Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71008

Hankkeen nimi: Ecool

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 30.9.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Kotkan kampus: PL 9 (Pääskysentie 1)

Puhelinnumero: 0447028888

Postinumero: 48401

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erja Tuliniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erja.tuliniemi(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447028469

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy, 2189312-7
Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy, 2189312-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on tehdä energiatehokkuuden edistämiseksi vaativien kohteiden (esimerkiksi suuri jäähdytys- ja/tai lämmitystarve, suurikulutuksisten sähkölaitteiden käytön energiatehokkuuden kehittäminen) energiaseurannan toimintamalli ja -ohjeistus. Mallin perustana tulee olemaan energian käytön nykytilan selvitykset (raportit ja mittaukset) sekä niiden perusteella tehdyt toimenpiteet. Olennainen tutkimuksellinen osa on pitkäaikainen seuranta. Seurannan avulla luodaan tietoa ja kokemusta parhaista toimintatavoista ja mm. tarvittavista (jatkuva)toimisista mittauksista. Tuloksena saatava toimintamalli on hyödynnettävissä ja laajennettavissa myös muiden erityiskohteiden energiatehokkaiden ratkaisujen selvittämisessä. Hankkeessa myös laaditaan ohjeistus, jolla erityskohteiden ylläpitäjiä ja käyttäjiä neuvotaan energiatehokkaaseen toimintaan.

Hankkeen tutkimusalueena on energiatehokkuus ja sen edistäminen sekä uusiutuvan energian mahdollisuuksien kartoittaminen eri tutkimuskohteissa. Tutkimusmenetelminä ovat mittaukset, seuranta ja kannattavuuslaskelmat sekä erilaiset erityiskohteeseen liittyvät selvitykset kohteesta riippuen. Hankkeessa kehitetään osaamista energiaintensiivisten, vaativien kohteiden energiatehokkuuden parantamiseen: tuotetaan tietoa energiansäästön mahdollisuuksista ja kehitetään energiatehokkuusratkaisuja.

Konkreettisina tuloksina odotetaan energiankulutuksen alenemista tutkituissa kohteissa sekä selkeää toimintamallia ja -ohjeistusta erityiskohteiden energiankäyttöön ja -seurantaan. Hankkeessa tehdään myös esityksiä mahdollisista investointitarpeista, jotka edistävät energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöönottoa ja käytön laajentamista. Hankkeen aikana saadaan esiin energiankulutuksen (MWh)vähenemistä, joka pitkäaikaisella (1-2 v) seurannalla voidaan todentaa jo hankkeen aikana. Mahdollisten esiin nousevien investointitarpeiden ja niiden toteutuksen tuomat säästöt tulevina vuosina sekä energiankulutuksen vähenemisen merkitys hiilidioksidipäästöjen määrään voidaan laskennallisesti määrittää. Mallinnuksen avulla erityiskohteiden energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä voidaan arvioida ennen tehtäviä muutoksia ja rakennusten energiakulutuksen ja sisäilman laadun hallintaan liittyvä osaaminen lisääntyy. Mallinnus- ja simulointimenetelmien kehittymisellä ja tehostuneella käytöllä hankkeen tuloksena energiatehokkuuden laskennallinen hallinta kehittyy ja on käytettävissä paremmin nykyisen rakennuskannan mallinnukseen sekä uudisrakentamisen tukena.

Pitkällä aikavälillä projektin energiatehokkuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, ohjeet ja raportit lisäävät energiatietoisuutta ja siten kehittävät eri toimijoiden (isännöitsijät, suunnittelijat, tilankäyttäjät) toimintaa niin, että energiankulutus vähenee. Koulutuksen kehittäminen aiheen ympärillä huomioiden saadut tulokset edistää energiatehokkuuden osaamisen tason nousua.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa varsinaisena kohderyhmänä eivät ole henkilöt, vaan toimintaympäristöt: yritykset ja organisaatiot, joissa tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset, kunnat ja muu julkinen sektori (energiaosaamisen ja –tehokkuuden lisääntyminen) sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot (erityisesti opiskelijat, jotka osallistuvat tutkimustoimintaan sekä toisaalta kaikki myöhemmin Xamkissa opiskelevat opiskelijat, jotka hyötyvät tutkimuksessa tuotetusta tiedosta ja sen käyttämisestä oppimateriaalina sekä mukana olevien opettajien osaamisen lisääntymisestä ja tämän tiedon välittämisestä).

Mallinnuksen osalta välillisinä kohderyhminä ovat talotekniikan opiskelijat, joille voidaan välittää uusinta tutkimustietoa sekä kaikki suunnittelutoimistot, jotka käyttävät energiatehokkuuteen mallinnus- ja simulointimenetelmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 267 553

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 257 121

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 818

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 388 469

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso, Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Kouvolan, Kotkan-Haminan, Pieksämäen

Kunnat: Kouvola, Pieksämäki, Mikkeli, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tekniikan ja liikenteen ala on miesvaltaisin koulutusala amk:ssa; alan opiskelijoista on 85% miehiä v. 2014. Energiainsinööri-opiskelijoista on selvästi suurempi osa miehiä kuin naisia: tutkinnon suorittaneita v. 2005-13 oli yht. 308, joista naisia 45. Naisten määrän on vuositasolla ollut nouseva: vuonna 2005 naisten osuus oli 10%, kun nykyisin n. 20% tutkinnon suorittaneista on naisia. Tilastokeskus, oppilaitostilastot: http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp. Viitattu 24.3.2015. Kyamkin tasa-arvosuunnitelmassa huomioidaan, että nais- ja miesopiskelijat hakeutuvat edelleen epätasaisesti eri aloille. Mielikuvat eri alojen sopivuudesta naisille ja miehille vaikuttavat jo opiskelupaikkaa valittaessa. Pyrimme osaltamme vaikuttamaan työmarkkinoiden sukupuolten mukaisen jakautumisen vähentämiseen mm. huolehtimalla koulutusohjelmien houkuttelevuudesta ja laadukkuudesta (luomalla innostava oppimis- ja toimintaympäristö) sekä kannustamme miehiä ja naisia hakeutumaan tasapuolisesti eri koulutusaloille. Toimintaympäristön, mm. yritysyhteistyössä toimiminen, lisää koulutuksen kiinnostavuutta ja parantaa työllistymistä opintojen jälkeen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Myös amk:jen tekniikan ja liikenteen alan opettajista valtaosa on miehiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/koulutus/koulutuksen-segregaatio/koulutusvalinnat/korkea-aste. Viitattu 24.3.2015. Projektissa työskentelee sekä nais- että miespuolisia amk-opettajia, suunnitelman mukaan naisia on lähes puolet projektin toteuttajista. Projektissa tulee toimimaan niin nais- kuin miespuolisia opiskelijoita. Projektin toteutuksessa huomioidaan naisten mahdollisuudet toimia vastaavissa tehtävissä kuin miesten, ja päinvastoin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on energiatehokkuuden edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Energiatehokkuuden kehittymisen ansiosta hankkeella on myönteinen vaikutus luonnonvarojen riittävyyteen; energiansäästö vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja uusiutuvan energian vaihtoehdoista tiedottaminen edistää myös uusiutuvien polttoaineiden käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Energiatehokkuuden osaamisen kehittymisen ansiosta hanke vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä; energiaa kulutetaan vähemmän, ja samoin fossiilisia polttoaineita kulutetaan vähemmän, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee. Uusiutuvan energiantuotannon vaihtoehtojen hyödyntäminen vähentää myös ilmastonmuutosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 8
Energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuvien luonnonvarojen hallittu käyttö fossiilisten uusiutumattomien energialähteiden sijasta turvaa luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät säästettäessä energiaa ja korvattaessa fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla. Riskit polttoaineiden (mm. öljy) kuljetuksissa vähenevät kulutuksen/kuljetusmäärien pienentyessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 8
Energiatehokkuuden paraneminen ja kotimaisen, uusiutuvan energian käytön lisääntyminen vähentävät tuontipolttoaineiden käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden vähenevä kuljetus Natura-alueiden kautta vähentää alueille kohdistuvia ympäristökuormituksia ja –riskejä. Luonnontila myös paranee energiatehokkuustoimien seurauksena, koska fossiilista pa:tta käytetään vähemmän, jolloin sk-päästöt vähenevät.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 8
Energiatehokkuus vähentää materiaalin ja jätteiden määrää, sillä vähäisempi pa-kulutus vähentää huoltotarvetta ja siitä aiheutuvaa materiaalimäärää (mm. kuljetuspakkaukset, suotimet jne.) ja näistä edelleen muodostuvaa jätemäärää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 8
Energiatehokkuusselvitysten yhteydessä kartoitetaan mahdollisuudet uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Energiankulutuksen seurannan kehittyminen antaa mahdollisuuden (pienten) uusiutuvien, hajautettujen energiatuotantoyksiköiden käyttöönottoon eri kohteissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Yritystoiminnan kilpailukyky paranee energiatehokkuuden kehittymisen kautta. Uusi tieto, osaamisen kehittyminen ja lisääntynyt yritysyhteistyö parantavat opiskelijoiden työllistymistä ja edesauttavat myös yritysten muihin kehitystarpeisiin vastaamista. Toiminnalla edelleen kehitetään osaamista yritysten tarpeita vastaavaksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Energiatehokkuustoimien selvittäminen, kehittäminen, toimintatapojen luominen, testaaminen ja tulosten analysoiminen lisäävät Kyamkin henkilöstön osaamista ja antavat lisäarvoa koulutussisältöihin. Energiatehokkuuden edistämisen osalta opettajilla, opiskelijoilla ja yrityksissä on paremmat valmiudet kehittää uusia palveluja kaikkiin elinkaariketjun vaiheisiin; selvitykset, mittaukset, analyysit, suunnittelu-, tutkimus-, koulutus- ja kehitystehtävät. Toimintamallin ja ohjeistuksen käyttöönotto ja pilotointi mahdollistavat erilaisten vaativien kohteiden selkeät toimintatavat energiatehokkuustoimissa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Energiatehokkuus vähentää fossiilisten polttoaineiden ja energian siirron tarvetta. Yrityksen parantunut energiatehokkuus edistää yrityksen kilpailukykyä ja paikallisen toiminnan säilymistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Energiatehokkuuden kehittyminen vähentää energiankulutusta> vähentää sk-päästöjä>parantaa ilmanlaatua ja ympäristöntilaa. Uusiutuvien (kotimaisten) energialähteiden käytön edistäminen vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja parantaa Suomen omavaraisuutta (energiahuoltovarmuus kasvaa).
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa: hanketoteuttajina niin naisia kuin miehiä. Hankkeen toteutus niin, että opiskelijoita mukana hankkeessa (kannustamme miehiä ja naisia hakeutumaan tasapuolisesti) on osa innostavan oppimis- ja toimintaympäristön luomista ja edesauttaa myös naisten hakeutumista miesvaltaiselle energiainsinöörialalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Hankkeen toteutuksessa mukanaolevat ja kohderyhmät ovat yhdenvertaisia toimijoita, joiden valinta on perustunut ainoastaan hankkeen tarpeisiin vastaamiseen.
Kulttuuriympäristö 2 6
Hanke parantaa suomalaisen kulttuuriympäristön säilymismahdollisuuksia parantaen olemassa olevien rakennusten (hyöty)käyttöedellytyksiä huomioiden samalla niiden mahdollisen kulttuurillisen merkityksen.
Ympäristöosaaminen 2 6
Energiatehokkuuden ja ympäristöasioiden yhteys tulee selvästi näkyviin energiankulutuksen vähenemisessä ja sitä kautta (sk-)päästöjen vähenemisessä. Kyamkin opetushenkilökunta on vahvasti mukana projektin toteutuksessa. Hankkeen aikana syntynyttä energiatehokkuusosaamista siirretään insinöörikoulutukseen sekä toimintamallin myötä tieto välittyy kaikkien vapaasti saatavaksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ecool-hankkeen tavoitteena oli tehdä energiatehokkuuden edistämiseksi vaativien kohteiden energianseurannan toimintamalli- ja ohjeistus.

Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa toteutettiin tarkasteluja hankkeen kumppaneiden kohteissa, lähes 30 energiaselvitystä. Energiaselvitykset sisälsivät kenttämittauksia joihin perustuen esitettiin kohteen muutostoimenpiteiden ehdotukset. Osassa ehdotuksia oli investointeja. Mittavien investointien tueksi käytettiin kolmessa kiinteistössä energiankäytön simulointiohjelmaa, jolla pystyttiin varmentamaan investointien kannattavuutta. Selvitysten teossa hankehenkilöstön lisäksi mukana on ollut lähes 70 energiatekniikan opiskelijaa toteuttaen yhteensä lähes 800 opintopistettä kolmen vuoden aikana.

Hankkeen tuloksena on luotu energianseurannan ohjeistukset ja toimintamallit erityisesti kiinteistöhuollon käyttöön. Kiinteistöhuollon ohjeistukset ja toimintamallit -teoksessa käydään läpi Ecool-hankkeen aikana esille nousseita aihepiirejä ja tehtyjä havaintoja kiinteistöjen energiatehokkuusasioissa. Toimintamalleissa on esitetty laskentatyökaluja mm. paineilmavuotojen kustannuksiin ja sivuvirtojen hyödyntämiseen, ilmanvaihdon ohjaukseen co2-pitoisuuden mukaan, lämminvesikierron tarpeenmukaisuuden arviointiin ja ilmalämpöpumppujen kannattavuuteen. Laskentatyökalut ovat saatavilla toimijoiden käyttöön pyydetäessä Xamkilta. Viestintä hankkeen toteutuksesta ja tuloksista on ollut kattavaa,12 julkaisua. Hankkeessa saavutettiin suuri energiansäästöpotentiaali, säästetty energia hankkeen aikana on ollut reilu 2 600 MWh, joka vastaa 16 % säästöä kohteiden energiankulutuksesta.