|
|
|
Hankekoodi: A70997
Hankkeen nimi: Kokkola Industrial Symbiosis System, KISS
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Centria ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1097805-3
Jakeluosoite: Taonpojankatu 2
Puhelinnumero: 06 825 0000
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.centria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna-Kaisa Koponen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna-kaisa.koponen(at)centria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447250270
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Eurooppa on vuosikymmeniä hyötynyt resurssien intensiiviseen käyttöön perustuvasta vaurauden ja hyvinvoinnin kasvusta. Tällä hetkellä käsillä on kuitenkin merkittävä haaste: talouskasvua on edistettävä työpaikkojen ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta samalla on varmistettava, että tämä kasvu on laadultaan sellaista, että se johtaa kestävään tulevaisuuteen. Talouden on muututtava merkittävästi, jotta näihin haasteisiin voidaan vastata ja muuttaa ne mahdollisuuksiksi. Muutoksia tarvitaan energia-, teollisuus- ja maataloussektoreilla sekä tuottajien ja kuluttajien käyttäytymisessä. Valmistautuminen muutokseen oikea-aikaisella, ennakoitavalla ja hallitulla tavalla mahdollistaa sen, että voimme edelleen kartuttaa vaurauttamme ja parantaa hyvinvointiamme sekä vähentää resurssienkäytön määrää ja vaikutusta.
Kokkola Industrial Symbiosis System -hankkeen (KISS) tavoitteena on parantaa alueellamme jo olemassa olevan liiketoiminnan kannattavuutta sekä synnyttää uutta teknologia- ja palveluliiketoimintaa, mikä saavutetaan:
1) jalkauttamalla alueen prosessiteollisuuden yrityksiin kiertotalouden ja resurssitehokkuuden toimintatavat,
2) auttamalla yrityksiä ja muita toimijoita (tutkimus- ja palveluorganisaatiot, viranomaiset) tunnistamaan ja tehostamaan keskinäisten resurssien hyödyntämistä ja ainekiertojen sulkemista, sekä
3) luomalla edellytykset alueella teollisten symbioosien hyödyntämiselle materiaalien, energian ja resurssien kierrättämiseksi yli toimialarajojen yrityksestä toiseen.
Liiketoiminnan kehittymisen ohella resurssiviisaan toiminnan ja kiertojen sulkemisen vaikutuksesta säästetään neitseellisiä raaka-aineita, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, vähennetään kaatopaikkajätteen määrää, lisätään kierrätettävän tai uudelleenkäytettävän materiaalin käyttöä, vähennetään vaarallisten jätteiden muodostumista ja tehostetaan veden käyttöä.
Hankkeen tavoitteena on edesauttaa Eurooppa 2020 -strategian "Resurssitehokas Eurooppa" -lippulaivahankkeen ja ”Kohti resurssitehokasta Eurooppaa” -etenemissuunnitelman toteuttamista resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi ja kestävän kasvun mukaisen talouskasvun saavuttamiseksi. Tavoitteena on etenemissuunnitelman mukaisesti tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä auttaa yrityksiä tekemään yhteistyötä tuottamiensa jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiseksi siten, että vuoteen 2020 mennessä jätettä käsitellään resurssina ja enemmän materiaaleja päätyy kierrätykseen korkeatasoisen kierrätyksen kautta.
Hankkeen määrällisenä tavoitteena on saada aikaan 15 työpaikkaa. Tähän lasketaan kuulu-vaksi myös ne työpaikat, jotka saadaan säilytettyä hankkeen myötä saavutettavien tulosten / toteuttavien toimenpiteiden seurauksena. Tavoitteena on saada aikaan yksi uusi yritys. Hankkeessa toteutettava työ ja toimenpiteet huomioiden uusi yritys tulisi toimimaan sivuvirtojen käsittelijä ja muokkaajana, jolloin aiemmista sivu- ja hukkavirroista muodostuu teollisen symbioosin kautta arvokasta raaka-ainetta, joko sivuvirran tuottaneelle yritykselle tai muulle ulkopuoliselle yritykselle. Uusi yritys voi myös olla tahoja, joka tässä yhteydessä käyttää raaka-aineenaan toisen yrityksen tuottamaa ja kolmannen tahon muokkaa-maa / käsittelemää sivuvirtaa. Hankkeeseen osallistuvien yritysten kokonaismääräksi on arvioitu 10 ja muiden organisaatioiden lukumäärällisenä tavoitteena on 20.
Kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta tukevan toiminnan käynnistäminen ja edistäminen toteutetaan hankkeessa konkreettisten esimerkkitapausten avulla. Näissä esimerkkicaseissa hyödynnettäviä jäte/sivuvirtamatriiseja ovat mm. suolapitoiset nestemäiset sivuvirrat, suolapitoiset suotolietteet, orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätevedet, tislaamalla kierrätettävät liuotinsivuvirrat, metallisia arvokomponentteja sisältävät sivuvirrat, teollisuuden polymeerijätteet sekä maatalouden energiapitoiset sivuvirrat. Esimerkkitapausten ohella hankkeessa tullaan etsimään ja toteuttamaan myös muita taloudellisen tehokkuuden ja ympäristövaikutusten minimoimisen yhdistäviä caseja.
Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen yritykset. Yritysten kautta hankkeen kansantaloudelliset vaikutukset kohdentuvat välillisesti myös alueen elinkeinoelämään ja asukkaisiin kiertotalouden myötä säilytettävien työpaikkojen, syntyvien uusien työpaikkojen sekä syntyvän uuden liiketoiminnan (esim. uudet yritykset, jotka käsittelevät, jatkojalostavat tai hyödyntäviä syntyviä sivuvirtoja) myötä. Ympäristön kuormituksen vähenemisen seurauksena saavutettavan ympäristön tilan kohentumisen vaikutukset ulottuvat myös alueen asukkaisiin.
Hanke lisää alueen omavaraisuutta hyödyntämällä alueella jo olevia materiaali-, energia- ja henkilöresursseja sekä pienentämällä ympäristön kuormitusta vähentämällä tuotteiden elinkaaren aikaisia päästöjä. Hankkeen myötä saavutettavia ekologisen kestävyyden hyötyjä ovat jätemäärän väheneminen, pienentynyt hiilijalanjälki, parantunut materiaalitehokkuus, parantunut energiatehokkuus, neitseellisen raaka-aineen kulutuksen väheneminen sekä veden ja energiankulutuksen väheneminen.
Hankkeen vastaavuus sekä kansallisiin että kansainvälisiin ohjelmakokonaisuuksiin on mittava, minkä seurauksena hankkeessa yhteistyöverkostoina hyödynnetään eri ohjelmakokonaisuuksien puitteissa toimivia useita eri tahoja. Motiva Oy:n koordinoima kansallinen Finnish Industrial Symbiosis System -hanke sisällytetään osaksi KISS-hanketta ja KISS-hankkeen päätoteuttaja toimii kansallisessa hankkeessa alueellisena organisoijana, jolloin synenergia kansallisen ja alueellisen hankkeen kesken on merkittävä taaten myös kattavat kansalliset yhteistyöverkostot ja niiden hyödyntämisen.
KISS-hankkeen kohderyhmänä ovat alueen yritykset. Alueemme teollisuuden selkärankana on Kokkolassa toimiva Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä, jonka alueella toimivat yli 60 yritystä tarjoavat työpaikan noin 2 000 henkilölle. Vaikka kokonaistyöpaikkojen määrä maakunnassamme onkin viime vuosina lisääntynyt, varsinaisten teollisuustyöpaikkojen määrä on ollut lievässä laskussa. KISS-hankkeella on positiivinen vaikutus alueemme teollisen toiminannan edellyttämän infrastruktuurin ylläpitämiseen ja sen toimivuuden vahvistamiseen. Tämän ohella hanke tukee ja edesauttaa uuden yritystoiminnan synnyttämistä ja kasvuhaluisten yritysten tukemista. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa vuosille 2014–2017 asetettuun Yrittävä Keski-Pohjanmaa -kehittämisalan kärkialoihin ja kehittämisen painopisteisiin viitaten myös maakuntaohjelmassa tavoitteena on suurteollisuudesta tarpeista huolehtiminen, tuottavuuden ja laadun nostaminen sekä uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja yrittäjyyden tukeminen, mikä vastaa täysin KISS-hankkeen tavoitteita ja määriteltyä kohderyhmää.
Yritysten kautta hankkeen kansantaloudelliset vaikutukset kohdentuvat välillisesti myös alueen elinkeinoelämään ja asukkaisiin kiertotalouden myötä säilytettävien työpaikkojen, syntyvien uusien työpaikkojen sekä syntyvän uuden liiketoiminnan (esim. uudet yritykset, jotka käsittelevät, jatkojalostavat tai hyödyntäviä syntyviä sivuvirtoja) myötä. Ympäristön kuormituksen vähenemisen seurauksena saavutettavan ympäristön tilan kohentumisen vaikutukset ulottuvat myös alueen asukkaisiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 338 692
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 338 692
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 411 132
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 411 632
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kokkolan
Kunnat: Kokkola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 0 |
| Hankkeen myötä vaikutus luonnonvarojen kestävään käyttöön on merkittävä. Tavoitteena on hyödyntää sivuvirtoja siten, että neitseellisen raaka-aineen käyttöä voitaisiin vähentää. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 0 |
| Hankkeessa saavutettavilla mahdollisilla toimenpiteillä on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen pienenemiseen, esim. mikäli aiemmin polttolaitokselle ohjatut jätevedet voidaan käsitellä uudella vähähiilisellä menetelmällä, saadaan poltossa syntyviä CO2- ja NOx-päästöjä pienennettyä merkittävästi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 9 |
| Kohdentamalla hankkeessa toteutettavat toimenpiteet luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, vaikutetaan välillisesti myös alueen kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Haitallisia päästöjä pienentämällä ja läjitettävän jätteen määrää vähentämällä vaikutetaan positiivisesti myös ympäröivään alueeseen, kasvillisuuteen ja eliöihin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Hankkeessa saavutettavilla toimenpiteillä on merkittävä sekä välitön että välillinen vaikutus mm. maaperään ja kasvihuonekaasupäästöjen pienenemiseen. Esim. mikäli aiemmin polttolaitokselle ohjatut jätevedet voidaan käsitellä uudella vähähiilisellä menetelmällä, saadaan poltossa syntyviä CO2- ja NOx-päästöjä pienennettyä merkittävästi. Käsittelemällä ja hyödyntämällä sivuvirta muualla tavalla kuin läjittämällä, vähennetään maaperään ja vesistöjen pilaantumisen riskiä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 9 |
| Hankkeella on merkittävä positiivinen välillinen vaikutus Natura 2000 -ohjelmassa määriteltyihin kohteisiin ja näiden alueiden eliöstöön: Luodon saaristo (alueen tunnusnro. FI0800132), Rummelön - Harrbådan (nro. FI1000003), Laajalahti (nro. FI1000004), Kokkolan saaristo (nro. FI1000033). Alueet sijaitsevat 1-25 km säteellä Kokkolan suurteollisuusalueesta, jolle osa hankkeessa toteutettavista toimenpiteistä kohdentuu. Siten hankkeen positiivinen vaikutus ulottuu välillisesti myös Natura 2000 -kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 0 |
| Hankkeen tavoitteena on parantaa alueen yritysten taloudellista kestävyyttä etsimällä mahdollisia hyötykäyttö- ja kierrätyskohteita muodostuville sivu- ja jätevirroille. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 0 |
| Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on merkittävä osa kiertotalouden ja resurssiviisaan toiminnan periaatteita, joiden käyttöön ottoon ja edistämiseen hanke tähtää. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeen vaikutukset ulottuvat pitkällä tähtäimellä alueemme elinkeinoelämään edes auttaen teollisen toiminnan jatkumista alueellamme. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 0 |
| Hanke lisää alueen yritysten, tutkimuslaitosten, viranomaisten ja muiden tahojen tietämystä kiertotalouden, teollisten symbioosien ja resurssitehokkuuden toimivuudesta ja mahdollisuuksista alueellamme. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 0 |
| Hankkeen puitteissa työstettävissä esimerkkitapauksissa materiaalien kierrätyksen ja hyötykäytön osalta painotetaan potentiaalisten käsittelymenetelmien alueellista ja kansallista sijaintia minimoiden mahdolliset kuljetusetäisyydet. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 8 |
| Hankkeen välillisenä vaikutuksena edistetään alueellista hyvinvointia ympäristöhaittojen minimoimisella ja siten luonnon monimuotoisuuden säilymisellä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on sukupuolineutraali. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus huomioiden. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 8 |
| Hanke vaikuttaa välillisesti alueemme kulttuuriympäristön säilymiseen minimoimalla teollisen toiminnan mahdollisia negatiivisia ympäristövaikutuksia ja riskejä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 0 |
| Hanke tukee alueen ympäristöosaamisen kehittämistä merkittävästi uusien mahdollisten ympäristö- ja prosessiteknisten käsittely- ja hyödyntämismenetelmien avulla. | ||
Viime vuosina on herätty siihen, että neitseelliset raaka-aineet ovat loppumassa maapallolta, mutta samalla käsissä on toinen merkittävä haaste: talouskasvun edistäminen kansalaisten hyvinvoinnin ja työpaikkojen turvaamiseksi. Kumpaankin haasteeseen olisi vastattava, mutta samalla olisi varmistettava, että tämä kasvu on laadultaan sellaista, että se johtaa kestävään tulevaisuuteen. Vuositasolla Suomessa syntyy noin 90 miljoonaa tonnia jätettä, jonka suurimpia tuottajia ovat teollisuus, kaivostoiminta sekä rakentaminen. Tuotetun jätteen uudelleenkäytön aste Suomessa on keskiarvollisesti matalampi kuin muiden kehittyneiden maiden, ja arviolta 39 % jätteestä päätyy hyödyntämättömänä läjitykseen, tuhotaan polttamalla tai sijoitetaan kaatopaikalle. Suurin osa tästä jätteestä on kemikaaleja sekä lietteitä. Teollisuudelle näiden jätteiden hyödyntäminen voi olla edessä välttämättömien raaka-aineiden ja mineraalien saatavuuden varmistamiseksi sekä hintojen nousun vuoksi.
Kokkola Industrial Symbiosis System –hankkeen (KISS) tavoitteena oli lisätä hankealueella jo olemassa olevan liiketoiminnan kannattavuutta sekä synnyttää uutta teknologia- ja palveluliike-toimintaa. Kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta tukevan toiminnan käynnistämistä ja edistämistä hankkeessa tutkittiin kahdeksan eri casen kautta, mitkä liittyvät alueella syntyviin sivuvirtoihin ja niiden karakterisointiin, optimointiin sekä hyödyntämiseen.
Hankkeen alussa määritettiin strateginen toiminta- ja yhteistyömalli, jonka perustana on avoin yhteistyö ja tunnettavuuden lisääminen kiertotalouden ja resurssitehokkuuden toimintatapojen edistämiseksi ja käyttöönottamiseksi alueella.
Case 1 suolapitoiset nestemäiset sivuvirrat: Selvitettiin sivuvirtojen sisältämät epäpuhtaudet, testattiin tekniikoita epäpuhtauksien poistamiseksi, arvioitiin sivuvirtojen käsittelykustannukset ja selvitettiin puhdistettujen sivuvirtojen markkinapotentiaali. Sivuvirtojen tiedettiin soveltuvan jätevedenpuhdistuksessa saostuskemikaalina hyödynnettäväksi, joten kartoitettiin lähialueiden jätevedenpuhdistamoilla käytössä olevia, kaupallisesti saatavia saostuskemikaaleja sekä puhdis-tamoiden kiinnostusta kierrätyspohjaisen saostuskemikaalin testaukseen. Sivuvirran sisältämän vaikuttavan aineen pitoisuutta ja pH-arvoa optimoitiin lähemmäksi kaupallisesti vastaavaa, vedenpuhdistuksessa käytettävää tuotetta.
Case 2 Suolapitoiset suotolietteet: Kartoitettiin ja osoitettiin lietemäisten sivuvirtojen soveltuvuus pölynsidontaan, maarakennuksen ja fosforisaostukseen, jotta nykyiseltään kaatopaikkaläjitykseen päätyvälle sivuvirralle löytyisi potentiaalinen hyötykäyttökohde. Erilaisten prosessimuutosten vaikutusta sivuvirran koostumukseen seurattiin koostumus- ja liukoisuusanalyysein. Erityisesti vaikutukset sivuvirran suolapitoisuuteen oli tarkastelun kohteena analysoinnissa. Suotokakun hyödyntämisestä sataman maanrakentamisessa ja pölynsidonnassa keskusteltiin Kokkolan Sataman kanssa, jolloin sekä sivuvirran tuottaja, että hyödyntäjä voisivat toimia keskenään symbioosissa hyötyen molemmat mahdollisesta toimintamallista. Testauksen perusteella suotokakun käyttö tuhka-aumojen pölynsidontaan ja rakennettujen tuhkakerrosten pölynsidonnan parantamiseksi on suositeltavaa. Pilot-kaavan testausta oli tarkoitus toteuttaa kenttäkokein, mutta tämä oli aikataulullisesti mahdotonta hankkeen puitteissa vaadittavien viranomaislupien vuoksi. Lisäksi tehtiin alustavia testejä suotokakun hyödyntämisestä maatalouslietteiden fosfori- ja typpisaostuksessa. Saadut tulokset olivat lupaavia ja vaativat lisätutkimuksia, joita ei hankkeen aikana ehditty tekemään.
Case 3 orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätevedet: Tavoitteena oli pienten metalli- ja liuotinpitoisuuksien poistaminen jätevedestä tarkoitukseen soveltuvien erotusmenetelmien avulla erotus-menetelmien vaiheistaminen huomioiden. Kartoitettiin metallin poistoon soveltuvia ioninvaihto-hartseja, sekä tehtiin kirjallisuus- ja patenttikartoitus metallien ja liuottimien poistomenetelmiin liittyen. Case jäi kesken, sillä tuote, jonka sivuvirtana jätevesi syntyi, jäi pois tuotannosta.
Case 4 Liuotinaineita sisältävät sivuvirrat: Markkinoiden analysoinnissa kartoitettiin Suomessa tuotettavia liuotinpitoisia sivuvirtoja, sekä kyseisiä sivuvirtoja käsittelevät palveluntarjoajat. Kartoituksessa selvitettiin sivuvirtamääriä, niiden laatua, nykyistä käsittelytapaa, käsittelystä vastaavia tahoja, käsittelystä aiheutuvia kustannuksia sekä kyseisiä sivuvirtoja tuottavien toimijoiden kiinnostusta liuottimien kierrätyspalvelua kohtaan. Markkinoiden analysointia laajennettiin kartoittamaan biopohjaisista materiaaleista/sivuvirroista valmistettavien liuottimien valmistusmenetelmät ja -määrät, valmistukseen käytettävät raaka-aineet ja niiden saatavuus Suomessa. Nykyisellään suurin osa potentiaalista raaka-aineista hyödynnetään energiantuotannossa.
Case 5 Metallisia arvokomponentteja sisältävät jätevirrat. Työpaketissa tehtiin kansallista ja EU-tason investointiavustustarkastelua. Markkinoiden analysointi paljasti, että vastikkeettomia investointiavustuksia ei ole saatavilla suuryrityksille. Hyödynnettävissä on mm. Business Finlandin tarjoama kärkihankerahoitus biotalous- ja cleantech-projekteille/ pilotteihin ja demoihin, joilla yritys voi testata uuden innovatiivisen ratkaisun toimintaa ja arvioida hyötyjä.
Case 6 teollisuuden polymeerijätteet: Suursäkkejä valmistavan yrityksen kanssa tehtiin yhteistyötä tavoitteena laadunkehittämisen avulla vähentää suursäkkien tuotantoprosessissa syntyvää materiaalihävikkiä. Laatujärjestelmään tehtyjen päivitysten ja ohjeistusten avulla vaikutetaan toimintatapoihin. Toimintatapojen ja testauskäytänteiden vakiintumisen myötä on tulevaisuudessa nähtävissä vaikutukset materiaalihävikin vähenemisessä.
Case 7 maatalouden energiapitoiset sivuvirrat: Tavoitteena oli selvittää hevosenlannan hyödyn-tämismahdollisuuksia energiantuotannossa Keski-Pohjanmaalla. Syntyvät biomassat sekä niiden määrät selvitettiin ja lisäksi tehtiin laboratoriokokeita, joissa määritettiin lanta-kuivikeseosten ja kuivikkeiden koostumukset, lämpöarvot ja liukoisuudet energiatuotannon kannalta parhaan seoksen löytämiseksi. Laboratoriokokeiden perusteella arvioitiin myös energiantuotannossa muodostuvan tuhkan loppusijoitus- ja jatkokäyttömahdollisuuksia. Lannan energiakäytön osalta käytiin myös yhteistyöneuvotteluja Kokkola Powerin kanssa, mutta hevosenlannan koepoltot eivät toteutuneet hankkeen aikana.
Case 8 anodisointilaitoksen jätevirtojen kierrätys: Anodisointilaitoksen sivutuotteina syntyvälle epäorgaaniselle sakalle sekä jätelipeälle pyrittiin löytämään hyödyntämiskohteita. Sivuvirrat karakterisoitiin laboratoriokokein ja karakterisoinnin perusteella selvitettiin mahdollisia tuotevaihtoehtoja ja niiden kannattavuutta. Kirjallisuuden avulla arvioitiin mahdollisten tuotevaihtoehtojen menekkiä ja valmistuksen yksinkertaisuutta, sekä kartoitettiin toimialoja, joilla hyödyn-netään vastaavia tuotteita. Toimialakartoituksen perusteella etsittiin lähialueen yrityksiä, joilla olisi kiinnostusta epäorgaanisesta sakasta valmistettujen tuotteiden hyödyntämiseen, mikäli tuote vastaisi heidän asettamia kriteereitään. Myös toisena sivuvirtana muodostuvalle jätelipeälle tehtiin kirjallisuusperustaista arviointia mahdollisten tuotteiden valmistuksen kannattavuudesta ja niitä hyödyntävistä toimialoista. Laboratoriomittakaavassa testattiin kahta erilaista menetelmää jätelipeän prosessointiin.
Viestintäsuunnitelman mukaisesti hankkeelle luotiin omat internet-sivut osoitteeseen: www.centria.fi/kiss, tämän lisäksi hankkeen tiedot on lisätty EAKR-tuloskortti –sivustolle sekä Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulle –kehityshankkeiden tietopankkiin (www.Energiatehokkaasti.fi). Myös FISS-hankkeen www.teollisetsymbioosit.fi sivuille lisättiin hankkeen tiedot sekä hankehenkilöstön tiedot Kokkolan alueen FISS-koordinaattoreiksi. Sivusto-ja on päivitetty tarpeen tullessa. Hankkeen käynnistymisestä sekä päättymisestä tiedotettiin eri median edustajille toimitetulla lehdistötiedotteella.
Hanketiedottamiseen on käytetty Centrian uutiskirjeen lisäksi henkilökohtaisia tapaamisia, ja luentoja, sähköpostiviestittelyä, sekä kirjeitä yritysten ja alan toimijoiden kanssa. KISS-hanke on herättänyt median kiinnostusta ja sitä sekä sen tuloksia on esitelty useissa lehti- ja radiohaastatteluissa hankkeen aikana (mm. Uusiouutiset, Keskipohjanmaa, Kemia-lehti, YLE Kokkola).
Hankkeen aikana teetettiin selvitys koskien jätemateriaalien tuotteistamiseen liittyvien lainsäädännön vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Vaikka selvitys tehtiin suolapitoisten suotolietteiden tuotteistamisesta, se on hyödynnettävissä myös muille sivuvirroille. Selvityksen perusteella voitiin todeta, että sivuvirtojen hyödyntämisen yksi suurimpia esteitä on haastava jäte- ja kemikaalilainsäädäntö, minkä täytyy muuttua, jotta sivuvirtojen hyödyntäminen olisi yrityksille kannattavaa sekä mieleistä. Raportti jaettiin yhteistyökumppaneille sähköpostin välityksellä. Hankkeessa järjestettiin kaksi hevosenlannan hyödyntämiseen liittyvää Riihi-työpajaa, joissa esiteltiin lantakartoituksen tuloksia. Tuloksista kirjoitettu raportti Hevosenlannan energiakäytön edistäminen Keski-Pohjanmaalla julkaistiin Centria-ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa ”Centria. Raportteja ja selvityksiä”.
Hankkeelle perustettiin ohjausryhmä (2 krt/vuosi), johon kuului jäseniä hankehenkilökunnasta Centria-ammattikorkeakoululta ja lisäksi mukana olevista yrityksistä, Motivalta sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta. Hankkeen kustannusseuranta, maksatushakemusten sekä väliraportointi tehtiin 4 kk välein rahoittajan vaatimusten mukaisesti. Hankkeen maksatuskausien aikana suoritettiin kustannus- /toteuma toteuma seurantaa hankehallinnon hyvien periaatteiden mukaisesti.