Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70968

Hankkeen nimi: Muotoiluyhteistyön kansainvälistymisselvitys

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1978283-1

Jakeluosoite: PL 8216

Puhelinnumero: 016 3221

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.rovaniemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Nuutinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Maaseutupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.nuutinen(at)rovaniemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400341226

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rovaniemeläisten mikro- ja pk-yritysten on vaikeaa päästä kansainvälisille markkinoille. Sama ongelma on todettu koko Suomessa. Mikro- sekä pk-yritykset tarvitsevat tukea verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen ja uusiin yhteistoimintamuotoihin. Erityisesti Aasian markkinat ovat tulevaisuudessa yhä useamman pk-yrityksen tavoitteena. Rovaniemen kaupunki on tehnyt yhteistyötä Sapporon kaupungin ja alueen toimijoiden kanssa useiden vuosien ajan. Yhteistyössä on tullut esiin mahdollisuus yhdistää voimavarat muotoiluosaamisessa. Koska kummassakin kaupungissa on osan vuotta talviset olosuhteet, ongelmatkin ovat osittain saman tyyppisiä.

Hankkeen tavoitteena on selvittää pilottimaisen kokeilun avulla eri yhteistyökumppaneiden valmius rakentaa tulevaisuudessa liiketoimintaan tähtäävää yhteistyötä. Hankkeen teemaksi on valittu muotoilualan yritysten lisäksi hoiva-alan palveluja tekevät yritykset. Tunnistettuja yhteistyötahoja ovat Rovaniemen ja Sapporon kaupungit, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ja Sapporo City University sekä kummankin alueen yritykset.
Hankkeessa kartoitetaan yhteistyökumppaneiden odotukset ja valmiudet yhteistyöhön, järjestetään yhteiset työpajat sekä näytetään käytännön esimerkkien avulla miten muotoilua käytetään kummassakin kaupungissa ja niissä toimivissa yrityksissä erityisesti talvisissa olosuhteissa sekä etsitään uusia avauksia yritysten liiketoimintaan.

Hankkeen tuloksena saadaan aikaan suunnitelma, jonka sisältönä on toteuttaa erilaisia pilotointi- ja demonstraatiokokeiluja sekä kokeilujen kautta ottaa käyttöön uusia palveluita ja tuotteita sekä kaupallistaa niitä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat rovaniemeläiset/lappilaiset mikro- ja pk-yritykset, oppilaitokset sekä Rovaniemen kaupunkikonserni. Koska hankkeessa toteutetaan selvitys yhteistyömahdollisuuksista Sapporon alueen toimijoiden kanssa, yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat vastaavat toimijat Sapporossa. Hankkeen kustannukset kohdistuvat vain suomalaisten toimijoiden kustannuksiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa ei ole välillisiä kohderyhmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 54 660

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 42 494

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 91 925

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 70 985

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti; arviointi on tehty suvauskoneella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti; arviointi on tehty suvauskoneella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei kohdistu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 7
Erityisesti Lapissa yritysten kasvumahdollisuudet ja kannattavuus vain paikallisten markkinoiden varassa ovat vähäiset. Hanke luo yrityksille mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaansa kansainvälisille markkinoille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Hanke luo mahdollisuuksia terveys- ja hoiva-alan yrityksille kehittää omia palvelutuotteitaan kansainvälisille markkinoille.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 6
Hankkeella on mahdollisus erityisesti pitkällä tähtäimellä edistää ikääntyneiden hyvinvointia yritysten laadukkaampien tuotteiden kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 2 3
Hanke edistää kansainvälisen yhteistyön kautta ymmärtämään erilaisia liiketoimintakulttuureja.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoite oli selvittää japanilaisten ja suomalaisten yhteistyökumppaneiden valmius rakentaa tulevaisuudessa liiketoimintaan tähtäävää yhteistyötä. Hankkeen ytimessä olivat japanilaiset ja suomalaiset yritykset. Hanke oli luonteeltaan selvityshanke, jonka tavoitteena oli kehittää yritysten kansainvälistä toimintaympäristöä. Tästä syystä keskeisiä ydintoimijoita olivat myös julkiset organisaatiot kuten Rovaniemen ja Sapporon kaupungit, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu, Sapporo City University, Sapporon Chamber of Commerce sekä alueen yritykset.

Hankesuunnitelman mukaisesti Rovaniemen kaupunki laati yhteistyössä Sapporon toimijoiden kanssa hankkeen jatkotoimenpiteistä yhteistyösuunnitelman. Se kuvaa mahdollisessa jatkohankkeessa toteutettavia erilaisia pilotointi- ja demonstraatiokokeiluja sekä kokeilujen kautta käyttöönotettavia uusia palveluja ja tuotteita sekä niiden kaupallistamista. Osa pilottikokeiluista voidaan toteuttaa suoraan yritysten välisinä toimintoina selvityshankkeen aikana luotuja kontakteja hyödyntäen.

Yhteistyösuunnitelma perustuu pääasiassa hankkeen aikana toteutettujen toimenpiteiden yhteydessä kertyneisiin aineistoihin; työpajat Sapporossa ja Rovaniemellä, työpajojen yhteydessä toteutetut japanilaisten yritysten ja toimijoiden videohaastattelut Sapporossa ja Rovaniemellä, yhteistyösopimuksen laatimiseksi toteutetut sapporolaisten yritysten ja toimijoiden haastattelut sekä rovaniemeläisten yritysten ja oppilaitosten haastattelut marras- joulukuussa 2016.

Hankkeessa mukana olleet ja haastatellut rovaniemeläiset yritykset olivat pääasiassa pientuotantoyrityksiä, mutta mukana oli myös talonrakentamista. Japanilaiset yritykset olivat erilaisia, myös yritysten koko vaihteli suuresti. Yleisesti japanilaiset yritykset olivat kooltaan suurempia. Suurimpana kumppanina oli Sapporon Daimarun tavaratalo, jonka liikevaihto oli 1,35 miljardia euroa. Valtaosa japanilaisista yrityksistä oli tuotteita ja palveluja myyviä yrityksiä.

Hankkeen tuloksena syntyi aito yhteistyön halu ja luottamus japanilaisten ja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Tältä pohjalta oli helppoa rakentaa konkreettinen yhteistyön toteutussuunnitelma, johon japanilaiset ja suomalaiset toimijat sitoutuivat. Sitoutuminen varmistettiin haastatteluilla sekä Japanissa että Suomessa. Nämä tulokset on koottu "ROVANIEMI JAPANI yhteistyön toteutussuunnitelmaan". Suunnitelma sisältää 7 konkreettista pilottikokeilua ja 16 toimenpidettä, jotka toteuttamalla olisi mahdollista edistää mikro- ja pienyritysten kansainvälistymistä ja pääsyä Aasian markkinoille. Selvityshankkeen aikana siihen osallistuneet yritykset solmivat 3 – 4 uutta kontaktia japanilaisiin yhteistyökumppaneihin, oppivat japanilaista kulttuuria ja liiketoimintatapoja sekä sen, että tuotteita tai palveluja tulee kehittää niiden sovittamiseksi Japanin markkinoille.

Sekä japanilaiset että suomalaiset yritykset pitivät hanketta erittäin onnistuneena. Se oli heidän mielestään uuden tyyppinen tapa rakentaa yhteistyökonsepteja pientuotanto- ja palvelualoilla. Hanke vastasi suomalaisten yritysten mielestä konkreettisesti heidän ajankohtaisiin tarpeisiinsa.