|
|
|
Hankekoodi: A71024
Hankkeen nimi: Arktisen Teollisuuden Sivuvirrat 2
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 24.6.2015 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: KEMIN DIGIPOLIS OY
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0935441-1
Jakeluosoite: Tietokatu 6
Puhelinnumero: +358405558020
Postinumero: 94600
Postitoimipaikka: KEMI
WWW-osoite: digipolis.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saralampi Teemu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektityöntek.
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teemu.saralampi(at)digipolis.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358401977149
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on teollisuuden sivu- ja jätevirtoihin liittyvien tunnistettujen investointiaihioiden saattaminen pk-yritysten liiketoiminnaksi mm. pilottien kautta. Digipoliksella on kattava tieto teollisuuden sivu- ja jätevirtoihin liittyvästä toiminnasta Meri-Lapin ja laajemmin Pohjois-Suomen alueelta ja tätä tietoa hyödynnetään hankkeessa. Investointiaihioiden ohella hankkeessa on tavoitteena myös juurruttaa teollisuuden sivu- ja jätevirtojen hyödyntämisen toimintakulttuuri alueelle. Hankkeessa myös jatketaan teollisuuspalveluliiketoiminnan pk-yritysten perustamisen, kehittämisen, laajentamisen ja kansainvälistymisen sekä toimijarakenteen monipuolistumisen tukemista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 119 220
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 103 952
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 129 320
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 107 503
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion
Kunnat: Kemi
Jakeluosoite: Tietokatu 3
Postinumero: 94600
Postitoimipaikka: KEMI
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 7 |
| Teollisuuden jäte- ja sivuvirtojen määrä on merkittävä, sillä Meri-Lapin alueella syntyy vuosittain yli 1,3 mil. tonnia em. jakeita. Näillä voidaan korvata karkeasti arvoiden saman verran neitseellisiä raaka-aineita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 6 |
| Kun puhutaan teollisuuden jäte- ja sivuvirroista, niin niiden hiilijalanjälki on laskettu jo primäärituotteeseen, joten niiden käyttö pientää tarkastelussa olevan toiminnan hiilijalanjälkeä. Esim. vedenpuhdistussakka kaatopaikan peittorakenteessa vs. bentoniittiä Italiasta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Neitseellisten raaka-aineiden käytön väheneminen vaikuttaa välillisesti myös flooraan ja faunaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Monilla em. jakeilla voidaan vaikuttaa esim. suotovesien happamuuteen ja tietyilla teknologisilla ratkaisuilla sulfaattipäästöjen minimointiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 5 |
| Toiminta on ympäristöllisesti kestävää ja siinä otetaan huomioon mahdollinen toiminta Natura 2000 - alueilla, jotta lajit ja luontotyypit eivät kokisi haittaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 9 |
| Meri-Lapin alueella syntyy vuosittain 1,3 miljoonaa tonnia teollisuuden jäte- ja sivuvirtoja, joista osa suurin osa hyötykäytetään jakeen tuottajan omissa käyttökohteissä esim. jätealuiden sulkeminen. Tämä toiminta ei kuitenkaan jatku pitkälle tulevaisuuteen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 0 |
| Teollisuuden jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämisessä voidaan käyttää myös uusiuituvia energian lähteitä ja osa näistä jakeista ovat myös uusiutuvia itsessään. Kuten esimerkiksi orgaaniset jakeet. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 3 |
| Liiketoiminta, mikä on mahdollista aloittaa teollisuuden poisteisiin liittyen on potentiaaliltaan suuri. Paikallisen elinkeinorakenteen kilpailukykyyn vaikuttaa tulevaisuudessa voimakkaasti jäte- ja sivuvirtoihin liittyvät teknistaloudelliset ratkaisut. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 4 |
| Toimialalla on suuri potentiaali kehittää uusia aineettomia palveluja, kuten esimerkiksi uudet ympäristöliiketoiminnan palveluratkaisut yhdyskunta- ja teolliseen rakentamiseen hyödynten em. jakeita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 4 |
| Sivu- ja jätevirtojen hyödyntämiseen liittyy olennaisena osana logistiset ratkaisut esim. tyhjien MEPA-kuljetusten hyödyntäminen mikä osaltaan lisää liikevaihtoa alueella. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Toiminnan ympäristölliset ja imagolliset hyödyt vrt. matkailu ja kaivokset | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 10 | 8 |
| Teollisuuden jäte- ja sivuvirtojen hyötykäytössä tarvitaan korkeatasoista ympäristöosaamista ja toiminnan laajentuessa/kehittyessä se myös luo uutta ympäristöosaamista nykyisille ja uusille toimijoille. | ||
Arktisen Teollisuuden Sivuvirrat 2 hankkeessa pyrittiin edistämään yleisellä tasolla teollisuuden sivuvirtojen käyttöä. Teollisuuden sivuvirtojen hyötykäytön osalta pk-yrityksen nousevat merkittävään rooliin. Hankkeen aikana löydettiin useita eri pk-yrityksiä, jotka ovat hyödyntävät omassa liiketoiminnassaan teollisuuden sivuvirtoja joko suoraan tai välillisesti. Teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö ja siihen liittyvä TKI-toiminta tulee lisääntymään merkittävästi tulevaisuudessa hankkeen havaintojen perusteella.