|
|
|
Hankekoodi: A71034
Hankkeen nimi: Pobi - Porvoon Kilpilahdesta tulevaisuuden bioteollisuuspuisto
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Posintra Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1481499-6
Jakeluosoite: Rihkamakatu 4A
Puhelinnumero: 010 836 7700
Postinumero: 06100
Postitoimipaikka: Porvoo
WWW-osoite: http://www.posintra.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Tuomi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ohjelmajohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.tuomi(at)posintra.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 730 5440
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pobi – Porvoon Kilpilahdesta tulevaisuuden bioteollisuuspuisto -hankkeen kokonaistavoite on luoda Kilpilahden teollisuusalueen yritysten sekä joidenkin bio- ja kiertotalouden arvoketjua kehittävien suomalaisyritysten kesken yhteinen ymmärrys, visio ja suunnitelma siitä, miten Porvoon Kilpilahti-Kulloon alue voisi kehittyä maailmanluokan bio- ja kiertotalouspuistoksi. Samalla synnytetään Kilpilahden petrokemian- ja biotuoteteollisuutta palveleville pk-yrityksille perusta uudelle ekosysteemille ja mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan sekä luodaan puitteet Kilpilahden alueen vastuullista kehittämistä ja yritysten sijoittumista edistävälle kaavoitukselle.
Hanke koostuu kolmesta toimenpidekokonaisuudesta, joita toteutetaan vuosina 2015 - 2018. Toimenpidekokonaisuudet ovat yritysten ja muiden toimijoiden yhteisen näkemyksen sekä materiaali- ja energiataseiden (resurssivirtojen) ja arvoketjujen kokoaminen ja kuvaus, osaamiskeskittymän visio ja liiketoimintasuunnitelma ja sen pilotointi sekä bio- ja kiertotalousyritysten verkostoituminen ja yhteistyö.
Yritysten ja muiden toimijoiden bio- ja kiertotalouden toiminnan synergiat muodostetaan osin työpajoissa yhdessä kohderyhmäkartoituksessa kontaktoitujen kasvuhaluisten ja kiertotalouden kehittämiseen sitoutuneiden yritysten kanssa ja osin alueen yritysten resurssivirtanalyysin avulla. Samalla hahmotellaan havaittujen synergioiden pohjalta tulevan osaamiskeskittymän visio, osapuolet ja roolit.
Hankkeessa selvitetään myös eri toimijoiden tuottamat materiaali- ja energiataseet ja niiden arvoketjut erityisen resurssivirta-analyysin avulla. Tämän perusteella voidaan arvioida taloudellisia tehostamismahdollisuuksia ja tunnistaa koko aluetta koskevat kiertotalouteen liittyvät resurssien uudet hyödyntämismahdollisuudet.
Hankkeen tuloksena syntyy monialainen yksityisten ja julkisten toimijoiden verkosto Kilpilahden teollisuusalueen ympärille ja sille toimintavisio ja toteutussuunnitelma. Näiden avulla Kilpilahti-Kulloon aluetta kehitetään maailman mittakaavassa yhdeksi biotalouden ja kiertotalouden johtavista teollisuuspuistoista. Hankkeen toimenpiteet luovat edellytyksiä kasvuhalukkaiden cleantech-ja biotalousalan pk-yritysten sijoittumiselle Kilpilahteen ja mahdollistavat sen, että alueella on houkutteleva ekotaloussysteemi ja mm. tarjolla monipuolisia tontteja yrityksille.
Pobi-hanke tuo kansallisen tason teollisuuspolitiikkaan tärkeää syventävää tietoa alueen resurssivirroista ja näkemystä kiertotalouden osaamiskeskittymän kehittämisestä. Kilpilahden teollisuusalueella syntyy materiaalikierron uutta resurssitehokkuutta biotalouden, kierrätyksen ja uusiokäytön uusilla ratkaisuilla.
Pk-yritykset, jotka haluavat kasvaa ja sijoittua Kilpilahden alueelle synergiaetujen takia, Kilpilahden alueella sijaitsevat kiertotalouteen osallistuvat toimijat ja toimijat, jotka ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan investoida Kilpilahden alueelle, tutkimus-, ja koulutusorganisaatiot, kunnat, yritysryhmät ja verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot.
Välillisinä hyödyn saajina tulevat olemaan biotalouden ja kiertotalouden toimijat Etelä-Suomessa sekä niiden henkilöstö, alan yritysten kasvun ja lisääntyvien työpaikkojen myötä. Tuloksista voivat myöhemmin hyötyä myös lähialueen asukkaat ja muu ympäristö tehostuneen materiaalikierron ja parantuneen energiatehokkuuden mahdollistamina vähäisempinä ympäristöpäästöinä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 296 531
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 294 018
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 393 617
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 390 027
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Porvoon, Loviisan
Kunnat: Porvoo, Loviisa, Myrskylä, Lapinjärvi, Askola
Jakeluosoite: Rihkamakatu 4A
Postinumero: 06100
Postitoimipaikka: Porvoo
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena olevassa bioteollisuuspuistossa toimivat yritykset tulevat kehittämään uusiutuvaan energiaan ja energia- tai materiaalitehokkuuteen liittyviä ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. Samalla vähenee käytettävien materiaalien ja resurssien hukkakäyttö ja jätteiden määrä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 7 |
| Bioteollisuuspuiston ja siihen liittyvien teollisuusalueiden materiaalivirtoja tehostetaan niin, että alueen kokonaispäästöt alenevat. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 4 |
| Hankkeeseen mukaan tulevat yritykset voivat tunnistaa laatu-, ympäristö- sekä toimintaprosessiensa kautta mahdolliset säästökohteet, mikä vähentää energian- ja materiaalin tuotannon tarvetta, mikä ylläpitää ja myötävaikuttaa eliöstön vapaan elintilan pysyvyyteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Kaikilta bio- ja kiertotalouden arvoketjussa mukana olevilta yrityksiltä vaaditaan ympäristötietoisuutta ja prosessien suojaamista niin, että vaikutukset pohjavesiin, maaperään ja ilmaan on minimoitu. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Vaikuttaa ainoastaan vähenevien kasvihuonekaasupäästöjen kautta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeen peruslähtökohta on, että teollisuuspuistossa käytettävien materiaalien ja Kilpilahden alueen sivuvirtojen käsittely on mahdollisimman tehokasta, jolloin hyödyntämättömän jätteen määrä minimoituu. Hankkeessa tullaan tutkimaan mm. Kilpilahden jalostamojen tuottaman hukkalämmön jakamista bioteollisuuspuiston käyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 6 |
| Yhteisen ekotaloussysteemin ja tarkoituksenmukaisten prosessien myötä yritysten kyky hyödyntää uusiutuvia energialähteitä kasvaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tuloksena syntyy suunnitelma monialaisen yksityisten ja julkisten toimijoiden verkoston rakentumisesta Kilpilahden teollisuusalueen ympärille. Sen avulla Kilpilahden aluetta kehitetään maailman mittakaavassa yhdeksi biotalouden ja kiertotalouden johtavista teollisuuspuistoista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 4 |
| Hankkeessa syntyy uutta yritysten välistä yhteistyötä ja palveluja, joiden avulla voidaan vahvistaa yritysten osaamista ja taloudellista tulosta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 8 |
| Hankkeen myötävaikutuksella on mahdollista, että yritykset oppivat ostamaan materiaaleja ja kuljetuspalveluja yhdessä fiksummin. Tällöin kuljetuksia tarvitaan vähemmän ja harvemmin, mikä vähentää liikkumisesta ja kuljetuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa syntyvä yhteistoiminta parantaa tiedon saatavuutta ja avoimuutta yritysten henkilöstölle. Hankkeella pyritään myös vaikuttamaan yritysten kasvuun ja siten uusien | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 8 |
| Yhteinen visio ja toteutussuunnitelma ovat avoimia kaikille osallistuville yrityksille määritellyssä kohderyhmässä. Hanke tukee molempien sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua yritysten kehittämiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 8 |
| Kaikilla kohderyhmän toimijoilla on yhdenvertainen mahdollisuus hankkeen tuomaan kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä kehittymiseen omista lähtökohdistaan, itse valitsemallaan tavalla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Yritysten hyvinvoinnin parantuessa niiden mahdollisuus olla mukana paikkakuntansa kulttuuriympäristön kehittämisessä paranee. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke sisältää merkittävän sisäänrakennetun kohdeyritysten ympäristötietoisuutta vahvistavan yhteistyö- ja kehittämisosuuden. Yritykset voivat vaikuttaa myös vaikutuspiirissään olevien muiden yritysten ympäristötietoisuuteen. | ||
Pobi-hankkeella tavoiteltiin Porvoon Kilpilahden alueen teollisuusyritysten ja kiertotalouden arvoketjuissa mukana olevien yritysten keskuuteen yhteisen vision ja kehityssuunnitelman luomista Kilpilahti-Kulloon alueen kehittämiseksi bio- ja kiertotalousalueeksi. Samalla haettiin perustaa aluetta palvelevien pk-yritysten palvelu- ja aluekaavoitustarpeiden toteuttamiselle.
Tavoitteisiin pääsemiseksi hanke on kartoittanut alueen ja siihen liittyvien yritysten tarpeita yrityshaastatteluin ja kyselyin sekä hankkeen alussa, sen puolivälissä, että hankkeen loppupuolella. Lisäksi hankkeen taustaa ja vertailukohdan luomista varten tehtiin benchmark-kartoitus kansainvälisistä bio- ja kiertotalouspuistoista.
Hankkeeseen osallistuneiden yritysten kesken hahmotettiin synergioita ja yhteistä visiota kahdessa työpajassa syksyllä 2015 ja talvella 2016. Visioksi muotoutui "Kilpilahti, maailmanluokan teollinen kiertotalouskeskittymä – kestävää ja älykästä uusiutumista".
Keskeisenä selvitysten kohteena oli Kilpilahden alueen ja joidenkin palveluyritysten keskuudessa tehty yhteinen aluetta koskeva energia- ja materiaalitase. Taseen tiedoista johdettiin tärkeimmäksi johtopäätökseksi se, että alueella pääsee mereen ja ilmaan suuret määrät ylijäämälämpöä, jonka hyödyntämiseksi on syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Näin tehtiinkin ja koottiin maaliskuussa 2018 Uudenmaan energiayhtiöt yhdessä Kilpilahden suurten yritysten kanssa miettimään mahdollisuuksia hyödyntää tätä energiareserviä. Lisäselvitysten laadinta jatkuu Gaia Consultingin vetämänä intressiyritysten kesken Pobi-hankkeen päätyttyä. Toisena TASE-selvityksen konkreettisena tuloksena saatiin koottua riittävät tiedot kiinteän jätteen laadusta ja määristä siten, että Itä-Uudenmaan Jätehuollon omistaman jätekeskuksen alueelle ryhdyttiin suunnittelemaan teollisuuden kiinteiden jätteiden käsittelypalvelun toteuttamista. Osittain tätä varten Rosk n' Roll Oy ja Kuusakoski Oy perustivat Revanssi Oy nimisen yhteisyrityksen.
Edellä mainitun lisäksi teollisuuden energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen löytämiseksi ja suunnittelemiseksi Posintra haki EAKR-rahoitusta yhteishankkeelle Turku Science Parkin kanssa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi tulevien kahden vuoden aikana.
Koko aluetta koskevaksi yhteistyömuodoksi on sovittu vuosittain toteutettava ja Posintran vetämä Kilpilahti Forum, joka tarjoaa keskustelukanavan Kilpilahdesta kiinnostuneille yrityksille. Sen yhteydessä ja Kulloon yritysaluetta koskevan kaavan valmistuttua voidaan jatkaa keskustelua palveluyritysten verkoston tarvitsemien yhteisten palvelujen toteuttamiseksi mahdollisissa yhteispalvelutiloissa Kulloon yritysalueella.
Hankkeen kohderyhmältä ja sidosryhmiltä kerättiin palautetta hankkeen aikana ja sen pohjalta saatua tietoa hyödynnettiin hankkeen toimien kehittämisessä. Hankkeen toimet koettiin eri yrityksissä hyödyllisinä. Hanke toteutti itsearviointia useista hankkeeseen osallistuneista yrityksistä koostuvan ohjausryhmän kanssa hankkeen kuluessa. Lisäksi osallistujilta hankittiin palautetta visiotyöpajojen ja TASEen tulostyöpajan yhteydessä.
Hankkeesta on viestitty aktiivisesti mm. viidellä eri lehdistötiedotteella, jotka päätyivät alueen lehtiin, samoin kuin Posintran ja muiden hanketoimijoiden omissa viestintäkanavissa.
Hanke on myös julkaissut benchmarkista tehdyn artikkelin Euroopan parlamentin Regional Review-julkaisussa lokakuussa 2015.