Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71007

Hankkeen nimi: Kaasurenessanssi - uusiutuviin energialähteisiin perustuva kaasumaakunta (esiselvitys)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 31.8.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1039730-4

Jakeluosoite: Pääskysentie 1

Puhelinnumero: 044 702 8888

Postinumero: 48410

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.kyamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teija Suoknuuti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teija.suoknuuti(at)kyamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8517

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaasurenessanssi-hanke edistää kaasumaisten uusiutuvien liikennepolttoaineiden tietoutta sekä pitkällä aikavälillä niiden käyttöä Kymenlaaksossa. Hankkeessa kartoitetaan uusiutuvien liikennepolttoaineiden liiketoimintapotentiaali Kymenlaakson alueella, jonka pohjalta laaditaan esiselvitys vedyn tankkausaseman sijoitussuunnitelmaksi. Hanke tuottaa tietoa uusiutuvien liikennepolttoaineiden kustannuslaskelmista sekä ympäristövaikutuksista verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttävään ajoneuvoon, sekä tietoutta käytettävästä ja kehitteillä olevasta teknologiasta ja soveltuvuudesta yleiseen käyttöön. Lisäksi hankkeessa tehdään esiselvitys suljetun metaanikierron koelaitteiston sijoitusmahdollisuuksista sekä sijoituspaikkoihin liittyvistä vaatimuksista. Näin ollen hanke tukee uusiutuvaan liikennepolttoaineeseen liittyvien uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden kaupallistamista ja edistää yritysten sijoittumista, investointiedellytyksiä sekä uuden liiketoiminnan luomista Kymenlaakson alueelle. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015-31.8.2016 ja budjetti 99.697 €. Hankkeen päärahoittajana on Uudenmaanliitto (EAKR 70 %), muita rahoittajia ovat Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy, Kouvola Innovation Oy sekä Kotkan Energia Oy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kaasurenessanssi-hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Kymenlaakson alueella biokaasua- ja vetyä tuottavat ja sitä liikennepolttoaineena tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntävät yritykset, alueen kunnat ja kuntalaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat muualla kuin hankkeen alueella toimivat biokaasun- ja vedyn polttoaineketjussa olevat yritykset. Välillisesti myös hyötyä voivat saada mahdolliset uudet yrittäjät vähähiilisten polttoaineiden alalla, myös kaikki polttoaineen käyttöä hyödyntävät tai harkitsevat kansalaiset. Opiskelijat lisääntyneen tiedon myötä (opettajien osaamistaso nousee).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 69 788

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 788

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 697

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 697

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Kouvola, Hamina, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty itsearviointina sekä hankkeen toteuttajien että hankkeen kohderyhmien toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysissä on otettu huomioon henkilöstön lukumäärä ja heidän tehtävänimikkeensä. Hankkeen toimintaympäristö sijoittuu uusiutuvan liikennepolttoaineen ympärille. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan ala voidaan laskea kuuluvan toimialaan sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri-, ja jätevesihuolto. Toimialalla vuonna 2012 oli 25 000 työntekijää, joista 22% oli naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Liikennepolttoaineiden parissa työskentelevät ovat suurimmaksi osaksi miehiä. Uusiutuvan liikennepolttoaineen myötä toivotaan alan enenevissä määrin kiinnostavan myös naisia. Sukupuolinäkökulma ja valtavirtaistaminen otetaan huomioon koko projektin elinkaaren aikana, hankkeen suunnittelusta tulosten käyttöönottoon ja mahdollisuuksien mukaan rekrytointiprosesseissa. Päähakija vastaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta hankkeessa. Hankkeen päähakija osallistuu mahdollisesti järjestettäviin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiskoulutuksiin tai hankkii vastaavaan perusosaamisen muuta kautta, ja välittää tämän osaamisen myös muille osatoteuttajille. Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat hankkeessa ihmisiin, pyritään suunnittelemaan siten, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on kaasumaisten uusiutuvien liikennepolttoaineiden tietoisuuden lisääminen, ei tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 9
Fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla liikennepolttoainella, mikäli autokantaan tulee muutoksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 8
Hiilidioksipäästöjen väheneminen ei ainakaan lisää enää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. CO2-päästöjen osuus on 80% kaikista maapallon lämpenemistä aiheuttamista kaasuista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 8
Hiilidioksipäästöjen väheneminen suojelee Kymenlaakson alueen kasvillisuutta, eliöitä sekä luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 8
Hiilidioksidipäästöjen väheneminen Kymenlaakson alueella suojelee alueen pinta- ja pohjavesiä sekä maaperää ja ilmaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 8
Kymenlaakson alueella on useita Natura 2000 -ohjelman kohteita muun muassa Kymijoki ja Rapakivenjärvi. Kymenlaakson alueen hiilidioksipäästöjen väheneminen vaikuttaa myös omalta osaltaa kohteiden hiilidioksimäärään.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta materiaaleihin tai jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 9
Pitkällä aikavälillä uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttö lisääntyy.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 9
Paikallinen elinkeinorakenne paranee, jos rakennetaan suljetun metaanikierron koelaitteisto, saadaan hyödynnettyä vedyn ja polttokennojen uusia ratkaisuja Kymenlaakson alueella sekä lisättyä uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen aikana ja jälkeen Kymenlaaksolaisten tietoisuus uusiutuvien liikennepolttoaineista kasvaa.
Liikkuminen ja logistiikka 3 6
Uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttö vähentää fossiilisten polttoaineiden ja tämän energiansiirron tarvetta. Uusiutuvat liikennepolttoaineet voidaan tuottaa kuluttajien lähellä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Uudet polttoaineratkaisut vähentävät paikallisesti päästöjä ilmaan, joten pitkällä aikavälillä ilmanlaatu paranee.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Polttoainetoiminnot ovat olleet aina miesvaltaisia toimintoja. Projektin myötä ympäristöasioiden kehittäminen kasvattaa naistenkin kiinnostusta miesvaltaiselle polttoainealalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeen toteutuksessa mukanaolevat ja kohderyhmät ovat yhdenvertaisia toimijoita, joiden valinta on perustunut ainoastaan hankkeen tarpeisiin vastaaminen.
Kulttuuriympäristö 1 3
Suunniteltaessa liikennepolttoaineiden jakeluasemien sekä suljetun metaanikierron koelaitteiston sijoittamiskohteita otetaan huomioon Kymenlaakson alueen kulttuuriympäristö.
Ympäristöosaaminen 4 6
Hankkeen aikana lisääntyvä tieto uusiutuvista liikennepolttoaineista kasvattaa ympäristötietoutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaasurenessanssi-hanke on edistänyt kaasumaisten uusiutuvien liikennepolttoaineiden tietoutta sekä pitkällä aikavälillä niiden käyttöä Kymenlaaksossa. Hankkeessa kartoitettiin uusiutuvien liikennepolttoaineiden liiketoimintapotentiaali Kymenlaakson alueella, jonka pohjalta laadittiin esiselvitys vedyn tankkausaseman sijoitussuunnitelmaksi. Hanke tuotti tietoa uusiutuvien liikennepolttoaineiden kustannuslaskelmista sekä ympäristövaikutuksista verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttävään ajoneuvoon, sekä tietoutta käytettävästä ja kehitteillä olevasta teknologiasta ja soveltuvuudesta yleiseen käyttöön. Lisäksi hankkeessa tehtiin esiselvitys suljetun metaanikierron koelaitteiston sijoitusmahdollisuuksista ja sijoituspaikkoihin liittyvistä vaatimuksista.

Hankkeen tuloksena syntyivät seuraavat selvitykset:
1) Esiselvitys suljetun metaanikierron koelaitteiston sijoitusmahdollisuuksista sekä sijoituspaikkoihin liittyvistä vaatimuksista,
2) Selvitys Etelä-Kymenlaakson yrityksistä, jotka ovat kiinnostuneita vety- tai biokaasuautojen tai vetykäyttöisten työkoneiden käyttöönotosta,
3) Kustannuslaskelmat ja ympäristövaikutukset uusiutuvien liikennepolttoaineiden käytöstä sekä
4) Esiselvitys vetytankkausaseman sijoittumisesta.