Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70956

Hankkeen nimi: Uusia liiketoimintoja linkitetystä datasta (ULLD)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 015 361 600

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUMPUSALO JUKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.kumpusalo(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 794 5694

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitaalisten palvelujen kehittäminen koskee laaja-alaisesti koko yhteiskuntaa parantamalla toimintojen kustannustehokkuutta ja tuomalla markkinoille uusia innovatiivisia ratkaisuja. Muodostumassa oleva uudentyyppinen eri liiketoimintoja yhdistävä arvoverkko parantaa palvelunkehityksen laatua sekä kustannustehokuutta.

Datajalostamo malli ja sen mukaisen arvoverkkoarkkitehtuurin pohja luotiin Miktech Oy:n 31.12.2014 päättyneessä ”Digitaalisen liiketoiminnan Näkijä (DM Näkijä)” hankkeessa. Hankkeen strateginen perusta on luotu Digitalmikkeli klusterin strategiatyössä.

”Uusia liiketoimintoja linkitetystä datasta (ULLD)” hanke edistää uuteen digitaaliseen palveluympäristöön siirtymisen muutosta Mikkelin seudulla. Hankkeen tavoitteena on innovatiivisen liiketoiminnan kehityksen kiihdyttäminen ja entistä kustannustehokkaamman palvelutuotannon aikaansaaminen. Tehtävänä on linkitetyn datan hyödyntämiseen tähtäävän kehitysprosessin ja sen työkalujen (ULLD työkalu) kehittäminen alalla toimivien yritysten välisen verkostoitumisen ja datajalostustoiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on edistää näiden avulla palvelunkehittäjien paikallisen ekosysteemin rakentumista. Uusien linkitettyyn dataan perustuvien palvelujen ULLD työkalu kehitetään iteratiivisesti ja testataan pilotoimalla todellisessa markkinaympäristössä.

Hankkeen suunnitelmassa on huomioitu uuden palvelutuotannon arvoketjun keskeiset toiminnot: datan avaaminen, datan jalostaminen, palvelujen kehittäminen sekä palvelujen kehittämisen liittäminen palvelujen operointiin. Hanke perustuu erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteisiin ponnistuksiin uudenlaisen palvelutuotannon ekosysteemin luomiseksi.
PK -yritykset nähdään suurimpana potentiaalina uusien innovatiivisten digitaalisten palveluiden tuottajina ja toisaalta myös palveluiden hyödyntäjinä julkisia toimijoita unohtamatta.

Palveluiden tuottajat ovat useasti PK- ja Startup yrityksiä, joilla on vahva oman alansa teknologiaosaaminen, mutta joilta puuttuu kannattavan yritystoiminnan kehittämiseen liittyvä laaja-alainen strateginen ja operatiivinen osaaminen linkitetyn datan hyödyntämiseksi palvelujen kehittämisessä. Toisaalta näiden toimijoiden potentiaaliset asiakkaat omine uusine digitaalisine palveluideoineen eivät välttämättä löydä näitä innovatiivisia palvelukehittäjiä.

Datajalostamo konsepti on uusi tapa tuottaa yhteistyössä palvelukehittäjien ja näin asiakkaiden sekä muiden toimijoiden kesken linkitetyn datan avulla täysin uudentyyppisiä palveluja tai liiketoimintaa.

Hankkeen tavoitteina on:
- Linkitetyn datan käyttöönoton edistäminen palvelujen kehittämisessä hankkeessa kehitettävän toimialariippumaton geneerinen ULLD työkalun avulla.
- Datajalostamo - konseptin pilotointi linkitetyn datan hyödyntämiseksi
- Datan käytön lisääminen
- Datan uudet hyödyntämismallit (5 kpl) ja uudet yritysaihiot (5 kpl)
- Kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:
- Hankkeessa kehitetään toimialariippumaton geneerinen ULLD työkalu (kehitysprosessi ja tarvittavat työkalut) uusien liiketoimintojen kehittämiseksi Datajalostamo-konseptin pohjalta.
- Datajalostamo-konseptin pilotointi: Hankkeen aikana toteutetaan 2-3 pilottikohdetta ja samalla toteutetaan ULLD työkalun iteratiivinen kehittäminen ja testaus todellisessa markkinaympäristössä.
- Tuetaan datavarastojen sekä dynaamisten datavirtojen käytön lisäämistä.
- Tuetaan Datajalostamo arkkitehtuuria ja hiljaisen datan säilömisen muuttamista datan hyödyntämiseksi liiketoimintana.
- Osallistutaan ja seurataan aktiivisesti kansallista ja kansainvälistä datan avaamiseen ja siihen liittyvien palvelujen kehittämiseen liittyvää tutkimusta ja keskustelua.

Hankkeen keskeisimmät konkreettiset tulokset:
- Testattu ja dokumentoitu ULLD työkalu uusien digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
- Avoimen datan hyötyjen ymmärtäminen kasvaa Mikkelin seudulla ja julkisten toimijoiden motiivi omien datojensa avaamiseen kehittäjien käyttöön lisääntyy.
- Mikkelissä toimii kasvava sovellus- ja palvelukehittäjien joukko ja palvelukehitystä tukeva ekosysteemi.
- Mikkelissä toimii vähintään 1 kansallisen tason dataoperaattori-toimija

Pitemmällä tähtäimellä hanke vaikuttaa siihen, että:
- Hankkeessa kehitetty ULLD työkalu on laajassa käytössä eri toimialojen palvelutuottajilla
- Suomeen on syntynyt vakioitu tapa datan avaamiseen ja eri liiketoimintojen muodostama kustannustehokas arvoverkko avattuun dataan perustuvien palvelujen tuottamiseksi.
- Mikkelissä tapahtuva sovelluskehitys on kansallisesti hyvin tunnettuja ja arvostettuja.
- Mikkeliin syntyy vähintään luokkaa 100 uutta digitaalisten palvelujen tuottamiseen ja sitä tukevaan datajalostukseen liittyvää työpaikkaa vuoteen 2017 mennessä
- Digitaalisuuden kehittämiseen liittyvä eri toimijoiden T&K toiminnan volyymi kasvaa 2,0 miljoonalla eurolla

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijainen kohderyhmä ovat alueen pk-yritykset, jotka verkostoitumalla ja yhteistyöllä kykenevät luomaan uutta liiketoimintaa tai laajentamaan sekä modernisoimaan nykyistä palvelutarjontaansa. Erityisesti uusien digitaalisten palvelujen kehittäjät hyötyvät hankkeen puitteissa kehitettävästä työkalusta.

Datajalostamon mukaisten arvoketjujen muodostuminen vahvistaa paikallisten yritysten ekosysteemin syntymistä. Tämän ekosysteemin vakiinnuttavana tekijänä on muodostuva revenue sharing -periaatteella toteutuva tulonjako yritysten kesken.

Hankkeessa toteutettavien työkalujen hyödyntäjiä ovat liiketoimintojen kehittämisen konsulttiyhtiöt sekä yritykset, jotka haluavat itsenäisesti toteuttaa muutoksen. Mikkelin seudulla ja laajemminkin Etelä-Savossa on useita alan yrityksiä, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia.

Datajalostamo- ja dataoperaattori-toimintaa käynnistävät yritykset hyötyvät hankkeen tuloksista uuden kansallisen tason tai jopa kansainvälisen liiketoiminnan syntymisen kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kyse on myös uuden yksityisen liiketoiminnan kiihdyttämisen lisäksi Mikkelin seudun muistiorganisaatioiden, kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden digitaalisten palvelujen ja datavarantojen hyväksikäytön lisäämisestä.

Kohderyhmiä hankkeella ovat pääosin Digitalmikkeli klusterin toimijat. Esimerkiksi muistiorganisaatioiden osalta keskeistä on datan jalostaminen ja tulovirtojen aikaansaaminen takaisinpäin. Muistiorganisaatioille on mahdollista luoda uusi jakelukanava hallitsemiensa datojen hyödyntämiseksi.

Toisaalta kohderyhminä ovat myös uusia palveluja tarjoavat toimijat kuten kaupunki, kiinteistönhallintayhtiöt, matkailualan yritykset ja mahdollinen sotahistoriakeskus, jotka voivat tehostaa oman toimintansa ja palvelujen saavutettavuutta, kustannustehokkuutta ja ekologisuutta, ottamalla käyttöön uusia kannattavasti tuotettuja tai kustannuksia säästäviä digitaalisia palveluja joko konsulttiyhtiön kautta tai itse toteuttamalla muutoksia. Myös palveluja käyttävät loppuasiakkaat voidaan katsoa välilliseksi kohderyhmäksi.

Hankkeen välillisiä hyötyjiä ovat digitaalisen palvelutuotannon kehityksestä hyötyvät ja sitä tukevat yksityiset ja julkiset tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Näitä ovat Mikkelin seudulla toimivat eri Helsingin yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun tuotekehitys- ja koulutusyksiköt.

Teema tukee myös jo nyt alalla merkittävän Otavan Opiston kehittymistä datan soveltajana

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 140 606

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 131 710

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 190 867

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 180 781

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Hirvensalmi, Pertunmaa, Puumala, Mäntyharju, Kangasniemi, Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Datajalostamotoiminta on sukupuolineutraalia
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Datajalostamotoiminta on sukupuolineutraalia
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Datajalostamotoiminta on sukupuolineutraalia

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Pilotoitava datajalostamotoiminta vahvistaa suoraan ja välillisesti dataa hyödyntävien palveluyritysten syntymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Datajalostamo -konseptien painopiste on uusien aineettomien palvelujen kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uusia liiketoimintoja linkitetystä datasta -hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ajalla 1.4.2015 - 31.3.2017 toteuttama avoimen ja linkitetyn tiedon käyttöä edistävä hanke. Avoimella tiedolla tarkoitetaan tässä yhteydessä julkishallinnolle, organisaatioille ja yrityksille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisille vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Linkitetty tieto sisältää lisäksi teknisen ohjeen tai käytännön eri aihealueita sisältävän datan esittämiseen.

Keskustelu avoimen ja linkitetyn datan asemasta on ollut voimissaan 2000-luvulla euroopanlaajuisen trendin siivittämänä. Euroopan unioni on aloittanut useita avoimen datan ohjelmia ja luonut avoimen datan strategian osaksi yhtenäisten lähimarkkinoiden tavoitetta. Keskustelun juuria voidaan osaltaan jäljittää vuoden 2003 loppuun, jolloin direktiivi 2003/98/EC julkisen sektorin tuottaman tiedon uudelleenkäytettävyydestä tuli voimaan. Direktiivi rohkaisee Euroopan unionin jäsenmaita saattamaan tuotetun tiedon mahdollisimman suurelta osin uudelleen käytettäväksi. Datan käyttö ja liiketoiminnallinen soveltaminen Suomessa kulki hankkeen aloitushetkellä kansainvälistä keskitasoa jonkin verran jälkijunassa. Hankkeen tavoitteiksi asetettiin hakuhetkellä (1) linkitetyn datan käyttöönoton edistäminen palvelujen kehittämisessä, (2) Datajalostamo-konseptin pilotointi linkitetyn datan hyödyntämiseksi, (3) datan käytön lisääminen sekä (4) datan uudet hyödyntämismallit ja yritysaihiot. Lisäksi tavoitteena oli myös kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen.

Linkitetyn datan käyttöönottoa ja ja edistämistä (datan hyödyntämistä) edistettiin hankkeella etsimällä ketteriä yhteistyökumppaneita ja pilottiprojekteja. Tätä tarkoitusta varten hankkeella on säännöllisesti tavattu digitaalista palveluntuotantoa järjestäviä yhteisöjä ja yrityksiä sekä verkostoiduttu kansallisten datatoimijoiden kanssa. Hankeaikana on tavattu lähes 200 toimijaa, joiden kanssa on keskusteltu erityyppisistä projekteista. Lisäksi on arvioitu 9 toimijoiden tuottamaa liiketoimintasuunnitelmaa ja osallistuttu kuuden projektisuunnitelman valmisteluun ja määrittelytyöhön. Hankkeen avulla on osallistuttu myös projektien rahoitussuunnitteluun ja avustettu toimijoita keräämään 483 000 euroa projektirahoitusta (yksityistä, oman pääoman ehtoista, lainarahoitusta ja julkista). Datan hyödyntämisen ja käytön kartoituksien ja verkostoitumisen kautta hanke on osallistunut yhteensä 5 pilottiprojektin (ks. tulokset ja kuvaus liite 2) toteuttamiseen. Näiden kautta haettiin datan hyödyntämisprojektissa tunnistettavia yhteisiä tekijöitä prosessin kulusta ja toteutuksesta. Kokemukset kerättiin ULLD-prosessimalliksi (projektin tavoite 1), joka edustaa tyypillistä usean toimijan data/tietojärjestelmäprojektin esimerkkiä. Projekteissa mm. kerättiin 3000 vesinäytettä, avattiin 10000 laivadokumenttia avoimeksi dataksi, yhdistettiin ympäristötietoutta uudeksi tietojärjestelmäksi sekä käytettiin avoimia työkaluja digitaaliseen rakennusmallinnukseen. Tarkemmat pilottikuvaukset ja hankkeen osuus pilottiprojektissa on raportoitu hankkeen tuloksissa (kohta 4.2 sekä liite 2). Pilotteihin osallistuneet toimijat olivat Kakkaramäki Oy, Censeo Oy, Metatavu Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, BlueLeg Monitor B.V., Water Insight, Varkauden kaupunki, Suomen elinkeinoelämän keskuarkisto ELKA, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ESSOTE, Suomen ympäristökeskus SYKE, Mikkelin kaupunki sekä Mipro Oy. Toimijat ovat rahoittaneet projektissa kukin omat kehityskustannuksensa.

Datajalostamo-konsepti on yksinkertaistettuna hahmotelma liiketoimintayksiköstä, joka hankkii säilytykseensä dataa tuottaen tästä kaupallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä palvelutuotteita. Konseptin tueksi Mikkelin alueelta kartoitettiin kaikki datakeskuksen sijoittamiseen soveltuvat alueet. Tieto ja edellytykset koottiin toimijoiden yhteiseen Datakeskus Mikkeli -selvitykseen. Lisäksi pitkälle meneviä keskusteluja käytiin Mikkelin Puhelin Oyj:n kanssa sekä arkistotoimijoiden kanssa. Hankeaikana Mikkelin alueelle ei kuitenkaan ole saatu perustettua kansallisesti merkittävää Datajalostamo -yksikköä, joten konseptia on pilotoitu pienemmissä projekteissa, mm. Ympäristötiedon johtamisjärjestelmän (Censeo Oy) osana. Keskustelut kansallisen datajalostamotyyppisen digitointiyksikön perustamisesta ovat edelleen meneillään (selvitystyö alkanut Arkistolaitoksen projektissa 7/2017).

Datan käytön lisäämistä ja avoimen datan ymmärrystä edistettiin hankkeen aikana tilaisuuksin ja vierailuin. Vuosien 2015- 2017 aikana ULLD-hanke on ollut mukana järjestämässä yhteensä 18 tilaisuutta Mikkelissä ja Suomessa. Hankkeen yhteistyökumppanina ovat tilaisuuksissa toimineet mm. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Digimi ry sekä Open Knowledge Finland ry. Seminaarityyppiset tilaisuudet järjestettiin Mikkelissä 10/2015 ja Helsingissä 2/2016. Lisäksi Mikkelissä järjestettiin keskustelutilaisuuksien sarja 3/2016 - 9/2016 (yksi per kuukausi) ja toimijoiden omakustanteinen yhteismatka ICTexpoon Helsinkiin. Kasvavan sovellus- ja palvelukehittäjien joukon osalta ICT-ammattilaisten kysyntä alueella on haastattelujen mukaan kasvussa.

Uusien mallien, tuotteiden ja yritysaihioiden osalta on pyritty edistämään erityisesti avoimiin datalähteisiin perustuvaa liiketoimintaa. Hankekaudella Mikkeliin perustetiiin Avoimen lähdekoodin periaatteeseen liiketoimintansa perustava Metatavu Oy. Lisäksi kolme viidestä hankkeen pilottikohteesta (kohta 4.2 tai liite 2) perustui avoimeen dataan, sen linkittämiseen ja hyödyntämiseen. Hankkeella on arvioitu 9 toimijoiden tuottamaa datan käyttöön perustuvaa liiketoimintasuunnitelmaa. Ympäristötiedon johtamisjärjestelmän osana tunnistettiin uusi operaattoriyrityksen rooli, joka on edelleen toteutumatta mutta toimijoiden keskustelussa.

Datan hyödyntämismallien osalta hanke käytti arvioinnin pohjana professori Matti Rossin tunnistamia avoimen datan liiketoimintamalleja, jonka pohjalta toteutuneet pilottityöt luokiteltiin viiteen eri luokkaan. Tarkemmassa tarkastelussa todettiin, että pitkäaikainen datalähtöinen liiketoiminta muodostuu todennäköisesti kahteen Rossin olettamista: (1) useiden datalähteiden yhdistämiseen ja tästä tarjottaviin analyysi- ja SaaS-palveluihin tai (2) kykyyn löytää uusi aineistomassa, joka tuottaa yksityiselle toimijalle nopean toimijan edun (ns. first mover advantage). Sen sijaan nopeat pilottikokeilut perustuvat usein yhden tietolähteen hyödyntämiseen ja mahdollisesti tätä käytettäväksi jalostavaan algoritmiin.

Hanke on ylittänyt asiakasmääriltään (asiakkaiden määrä n. 200, pilottien määrä 5 ja tuotteiden määrä 7) hakuvaiheensa arviot, mutta toisaalta hakuvaiheessa arvioitu 100 työpaikan lisäys alueella digitaalisten palvelujen tuottamisessa tapahtunee nykyvauhdilla selkeästi hitaammin, kenties vuoteen 2019 mennessä. T&K toiminnan volyymin osalta toimijoilla on käynnissä merkittäviä investointihankkeita alueella, joihin hankkeen välittömästi vaikuttama T&K rahoituksen lisäys on ollut hankeajalla 483 000 euroa. Hankkeen hakuvaiheessa arvioitu 2MEUR tutkimus- ja kehitysvolyymin lisäys toteutuu kokonaisuudessaan, mikäli Arkistitoimijoiden kaavailema digitehdas Mikkeliin toteutuu. Hankkeen päättymishetkellä neuvottelut ovat edelleen kesken.