Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70954

Hankkeen nimi: Puun modifiointimenetelmien kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.11.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2189312-7

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3

Puhelinnumero: 01535561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kati Manskinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.manskinen(at)mamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406302628

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten mahdollisuuksia ottaa käyttöön nykyaikaisia puun muokkaus- eli modifiointimenetelmiä, ja kehittää tätä kautta yritysten innovaatiotoimintaa. Modifioinnilla tarkoitetaan puun ominaisuuksien muuttamista erilaisilla käsittelyillä. Menetelmiä ovat muun muassa kemiallinen modifiointi, puun lämpökäsittely, pintakäsittely erilaisilla modifiointitekniikoilla ja puun painekyllästys.

Hankkeessa luodaan yritysten tarpeita vastaava koevalmistus-, tutkimus- ja testausympäristö Mikkelin ammattikorkeakoululle. Kehitettävä ympäristö vastaa yritysten tarpeisiin tuottamalla nykyaikaista puun modifioinnin soveltavaa tutkimusta ja tuomalla yrityksille mahdollisuuden kehittää omia tuotteitaan ja prosessejaan. Tällainen tutkimus- ja kehittämisympäristö puuttuu Pohjoismaista.

Erityisesti tavoitteena on tukea yritysten mahdollisuuksia kehittää kuumilla luonnonöljyillä tai -vahoilla käsiteltyjä, korkean jalostusasteen puutuotteita. Tämä tukee kestävää kehitystä, sillä käsittelyllä voidaan korvata nykyisin Suomessa laajalti käytössä olevat myrkylliset puun kyllästyksen menetelmät, jotka tehdään kupari-kromi-yhdisteillä ja kreosoottiöljyllä.

Keski-Euroopassa on jo yrityksiä, jotka valmistavat kuumilla öljy- ja vahaseoksilla ympäristöystävällisempiä puutuotteita, mutta näiden myyntihinta moninkertaistuu käsittelyssä. Tässä hankkeessa tavoitteena on ympäristöystävällisempi ja kustannustehokas menetelmä. Hanke on vahvasti yritysten tarpeisiin nojautuva ja siihen osallistuu kuusi puualan yritystä: Karelia-Ikkuna Oy, Kurikka-Timber Oy, Lieksan Saha Oy, Momentive Specialty Chemicals Oy, Stora Enso Wood Products Oy Ltd ja Tehomet Oy.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kahteen osaan:
1. Kaupallisten modifiointimenetelmien ja tuotteiden arviointi sisältäen SWOT-analyysin ja IPR-oikeuksien tarkastelut.
2. Kokeellinen tutkimustyö, johon sisältyy
- vaha- ja öljyseosten tutkimus ja kehitys
- koekäsittelyt laitteistolla
- materiaalien testaus.

Tuloksina saadaan uutta tietoa ympäristöystävällisemmistä, puun pitkäaikaiskestävyyttä parantavista menetelmistä ja niiden vaikutuksesta puuhun, kuten sään- ja lahonkestoon. Lisäksi hanke tuo tietoa eri käsittelyiden vaikutuksesta pintakäsittelyyn, liimaukseen ja puun materiaaliominaisuuksiin.

Yrityksille ja tutkimusorganisaatioille tulokset tuovat mahdollisuuksia uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden kehittämiseen sekä niiden markkinointiin. Parhaassa tapauksessa yritykset voivat investoida uusien menetelmien käyttöön ja markkinointiin. Hanke antaa myös mahdollisuudet keskittää puun modifiointimenetelmien soveltavaa tutkimusta Mikkeliin. Hanke tukee maakunnalle merkittävimmän teollisuuden alan, puutuoteteollisuuden, tuotekehitystä. Lisäksi hanke edistää uusiutuvan puuraaka-aineen käyttöä ja samalla yhteiskunnan vähähiilisyyttä

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä ovat puutuoteklusterilla toimivat yritykset Suomessa; sahatavaran valmistajat, puusepäntuotteiden valmistajat, modifiointiin käytettävien aineiden valmistajat sekä modifiointilaitteistojen valmistajat. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Karelia-Ikkuna Oy, Kurikka Timber Oy, Lieksan Saha Oy, Momentive Specialty Chemicals Oy, Stora Enso Wood Products Oy Ltd sekä Tehomet Oy. Heidän lisäkseen hankkeen kohderyhmänä on erilaisten käsittelyaineiden valmistajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat erilaiset muut puun tutkimusta tekevät tahot. Hankkeen puitteissa tiivistetään yhteistyötä niiden kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja tehdään yhteistutkimusta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 219 656

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 210

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 283 793

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 271 890

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Hirvensalmi, Rantasalmi, Sulkava, Pieksämäki, Pertunmaa, Enonkoski, Puumala, Mäntyharju, Kangasniemi, Mikkeli, Juva, Savonlinna, Joroinen, Heinävesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristö on analysoitu sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen toteutukseen voi osallistua nainen tai mies.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Ei vaikutusta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Uusiutuvan luonnonvaran puun käytön lisääminen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 6
Puutuotteiden käytön lisääminen: Puutuotteet ovat pikemminkin hiilivarastoja kuin hiilinieluja. Hiili pysyy varastoituneena puutuotteisiin niiden koko elinkaaren, johon kuuluu käyttö, uudelleenkäyttö ja kierrätys. Hiili vapautuu kun puutuote käytetään energian tuotannossa tai lahoaa. Puutuotteiden massasta 49 % on hiiltä. Kun Euroopassa arvioidaan puutuotteiden kulutuksen olevan noin 60 milj. tonnia vuodessa, niihin varastoituneella hiilellä on huomattava merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lähde: Puuinfo http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/info/eurooppalainen-puu-ydinasiaa-euroopan-ymparistoystavallisimmasta-materiaalista/puutuotteet-hiilivarastona-a4.pdf
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 6
Ympäristöystävällisesti modifioidut puutuotteet korvaavat myrkyllistä kyllästettyä puuta. Ympäristöystävällisillä menetelmillä korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia biosideja. Biosidit ovat erityisen haitallisia vesieliöille.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 10
Ympäristöystävälliset kyllästysmenetelmät, jotka pohjautuvat osaksi erilaisissa teollisissa prosesseissa syntyviin sivutuotteisiin. Ympäristöystävällisillä menetelmillä korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia biosideja. Biosidit ovat erityisen haitallisia vesieliöille. Hanke myös edistää uusituvien luonnovarojen eli puun käyttöä ja täten vähentää myös kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Ympäristöystävällisten menetelmien ja aineitten johdosta sekä käytettävien aineiden että valmistettujen tuotteiden kierrätys helpottuu ja vältetään ongelmajätteen muodostuminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Luodaan edellytyksiä uusien puutuotteiden testaamiselle ja koevalmistukselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 4 5
Ympäristöystävällisemmät modifioidut tuotteet. Hanke antaa myös uutta tietoa elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pumok-hankekokonaisuudessa on kyse puun modifioinnin kehittämisestä.
Puutuotteita modifioidaan erilaisilla menetelmillä ja prosesseilla niiden ominaisuuksien parantamiseksi. Modifioinnin lisäksi puutuotteiden ominaisuuksia parannetaan erilaisilla kyllästysprosesseilla. Yleisimmin tavoitellaan puun pitkäaikaiskestävyyden parantamista ja huoltotarpeen vähentämistä. Modifiointimenetelmille haasteita asettavat puun ominaisuudet ja prosessien ja käsittelyaineiden ominaisuudet, kustannukset ja ympäristövaikutukset. Esimerkiksi puun kyllästyksessä perinteisesti käytetyt aineet ovat haitallisia ympäristölle ja käyttäjilleen.

Pumok-hankekokonaisuus muodostui kahdesta hankkeesta. Puun modifiointilaitteiston kehittäminen-hankkeessa rakennettiin koelaitteisto ja kehitettiin Mamkin puulaboratorion tutkimusympäristöä ja osaamista. Puun modifioinnin kehittäminen-hankkeessa taas hyödynnettiin rakennettua tutkimusympäristöä, kehitettiin modifiointiosaamista ja tuotettiin tutkimustietoa hankkeessa mukana oleville yrityksille. Hankkeen tavoitteena oli lisätä yritysten mahdollisuuksia ottaa käyttöön nykyaikaisia puun modifiointimenetelmiä, ja kehittää tätä kautta yritysten innovaatiotoimintaa. Erityisesti tavoitteena oli tukea yritysten mahdollisuuksia kehittää kuumilla luonnonöljyillä tai -vahoilla käsiteltyjä, korkean jalostusasteen puutuotteita. Tämä tukee kestävää kehitystä, sillä käsittelyllä voidaan korvata kyllästyksessä käytettäviä haitallisia aineita. Kuumakyllästysprosesseja on käytössä Euroopassa muutamia, mutta tuotteet ovat melko kalliita ja niitä ei käytetä kovin laajasti. Hankkeessa oli tavoitteena kehittää kustannustehokkaita teollisia valmistusmenetelmiä.
Selvitysten mukaan hakemushetkellä Pohjoismaissa ei ollut tämän tyyppistä tutkimuslaitteistoa/ympäristöä käytettävissä. Jatkossa kehitettyä tutkimusympäristöä ja hankkeen tuloksia hyödyntävät sekä Mamk että osallistuvat yritykset ja julkisten tulosten raportoinnin kautta puualan kotimaiset toimijat. Mamkin lisääntynyt osaaminen ja tutkimusinfrastruktuuri on yritysten käytettävissä. Hankkeen tuloksena syntynyttä laitteistoa voidaan käyttää monipuolisesti ja sitä käytetäänkin kahdessa raportointihetkellä käynnissä olevassa hankkeessa.
Investointihankkeen konkreettisin tulos on koelaitteisto ja siihen liittyvä testausympäristö – laitteisto hankittiin ja otettiin käyttöön ja testausympäristöä kehitettiin. Tutkimushankkeen tuloksena saatiin uutta tietoa vahojen käyttäytymisestä kuumakyllästysprosesseissa. Tämän lisäksi prosessien suunnitteluun liittyvää osaamista syntyi hankkeen aikana paljon. Kehittyneen osaamisen avulla on helpompi ottaa käyttöön uusia käsittelyaineita ja prosesseja. Hankkeen aikana myös kehitettiin ja otettiin käyttöön uusia tutkimusmenetelmiä. On mahdollista että kuumakyllästysprosesseja hyödyntäviä uusia tuotteita voi tulla markkinoille tulevaisuudessa. Mekaanisen puunjalostuksen tuotteita käytetään paljon rakentamisessa, joten pitkäaikaiskestävyys on todennettava riittävän luotettavasti ennen tuotteiden lanseeraamista. Uusien kyllästysprosessien teolliseen käyttöönottoon liittyy paljon sekä tuotteisiin että teknisiin ratkaisuihin liittyviä kysymyksiä.
Hanketta esiteltiin tiedotusvälineissä sekä tieteellisissä seminaareissa. Lisäksi hankekokonaisuudesta kirjoitettiin useita julkaisuja.
Hanke oli vahvasti yritysten tarpeisiin nojautuva ja siihen osallistui kuusi puualan yritystä: Karelia-Ikkuna Oy, Kurikka-Timber Oy, Lieksan Saha Oy, Hexion Oy, Stora Enso Wood Products Oy Ltd ja Tehomet Oy.