![]() |
![]() |
Hankekoodi: A71003
Hankkeen nimi: Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 29.2.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Helsingin yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0313471-7
Jakeluosoite: PL 33 (Yliopistonkatu 4)
Puhelinnumero: 02941911
Postinumero: 00014
Postitoimipaikka: Helsingin yliopisto
WWW-osoite: http://www.helsinki.fi/yliopisto/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harri Hakala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: harri.hakala(at)helsinki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 300 1205
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoite on selvittää kiertotalouden potentiaali Etelä-Savossa eri toimialoilla ja toiminnoissa. Tavoite jakautuu hankkeessa kolmeen osaan:
1) Olemassa olevan, kiertotalouden periaatteiden mukaisen toiminnan laajentaminen ja kehittäminen
2) Uuden, kestävän liiketoiminnan edellytysten löytäminen kiertotalouteen
3) Yleisen tiedon ja tietoisuuden lisääminen kiertotaloudesta
Hankkeessa tehdään seuraavat toimenpiteet:
A) Kartoitetaan alueen yritysten ja kuntien kiertotalouden periaatteiden mukaista toimintaa sekä etsitään potentiaalisia kehittämiskohteita ja hyviä ratkaisuja kehitettäviksi ja laajennettaviksi
B) Kartoitetaan kiertotalouden teemoihin liittyvä osaaminen alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatioissa
C) Kootaan ja analysoidaan kartoitukset.
D) Kirjoitetaan raportti tuloksista.
E) Järjestetään loppuseminaari, jossa esitellään hankkeen tuloksia.
Hankkeen tuloksena syntyy:
1. kokonaisnäkemys kiertotalouden potentiaalista Etelä-Savossa, ja siitä mille aloille kannattaisi panostaa resursseja kiertotalouden edistämiseksi.
2. tietoa raaka-ainekäytön ja sivuvirtojen analysoinnista, joka voi parantaa yritysten materiaalitehokkuutta.
3. "Kiertotalous Etelä-Savossa" raportti
4. "Kiertotalous Etelä-Savossa" -seminaari, jossa hankkeen tuloksia esitellään sidosryhmille.
Lyhyellä aikavälillä hanke mahdollistaa kiertotalouteen perustavien pilottiprojektien toteutuksen ja kiertotalouden tehokkaan tuomisen maakunnan kehittämiseen.
Pitkällä aikavälillä hanke tukee maakunnan tuotannon muuttumista kiertotaloudeksi.
Eteläsavolaiset yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä kunnat, joilta saadaan tietoja kartoitettaessa kiertotaloutta ja sen mahdollisuuksia Etelä-Savossa ja jotka hyödyntävät hankkeen tuloksia.
yritykset, jotka eivät ole mukana vielä hankkeen aikana
päättäjät
kuluttajat
asukkaat
opiskelijat
sekä kunnat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 59 400
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 59 400
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 000
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Rantasalmi, Hirvensalmi, Mikkeli, Pieksämäki, Pertunmaa, Puumala, Enonkoski, Sulkava, Mäntyharju, Kangasniemi, Joroinen, Juva, Heinävesi, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
Hankkeessa selvitetään kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Kiertotalouden pääsisältö on luonnonvarojen kestävä käyttö. Selvitystyö edistää luonnonvarojen kestävää käyttöää välillisesti, kun sen tuloksia hyödynnetään toiminnassa. Tätä hanketta suunniteltaessa ei vielä tiedetä, kuinka laajoja mahdollisuuksia kiertotaloudesta löydetään, eikä sitä kuinka laajasti näitä otetaan käyttöön. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
Hanke edistää kiertotaloutta. Kiertotalous vähentää talouden tarvetta resursseihin, joiden tuottamiselle ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
Hanke edistää materiaalien, raaka-aineiden, energian ja muiden tuotantopanosten tehokasta käyttöä ja kierrättämistä, jolloin näiden resurssien tuottamisen aiheuttama kuormitus eliöille ja luonnon monimuotoisuudelle vähenee. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
Hanke edistää materiaalien, raaka-aineiden, energian ja muiden tuotantopanosten tehokasta käyttöä ja kierrättämistä, jolloin näiden resurssien tuottamisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt sekä kuormitus pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään vähenee. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
Hankkeen edellä kuvattu kuormitusta vähentävä luonne on ennakolta arvioiden yleinen, eikä esim. kohdistu mihinkään Natura 2000 -ohjelman kohteeseen erityisesti. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 8 |
Hanke edistää kiertotaloutta, jonka pääsisältöön kuuluu materiaalitehokkuus, materiaalien kierrättäminen sekä jätteiden vähentäminen ja hyötykäyttö. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 4 |
Hanke edistää kiertotaloutta, johon kuuluu myös uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen ja jätteiden hyötykäyttö. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 7 |
Kiertotalouden edistäminen tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävyyttä, resurssitehokkuuden ja omavaraisuuden parantuessa. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 4 |
Hankkeessa selvitetään kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Kiertotalouden pääsisältö on luonnonvarojen kestävä käyttö. Selvitystyö edistää luonnonvarojen kestävää käyttöää välillisesti, kun sen tuloksia hyödynnetään toiminnassa. Tätä hanketta suunniteltaessa ei vielä tiedetä, kuinka laajoja mahdollisuuksia kiertotaloudesta löydetään. Osassa mahdollisuuksista luonnonvarojen käyttöä vähennetään ja resurssitehokkuutta parannetaan aineettomien tuotteiden avulla. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
Kiertotalous vähentää raaka-aineiden tarvetta ja sitä kautta niiden kuljettamisen tarvetta. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 2 |
Kiertotalous parantaa Etelä-Savon tuotannon kestävyyttä. Tätä kautta hanke parantaa taloudellista kestävyyttä ja vakautta, mikä lisää hyvinvointia. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 3 |
Hanke parantaa mahdollisuuksia alueelliseen ja paikalliseen omavaraisuuteen kun, (ulkopuolelta tuotuja) raaka-aineita tarvitaan vähemmän. Tämä parantaa maakunnan ja harvaan asuttujen alueiden elinkeinojen kilpailukykyä ja sitä kautta alueellista tasa-arvoa. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 4 |
Hanke parantaa mahdollisuuksia alueelliseen ja paikalliseen omavaraisuuteen kun, (ulkopuolelta tuotuja) raaka-aineita tarvitaan vähemmän. Tämä parantaa maakunnan ja maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä. Hanke parantaa maaseudun yhdenvertaisuutta kaupunkimaisten alueiden kanssa sekä laajemmin Etelä-Savon kaltaisten, maaseutumaisten ja paljon uusiutuvia luonnonvaroja omaavien alueiden yhdenvertaisuutta. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
Hanke lisää maaseutuelinkeinojen mahdollisuuksia kannattavaan liiketoimintaan ja tukee sitä kautta maaseudun ja maatalouden kulttuuriympäristöjen säilymistä. | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 4 |
Luonnonvarojen kestävä käyttö kuuluu ympäristötietoisuuteen. Kiertotalouden edistäminen parantaa ympäristöosaamista tältä osin. |
Hankkeen perusteella Etelä-Savon kiertotalouspotentiaalista voidaan sanoa, että suurin tuotannollinen potentiaali on maataloudessa ja maatalouden sivuvirroissa. Muun kuin maatalouden yritystoiminnan piirissä potentiaali näyttäytyy tällä hetkellä pienenä. Suurimpana kuitenkin rakennusteollisuus, jossa jätemäärät ovat isoja.
Jätevedenpuhdistamojen kehittäminen ravinnejalostamoiksi on iso mahdollisuus kehittää ja tukea kiertotaloutta ja osallistua teollisiin symbiooseihin. Julkisella sektorilla, erityisesti kaupungeilla ja kunnilla on keskeinen rooli kiertotalouden edistämisessä. Markkinoiden kehittyessä julkisen ja yksityisen sektorin rooleja pitäisi tarkastella kriittisesti ja kokonaisuutena. Julkisten ja yksityisten toimijoiden työnjako on muuttumassa kiertotalouden markkinoilla. Julkisen sektorin rooli on edelleen keskeinen opetuksen ja tutkimuksen puolella. Kiertotalous voidaan nähdä potentiaalisena ja tärkeänä osana myös alueen brändiä ja mainekuvaa tulevaisuudessa.
Hankkeessa järjestettiin loppuseminaari Mikkelissä 16.2.2016 ja tehtiin kirjallinen loppuraportti, joka julkaistiin kesäkuussa 2016 Mikkelin yliopistokeskuksen verkkosivuilla. Loppuraportissa esitetään keskeisenä ratkaisuna kiertotalouden edistämiseksi panostamista uuden tiedon tuottamiseen ja ns. kiertotalouden tiedollisiin symbiooseihin, jotka olisivat alueella sijaitsevia, osin nykyiseen rakenteeseen yhdistyviä, eri mittakaavassa olevia konkreettisia oppimis- ja kokeiluympäristöjä, jotka toimisivat toisaalta alueellisten toimijoiden yhteistyön areenoina mutta samalla myös alueelta ulospäin suuntautuvan kiertotalousviestinnän esimerkkeinä. Kiertotaloudesta voi tulla osa Etelä-Savon kestävän kehityksen brändiä.