa. Myös tässä hankkeessa pyritään selkeään ja kannustavaan tiedon jakamiseen. Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeen päättymisen jälkeen Pohjois-Karjalan lisäksi SYKEn koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU – projektissa. Hanke myös tukee Pohjois-Karjalan liittymistä HINKU -verkostoon.
Hanke toteutetaan neljässä rinnakkaisessa työpaketissa. Työpaketit ovat:
1. Kuntien ja maakunnan edelläkävijyyden vahvistaminen ja tuki kuntien energiatehokkaalle ja vähähiiliselle päätöksenteolle
2. Pohjois-Karjalan kuntien energiatehokkuuden parantaminen ja kiinteistöjen cleantech -ratkaisut
3. Vähähiiliset kuntien cleantech -yhteishankintamenettelyt
4. Cleantech-teknologioiden hyödyntämisen tuki Pohjois-Karjalan yrityksille ja yritysten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen
Tavoitteena on jo hankkeen aikana vähentää merkittävässä määrin fossiilisen energiankäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä kohdekiinteistöissä. Näin saadaan aikaan konkreettisia rahallisia säästöjä. Tämän hankkeen tuloksia ja menetelmiä voidaan hyödyntää kaikkialla Suomessa. Demonstraatioilla ja viestinnällä on hankkeessa tärkeä rooli. Tavoite, vähentää 80 % kasvihuonekaasupäästöjä, on asetettu vuoteen 2030, joten tässä hankkeessa saatujen tulosten hyödyntämisen jatkuvuus on turvattu.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- Pohjois-Karjalan kunnat, jotka ovat liittyneet tai halukkaita liittymään HINKU-verkostoon
- pk-yritykset, joilla on tarjota vähähiilisiä, energia- ja materiaalitehokkaita ja uusiutuvan energian cleantech -ratkaisuja
- pk-yritykset, joilla on kiinteistöjä, jotka tarvitsevat energiatehokkaita ja uusiutuvan energian ratkaisuja
- muut merkittäviä kiinteistöjä omistavat tahot, joita ovat muun muassa yritykset, seurakunnat, maatilat, asunto-osakeyhtiöt ja kaupat.
Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa Suomen siirtymistä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti kaikki, jotka tekevät vähähiilisyyttä edistäviä hankintoja ja ratkaisuja tai tarjoavat kyseisiä tuotteita ja palveluita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 423 184
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 375 028
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 655 015
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 535 754
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Outokumpu, Nurmes, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Rääkkylä, Lieksa, Liperi, Ilomantsi, Juuka, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hankkeen avulla voidaa entistä tehokkaammin tukea luonnovarojen kestävää käyttöä esimerkiksi parantamalla resurssitehokkuutta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista. Materiaali- ja energiatehokkuus toimet pkyrityksissä ja kunnissa sekä uusiutuvan energian käyttö parantavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Ilmastonmuutoksen hillintä, resurssitehokkuus ja ympäristövaikutusten vähentäminen edistävät välillisesti monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Tehtävä työ pk-yritysten ja kuntien kanssa tähtää kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Materiaali- ja energiatehokkuus toimet pkyrityksissä ja kunnissa sekä uusiutuvan energian käyttö vähentävät materiaalin käyttöä ja syntyvien jätteiden määrää. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Fossiilinen energia pyrityään korvaamaan uusiutuvilla energiamuodoilla pk-yrityksissä ja kunnissa. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Alueiden johtavista yrityksistä tehdään vähähiilisyyden edelläkävijöitä. Tavoitteena on synnyttää lumipalloilmiö, joka leviää kohdealueiden ulkopuolelle saatujen hyvien kokemusten ansiosta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Pk-yrityksiä kannustetaan kehittämään tuotteitaan vähähiilisiksi ja nostetaan esiin mahdollisuus korvata tavara myytävällä palvelulla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 8 |
| Liikkumiseen liittyvät kestävät ratkaisut ovat kiinteä osa pk-yritysten ja kuntien vähähiilisyysstrategiaa ja tavoitetta öljyvapaasta maakunnasta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| pk-yritysten ja kuntien menestyminen parantuneen taloudellisuuden myötä lisää välillisesti alueen hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää merkittävällä tavalla alueen yrittäjien ja kuntien ympäristöosaamista tuomalla uutta tietoa vähähiilisyyteen liittyvistä ratkaisuista ja mahdollisuuksista. | ||
Vuonna 2008 sai alkunsa Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU -hanke, jossa viisi edelläkävijää kuntaa sitoutui tavoittelemaan 80 % kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoteen 2030 mennessä. HINKU-toiminta on vakiintunut foorumimaiseksi toiminnaksi, joka kokoaa yhteen jo 41 kuntaa. Pohjois-Karjalan kolmestatoista kunnasta yhdeksän on sitoutunut kunnianhimoiseen päästövähennystavoitteeseen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen kautta asettanut saman tavoitteen maakunnalliselle tasolle. Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hankkeessa oli tavoitteena tarjota kunnille tukea HINKU-toiminnan käynnistämiseen sekä testata ja kehittää edelleen menetelmiä, joilla vähähiilisyyttä lisääviä toimenpiteitä yrityksissä ja kuntien kiinteistöissä saataisiin käynnistymään.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tiedon välittäminen laajasti kuntien, asukkaiden ja yritysten käyttöön. Hankkeen järjestämien tapahtumien avulla pystyttiin tehokkaasti välittämään tietoa ja toisaalta myös keräämään tarpeita erityisesti kuntien ja yritysten suunnasta. Hanketta, Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiatyötä sekä hyviä esimerkkejä maakunnasta on esitelty lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa. Pohjois-Karjala on tunnistettu vahvaksi edelläkävijäksi ilmasto- ja energiatyön toteuttamisessa.
Hankkeen kautta on perustettu ja koordinoitu Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiahankkeiden verkostoa. Toiminnan tavoitteena on ollut yhteistyön suunnittelu sekä päällekkäisen työn välttäminen. Hanketoimijat ovat kokeneet verkoston toiminnan hyväksi ja toimintaa jatketaan myös hankkeen päättymisen jälkeen. Verkostossa on ollut mukana yli 20 hanketta viidestätoista eri organisaatiosta.
Hankkeessa kehitettiin työkaluja HINKU-kuntien toiminnan tueksi, joiden avulla kunnat pystyvät suunnittelemaan ilmasto- ja energiatyötään sekä arvioimaan päästövähennysmahdollisuuksia kunnan alueella. Lisäksi hankkeen kautta tuotettiin tietoa maakunnallisen ilmasto- ja energiatyön tueksi analysoimalla maakunnan energiatasetta ja selvittämällä mahdollisuuksia fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvilla. Hanke oli mukana toteuttamassa ja markkinoimassa julkiselle sektorille suunnattuja yhteishankintoja muun muassa aurinkosähköjärjestelmien osalta.
Hanke toteutti kaksi aurinkosähköjärjestelmien yhteishankintaa kotitalouksille ja pk-yrityksille. Yhteishankinnoilla on lisätty aurinkovoimaa Pohjois-Karjalaan reilut 225 kWp. Vuosittain tällä kapasiteetilla voidaan tuottaa noin 195 MWh sähköä, joka vastaa noin 32 000 kg CO2-päästöjen vähenemää vuodessa. Yhteishankintojen kautta tavoitettiin yli 350 aurinkosähkön tuottamisesta kiinnostunutta henkilöä. Yhteishankintaprosessia on monistettu ja kehitetty edelleen myös muualla Suomessa.
Kiinteistökatsauksia kuntien ja pk-yritysten kiinteistöissä toteutettiin hankeaikana kaikkiaan 78. Katsauksissa annettiin toimenpide-ehdotuksia energian tehokkaampaan käyttöön. Ehdotettuja energiatehokkuustoimenpiteitä oli kaikkiaan 2 569 MWh/a edestä, joka vastaa noin 130 omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Hankeaikana toteutettuja ja varmennettuja toimenpiteitä toteutettiin 373 MWh:n edestä, joka vastaa noin kahdenkymmenen omakotitalon vuotuista energiankulutusta.
Yhtenä hankkeen päätoimenpiteistä oli laatia Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman perusteella tiekartta, jossa tunnistettaisiin merkittävimmät askeleet maakunnan ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi. Tiekarttatyötä toteutettiin usean eri hankkeen kanssa yhteistyössä ja työn pohjaksi järjestettiin kuusi työpajaa. Tiekartassa on esitetty yli 300 maakunnan resurssiviisautta ja kestävää kasvua edistävää toimenpidettä ulottuen lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan alueellista, kuntien rajat ylittävää, yhteistyötä. Tiekartta luo vision vähähiiliseen ja öljyvapaaseen Pohjois-Karjalaan toimien tulevien toimenpiteiden ja hankkeiden innoittajana sekä suunnannäyttäjänä.
Tiekartta uudenlaisena ohjelmatyöprosessina sekä kehitetty yhteishankintamalli on valittu Euroopan komission älykkään erikoistumisen energiakumppanuuden hyviksi käytännöiksi ja malleiksi, joita suositellaan monistettavan Euroopan laajuisesti.