|
|
|
Hankekoodi: A70996
Hankkeen nimi: Arktisen aurinkoenergian hyödyntämisedellytykset
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.8.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: 020 798 6000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: RINTALA MIKKO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projekti-insinööri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.rintala(at)lapinamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-4612374
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Fossiilisten polttoaineiden käytön korvaaminen uusiutuvien energioiden käytöllä on viimevuosina tullut erittäin ajankohtaiseksi maailmanlaajuisesti. Euroopan Unionin asettamiin tavoitteisiin pääsemiseksi tehtävät toimenpiteet käsittävät kaiken energiaa kuluttavan ja tuottavan toiminnan. Suomessa onkin viimevuosina pyritty lisäämään etenkin lämmön ja sähkön tuotannossa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä.
Lisääntyvä uusiutuvien energioiden hyödyntämisen tarve ja kiinnostus aurinkoenergian hyödyntämisestä on luonut tarpeen tarkastella hyödyntämistä myös sellaisilla alueilla, joissa on perinteisesti oletettu olevan epäsuotuisat olosuhteet järkevään toimivuuteen ja tuotantoon. Varsinkin arktiset alueet lukeutuvat näihin alueisiin, koska auringon säteilyn intensiteetin vaihtelu eri kuukausien välillä on huomattavasti suurempi verrattuna eteläisempiin olosuhteisiin. Myös arktisten alueiden muut vallitsevat olosuhteet luovat omat haasteensa aurinkoenergian tuotannossa.
Tämän hankkeen tarkoitus on tutkia aurinkoenergian hyödyntämisen edellytyksiä arktisella alueella. Tavoitteena on selvittää ja luoda kuva siitä, mitkä nykyiset teknologiat toimivat parhaiten näissä olosuhteissa ja kerätä käyttäjäkokemuksia olemassa olevista aurinkosähköä tuottavista ratkaisuista. Hankkeessa selvitetään myös aurinkoenergian tuottamiseen ja tuotannossa käytettäviin metallirakenteiden materiaaleihin liittyvät lainsäädännöt sekä standardit.
Yhtenä tavoitteena hankkeessa on selvittää mahdollisuutta ohjata tai jakaa tuotettu sähköteho haluttuihin kulutuspisteisiin. Tämä tarkoittaa omakotitalossa kuormituksen laskiessa tehon ohjaamisen talon sähköverkon sijaan esimerkiksi lämminvesivaraajaan. Tavoitteena on löytää automaatiojärjestelmät joka mahdollistavat edellä kuvatun ohjauksen ja jakamisen sekä kartoittaa aiheeseen liittyvät tutkimukset.
Hankkeessa julkaistaan Arktinen aurinkovoimala -opas, jossa esitetään:
- Arktisen aurinkoenergian tuotannon hyvät käytännöt sekä käyttökokemukset
- Tiedot lainsäädännöstä, standardeista, ja määräyksistä sekä tuotannon että materiaalien osalta
- Arktisiin olosuhteisiin soveltuvimmista aurinkosähkön tuotantotekniikoista, -materiaaleista ja -ratkaisuista
- Perustieto aurinkoenergian tuottamiseen käytettävien tekniikoiden toimintaperiaatteista
Tärkeimmät tiedot aurinkoenergian hyödyntämiseen arktisissa olosuhteissa, pienessä- ja keskisuuressa mittakaavassa, kootaan oppaassa helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, josta saa kattavat perustiedot aurinkoenergian hyödyntämiseen arktisilla alueilla.
Lisäksi hankkeessa on tarkoitus esittää kerätyn tiedon pohjalta arktinen aurinkovoimalakonsepti, joka hyödyntää arktisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvia käytäntöjä sekä tekniikkaa.
Välittömänä hyödynsaajana hankkeessa on Lapin ammattikorkeakoulu Oy jossa varsinkin TKI sekä opetus saavat välitöntä hyötyä hankkeesta.
Välillisiä ja välittömiä hankkeen hyödynsaajia ovat kaikki arktisilla alueilla asuvat yksityiset henkilöt, kunnat ja yhteisöt sekä yritykset jotka voivat hyötyä aurinkoenergian tuottamisesta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 49 011
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 37 260
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 65 348
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 49 679
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin
Kunnat: Savukoski, Ylitornio, Kittilä, Inari, Posio, Pello, Sodankylä, Enontekiö, Muonio, Keminmaa, Kolari, Ranua, Tornio, Pelkosenniemi, Salla, Simo, Rovaniemi, Tervola, Kemijärvi, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| Edistää arktisten alueiden aurinkoenergian käyttö ja tuotanto mahdollisuuksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Välillisesti saavutettava aurinkoenergian hyödyntämisen lisääntyminen vaikuttaa pienentävästi ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 7 |
| aurinkoenergia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 2 |
| riippuu hyödyntämistavoista | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| uusiutuvan energian hyödyntämisen osaaminen | ||
Arktisen Aurinkoenergian Hyödyntämisedellytykset -hanke toteutettiin esiselvityshankkeena. Hankkeen päätarkoitus oli luoda käsitys siitä, mitkä nykyiset teknologiat soveltuvat parhaiten käytettäviksi aurinkosähkön tuotantoon arktisilla alueilla. Hanke koostui viidestä työpaketista.
Ensimmäisessä työpaketissa vertailtiin Lapin maakunnan alueella toiminnassa olevia aurinkosähkön tuotantolaitoksia sekä haastateltiin niiden käyttöhenkilöstöä. Vertailun tuloksena saatiin käsitys todellisista tuotantoarvoista arktisissa olosuhteissa.
Toisessa työpaketissa selvitettiin pienen- ja keskisuuren mittakaavan aurinkoenergian tuotantoon liittyvä lainsäädäntö, standardit ja vaadittavat sopimukset. Selvityksessä tarkasteltiin myös aurinkosähkön tuotannossa käytettäviin kiinnitysmateriaaleihin liittyvät standardit ja vaatimukset.
Kolmannessa työpaketissa tutkittiin aurinkosähköllä tuotetun tehon kohdentamisen mahdollisuutta käyttökohteessa. Selvityksessä esitettiin ratkaisumalli jolla tehon kohdentaminen on mahdollista toteuttaa. Esitetyn ratkaisumallin käyttäminen vaatii kuitenkin jatkotutkimusta, mikäli sitä halutaan käyttää todellisessa käyttökohteessa.
Neljännessä työpaketissa selvitettiin arktisille alueille parhaiten soveltuvat aurinkopaneelitekniikat, invertteritekniikat sekä aurinkosähkön tuotantolaitteiden kiinnitysmateriaalit. Selvityksen tuloksista ja hankkeessa kerättyjen tietojen ja haastattelumateriaalien pohjalta laadittiin Arktisen aurinkosähkön hyödyntämisen opas. Opas julkaistiin osana Lapin Ammattikorkeakoulun julkaisusarjaa. Julkaisun tarkoituksena on tuoda arktisilla alueilla toimiville tahoille tietoa aurinko- energian hyödyntämisestä aurinkosähköjärjestelmiä hyväksikäyttäen. Julkaisu on tarkoitettu tuomaan perustietoa kaikille aurinkosähkön tuottamisesta kiinnostuneille arktisilla alueilla toimiville tahoille.
Viidennessä työpaketissa suunniteltiin esimerkkivoimala käyttäen arktiselle alueelle soveltuvimpia tekniikoita. Esimerkkivoimala esitettiin laskennallisena mallina käyttäen todellista kohdetta lähtökohtana suunnittelulle. Työpaketissa myös verrattiin suunniteltua esimerkkivoimalaa Helsingin Suvilahdessa sijaitsevaan saman kokoluokan voimalaan.