Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71005

Hankkeen nimi: 6AIKA: Avoin osallisuus ja asiakkuus -kärkihanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Jakeluosoite: PL 355

Puhelinnumero: (02) 330 000

Postinumero: 20101

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turku.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Outi Laikko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kärkihankkeen hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: outi.laikko(at)turku.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505590799

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Avoin osallisuus ja asiakkuus –hanke on osa 6aika – avoimet ja älykkäät palvelut –strategian toteutusta, johon kaikki Suomen kuusi suurinta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) osallistuvat. 6Aika-strategia jakaantuu kolmeen painopistealueeseen ja niitä toteuttavaan kärkihankkeeseen: Avoimet innovaatioalustat, Avoin data ja Avoin osallisuus ja asiakkuus.

Avoin osallisuus ja asiakkuus -kärkihankkeen tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehittämisyhteisöjen roolia palveluekosysteemissä. Hankkeen tavoitteena on myös asiakaslähtöisyyden lisääminen, uudenlaisten markkinoiden mahdollistaminen, palveluiden vaikuttavuuden parantaminen, tuottavuuden kasvattaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hankkeen tuloksena syntyy uudenlainen malli, jossa yritykset, kaupunki, kolmas sektori sekä tutkimus- ja kehitysyksiköt yhdessä kehittävät uudenlaisia palvelukokonaisuuksia ja –innovaatioita. Kehittämiskumppanuuksien kautta syntyy uusia asiantuntijapalveluiden ja asiakkuuksien mahdollisuuksia yrityksille ja tutkimus- ja kehittämisyhteisöille ja sitä kautta uudenlaista liiketoimintaa.

Hankkeessa tapahtuva kehittämistyö toteutetaan työpaketteina, jotka noudattavat teemoja oikeat palvelut, oikeille asiakkaille, oikeilla tavoilla. Oikeat palvelut –työpaketissa kehitetään ja kokeillaan menetelmiä, joilla asiakkaiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja käyttöön mahdollistetaan, kehitetään yhteistoiminnan hallintamalleja ja edistetään palvelukehittäjien ja kuntalaisten keskinäistä vuorovaikutusta.

Oikeille asiakkaille –työpaketti koostuu asiakkuuksien tunnistamisesta, segmentoinnista ja asiakastarpeen volyymin arvioinnista mm. kehittämällä asiakkuuden hallintamallia ja palveluohjausta. Oikealla tavalla –työpaketin tavoitteena on luoda toimiva monikanavainen- ja monituottajapohjainen asiakaspalvelumalli. Mallissa palveluiden tuotanto muodostaa kokonaisuuden, jossa tuottajina ovat yritykset ja kolmas sektori yhdessä kuntasektorin ja muiden julkisten toimijoiden kanssa.

Hankkeen myötä kuuden suurimman kaupungin välinen yhteistyö syvenee ja syntyy uusia tapoja yhdistää kaupunkiseutujen osaamista. Tiivis kumppanuus synnyttää uudenlaisia innovaatioympäristöjä ja markkina-alueita, jotka edistävät kaupunkiseutujen kilpailukykyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat uutta luovat yritykset sekä tutkimus-, koulutus ja kehittämisyhteisöt. Lähtökohtana ei kuitenkaan ole yksittäisten yritysten tukeminen tai liiketoiminnan kehittäminen, vaan hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja usean toimijan kumppanuusverkostoissa ja osallistavia menetelmiä hyödyntäen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kuutoskaupungit asukkaineen tehostuneen palvelutuotannon kautta. Kaikki Suomen muut kunnat kuuluvat myös kohderyhmään, sillä strategian alla toteutettujen hankkeiden ratkaisujen, mallien ja kokemusten levittäminen muille kuin varsinaiseen hanketoimintaan osallistuville on projektin päätehtäviä.

Välillisiä kohderyhmiä ovat myös julkisen sektorin toimijat (esim. valtion laitokset) ja kolmannen sektorin toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 5 407 657

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 5 137 612

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 8 071 131

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 7 668 081

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Tampereen, Helsingin, Oulun

Kunnat: Oulu, Vantaa, Tampere, Espoo, Turku, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön sukupuolinakökulma-analyysia tehdään ja seurataan hankkeen toteutuksen aikana mm. hankkeessa kehitettävän avoimen osallisuuden ja asiakkuuden indikaattoreiden ja mittariston avulla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua palvelutuotannon kehittämiseen on toiminnan lähtökohtana. Valtavirtaistamisen periaatteet integroidaan osaksi hankkeessa kehitettävää toimintamallia. Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen otetaan osaksi hankkeen seuranta- ja itsearviointijärjestelmää. Hankkeen vaikutuksia arvioidaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei päätavoitteena. Hanke toteuttaa 6Aika-strategian ja sen avoimet avoin osallisuus ja asiakkuus-teeman tavoitteita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 7
Hankkeessa toimitaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä muotoilemalla palveluja ja kehittämällä palvelutuotantoa aikaisempaa tehokkaammiksi ja vähemmän materiaalia kuluttaviksi kokonaisuuksiksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 7
Hanke mahdollistaa ja tukee kestävän kehityksen mukaisia sähköisten asiointi- ja palvelusovellusten kehittämistä, käyttöönottoa ja laajentamista ja vähentää sitä kautta ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Sähköiset asiointi- ja palvelusovellukset vähentävät liikennettä ja liikkumisen tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Hankkeen toimenpiteillä ei ole suoranaista vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Hankkeen toimenpiteillä ei ole suoranaista vaikutusta pinta- ja pohjavesien, maaperän tai ilman laatuun. Välillisesti sähköisten asiointi- ja palvelusovellusten kehittäminen vähentää liikkumisen tarvetta ja sitä kautta ilman saastumista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät suoraan kohdistu Natura-alueisiin. Hankkeen toimenpiteiden kohteina olevat yritykset ovat kehityksen kärjessä kehittäen uusinta teknologiaa hyödyntäviä tuotteita luonnon säästämiseksi.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 7
Hankkeessa pyritään suosimaan uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäviä ja energiatehokkaita kokonaisuuksia. Uusien sähköisesti toimivien palveluiden ja tuotteiden myötä tulostettavien materiaalien tarve vähenee. Näin ollen myös paperijätettä tulee vähemmän. Vanhoja perinteisiä menetelmiä korvataan erityisesti verkossa toimivilla digitaalisilla palveluilla. Ohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen ei käytännössä kulu luonnon raaka-aineita, eikä niiden tekemisessä synny jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 10
Digitalisaatio on keskeinen väline 6Aika-strategiassa. Yhtenä tavoitteena on mm. uusien vähähiilisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen mahdollistaminen. Hanke mahdollistaa ja tukee kestävän kehityksen mukaisia sähköisten asiointi- ja palvelusovellusten kehittämistä, käyttöönottoa ja laajentamista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke toteuttaa kuutoskaupunkien strategisia elinkeinoelämän päämääriä, älykkään erikoistumisen strategioita sekä alueiden kasvusopimuksia. Hanke vaikuttaa osaltaan paikallisten elinkeinorakenteiden kestävään kehittämiseen. Hankkeen tavoite on luoda uutta kasvua, uudentyyppistä liiketoimintaa ja työpaikkoja paikallisesti ja kansallisella tasolla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen ensisijainen tavoite ja käynnistämisen tarkoitus on aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 7
Hankkeessa kehitettävät sähköiset asiointi- ja palvelusovellukset vähentävät liikennettä ja liikkumisen tarvetta. Osa hankkeessa kehitettävistä palvelumalleista voi tehostaa resurssien käyttöä mm. joukkoliikenteessä tai liikkumisessa yleensä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 8
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän roolia palveluekosysteemissä ja sitä kautta lisätä työllisyyttä ja hyvinvointia. Hankkeessa syntyy uusia palveluinnovaatioita, jotka osaltaan kasvattavat tuottavuutta, lisäävät Suomen kilpailukykyä ja sitä kautta vahvistavat hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua palvelutuotannon kehittämiseen on toiminnan lähtökohtana.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeessa otetaan ihmisten erilaisuus laajasti huomioon. Toimivia palvelurakenteita kehittämällä parannetaan kaikkien ryhmien osallisuutta. Hanke edistää eri yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ryhmien osallistumista palvelutuotannon kehittämiseen, ymmärrystä eri sidosryhmien tarpeista sekä kykyä löytää tarpeisiin ratkaisuja.
Kulttuuriympäristö 1 1
Hankkeen toimenpiteet eivät suoraan kohdistu fyysisen kulttuuriympäristön kehittämiseen. Asiointi- ja palvelusovellusten kehittämisessä huomioidaan kulttuuriarvoja sekä eri kulttuuristen ryhmien osallisuutta.
Ympäristöosaaminen 2 5
Hankkeen toimenpiteiden kohteina olevat yritykset ovat kehityksen kärjessä kehittäen uusinta teknologiaa hyödyntäviä tuotteita luonnon säästämiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehittämisyhteisöjen roolia palveluekosysteemissä. Lisäksi tavoitteena oli asiakaslähtöisyyden lisääminen, uudenlaisten markkinoiden mahdollistaminen, palveluiden vaikuttavuuden parantaminen, tuottavuuden kasvattaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hankkeen yhtenä tavoiteltavana tuloksena oli synnyttää malli, jossa yritykset, kaupunki, kolmas sektori ja tutkimus- ja kehitysyksiköt yhdessä kehittävät uudenlaisia palvelukokonaisuksia ja -innovaatioita. Mallin luomiseksi hankkeen työpaketeissa ja osatoteutuksissa kehitettiin ja kokeiltiin menetelmiä, joilla asiakkaiden ja yritysten osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja käyttöön mahdollistetaan, asiakkuudenhallintaa parannetaan ja pystytään käynnistämään monituottajamallissa toiminen. Samalla kehitettiin yhteistoiminnan hallintamalleja ja tuotettiin yrityksille avoimia sähköisten palveluiden konsepteja käyttäjälähtöisen suunnittelun tueksi.

Avoin osallisuus ja asiakkuus -hankkeessa tehtiin noin 60 erilaista raporttia ja dokumentaatiota hankkeen työpakettien teemoihin liittyen. Työpaketeissa kokeiltiin ja konseptoitiin palvelualustoja, kehitettiin kyvykkyyksiä palveluekosysteemien synnyttämiseksi, kokeiltiin uudenlaisia monituottajamalleja sekä kehitettiin parempaa asiakasymmärrystä sekä asiakasdatan, asiakkuusdatan ja segmentoinnin analyyseillä että yhteiskehittämisen menetelmillä.

Hankkeen vaikuttavuuden kannalta keskeinen tulos on, että hanke on käynnistänyt toimintakulttuurin muutoksen kaupungeissa. Tuotosten avulla voidaan mm. avata kaupungin toimintaa yrityksille ja muille toimijoille ja luoda sitä kautta yhteistyön paikkoja. Yritykset hyötyvät toimintakulttuurin muutoksesta saamalla omat palvelunsa näkyviin laajalti kuntalaisille.

Hankkeen välittöminä tuloksina yritykset ovat voineet testata ja kehittää palveluita kaupungin tarjoamissa ympäristöissä sekä saaneet palveluitaan osaksi kaupunkien monituottajamallia tai palvelunäkymää. Useat hankkeessa kokeillut ja kehitetyt menetelmät ovat parantaneet sekä yritysten että kaupunkien kykyä toimia yhteiskehittämisen ympäristöissä.