|
|
|
Hankekoodi: A71037
Hankkeen nimi: Saimaan alueen digitaalinen ja verkostoitunut luontomatkailu
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0494547-4
Jakeluosoite: Virastokatu 2. 3.krs
Puhelinnumero: (05) 235 2220
Postinumero: 55100
Postitoimipaikka: Imatra
WWW-osoite: http://www.kehy.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirjo Reinikainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.reinikainen(at)kehy.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447213028
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa vahvistetaan maakunnallisissa ja kansallisissa matkailustrategioissa esiin nostettuja Etelä-Karjalan vahvuuksia ja kehittämisen painopistealueita yrityslähtöisillä, verkostomaisilla ja joustavilla toimenpiteillä. Kehittämistoimenpiteiden keskeiset teemat ovat Saimaa, luonto, geologia, sijainti idän ja lännen välissä ja laaja-alainen ja kiinnostava tuote- ja palvelutarjonta (kohteet, tuotteet, palvelut, aktiviteetit ja niihin liittyvät tapahtumat ja paketit). Hankkeessa vastataan matkailun nykytilaa kuvaaviin kehittämistarpeisiin, esim. kuinka parannetaan ja laajennetaan palvelutarjontaa, lisätään tunnettavuutta erilaisille matkailijoille ja kuinka pienet yritykset saadaan vahvemmin mukaan verkostoihin, kasvu-uralle ja kansainvälistymään.
Hankkeessa luodaan uusia verkostomaisia toimintamalleja yritysten, oppilaitosten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin hyväksi. Hankkeen tavoitteena on laajentaa toimijaverkostoa ja integroida erityisesti ohjelmapalvelu-, aktiviteetti ja elämystalouden yrityksiä ja palveluntarjoajia vahvemmin mukaan matkailun kehittämiseen, verkostoihin ja käytännön matkailun operatiiviseen toimintaan. Tavoitteena on tukea pienten yrityksien toimintaedellytyksiä, heidän keskinäistä verkostoitumista ja kytkeytymistä maakunnallisiin ja kansallisiin verkostoihin, niiden kehittämistoimenpiteisiin ja käytännön liiketoiminnan operaatioihin. Kehittämistyössä korostuvat mm. palvelujen ja tuotteiden paketointi, yrityksien liiketoiminnan kehittäminen, tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen, toimijoiden yhteistyön kehittäminen, uusien tuotteiden ja sisältöjen kehittäminen, yrityksien toiminnan laatutason parantaminen, olemassa olevien matkailubrändien kehittäminen ja uusimpien koulutus- ja tutkimustiedon vieminen matkailualan toimijoiden käyttöön.
Hankkeen tavoitteena on viedä käytäntöön maakunnan tahtotila millaisena Etelä-Karjalan matkailun halutaan olla vuonna 2020. Hankkeen toimenpiteissä korostuvat matkailustrategiatyön alkukyselyssä esiin tulleet avaintoimenpiteet, joiden avulla Etelä-Karjalasta luodaan elinvoimaisempi matkailualue:
- Toimijoiden ja toimialojen yhteistyön kehittäminen alueen sisällä ja matkailusta hyötyvien muiden toimialojen kanssa.
- Etelä-Karjalan tunnettavuuden ja saavutettavuuden parantaminen.
- Luonto-, geologia-, hyvinvointi-, liikuntapalveluja tarjoavien yrityksien toimintaedellytyksien tukeminen, liiketoiminnan kehittyminen ja kansainvälistäminen.
- Maaseudun matkailutarjonnan ja matkailutoimijoiden yhteistyön kehittäminen ja tuotekehitys, joka samalla vahvistaa myös maaseudun elinvoimaisuutta.
Hankkeen osatoteuttajat ovat Imatran Seudun Kehitysyhtiö, Wirma Lappeenranta, Imatran kaupunki ja Saimaan Ammattikorkeakoulu. Kehittämistoiminnan neljä osaa muodostavat loogisen kokonaisuuden ja mahdollistavat osatoteuttajien välisen tiiviin yhteistyön ja yhteistyön kehittämisen käytännön toimenpitein:
Työpaketti 1: Kestävä malli kansainvälistymiseen (Saimaan ammattikorkeakoulu)
Luodaan Etelä-Karjalassa toimiville matkailuyritykselle nopea ja luotettava toimintatapa omien matkailutuotteiden ja -palveluiden kansainvälisten odotusten ja vaatimusten tunnistamiseen ja testaukseen sekä digitaalisuuden hyödyntämiseen omassa liiketoiminnassa. Toimintatapa jakaantuu kolmeen toimintamalliin joissa korostuvat kv. opiskelijoiden ja opettajien osaamisen hyödyntäminen ja uusimman tiedon soveltaminen käytäntöön: Toimintamalli 1: kansainvälisen asiakasymmärryksen muodostaminen; Toimintamalli 2: kansainvälisten kiinnostavien digitaalisten kokemuksien ja matkailusisältöjen toteutuksien suunnittelu ja testaus; Toimintamalli 3: Matkailutuotteiden ja -palveluiden kansainvälisyystestaus.
Toteutetaan pohjaselvitykset, esitestaukset, haastattelut ja kyselyt sekä varsinaisten toimintamallien rakentaminen työpajoissa, kenttätoteutukset ja mallin levittäminen. Toimintamalleilla pyritään varmistamaan myös mahdollisimman monen kansainvälisen opiskelijan työllistyminen Etelä-Karjalassa sekä varmistamaan alueen houkuttelevuus niin matkailijoiden kuin tulevien kansainvälisten opiskelijoidenkin silmissä.
Työpaketti 2: Matkailuliiketoiminnan uudet sisällöt (Imatran kaupunki)
Muokataan aikaisemmista geologiakartoituksesta saatuja tuloksia luontomatkailun ja yrittäjien käyttöön ja koulutetaan yrittäjät hyödyntämään Saimaan keskeistä sisältöä, geologiaa, uusien tuotteiden luomisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä. Luodaan ja vahvistetaan Saimaalle Saimaan geologiasta eli Saimaan synnystä ja muotoutumisesta kertovia uusia matkailu- ja käyntikohteita.
Koulutetaan (luonto)matkailun yrittäjiä käyttämään geologiasisältöä yritystuotteissaan ja liiketoiminnan kehittämisessä, esimerkiksi miten Saimaan (geologista) tarinaa voidaan tuoda esiin elämyksellisesti kestävän kehityksen periaatteella Geopark- ja UNESCO- standardeja noudattaen kohti kansainvälistä laatutasoa.
Työpaketti 3: Matkailun liiketoimintaosaaminen kehittäminen (Wirma Lappeenranta)
Tuetaan pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä niin, että yrityksen toiminta kantaa myös hiljaisempien aikojen yli, esimerkiksi kannattavuutta ja kustannustehokkuutta parantamalla ja uusien asiakasryhmiä hankkimalla asiakkaiksi uusista lähtömaista. Kehitetään yritysten liiketoiminta- ja viestintäosaamista ja edistetään sekä tuetaan yritysten verkottumista. Hankkeessa kehitetään uusia matkailutuotteita, jotka kokoavat yhteen eri alojen toimijoita ja yrityksiä. Kehitetään ja markkinoidaan Linnoitus - Pallonlahti - Myllysaari kokonaisuutena ja ympärivuotisena matkailualueena.
Parannetaan valmiuksia toteuttaa tapahtumia ympärivuotisesti ja edistetään Lappeenrannan valmiuksia palvella matkailijoita ja asukkaita entistä paremmin. Hankkeen toimenpiteet liittyvät uusien tuotteiden ja tapahtumien rakentamiseen myös hiljaiselle sesongille ja kaupunkistrategian mukaisten matkailua tukevien infrastruktuurihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.
TP4: Digitaalisuus ja matkailuliiketoiminnan verkostot (Imatran Seudun Kehitysyhtiö)
Kehitetään matkailualan toimijoiden omia ja yhteisöllisiä sähköisiä liiketoimintaprosesseja ja palvelumalleja tukemaan kasvua, asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta toimintaa. Vahvistetaan alueen vetovoimakeskittymiä esimerkiksi täydentämällä palvelutarjontaa uusilla tuote- ja palvelukokonaisuuksilla ja aktiivisella sisäisellä ja ulkoisella tiedottamisella. Tunnistetaan alueelle uusia markkina-alueita, asiakassegmenttejä ja liiketoimintamahdollisuuksia ja testataan kohderyhmällä alueen uusia kärkituotteita ja niihin liittyviä sisältöjä.
Luodaan uusia palvelu- ja tuotekokonaisuuksia erityisesti suunnattuna kansainvälisille luonto-, liikunta-, geologia- ja hyvinvointimatkailumarkkinoille, painopisteenä matkailijan elämykset ja kokemukset ja tarinat. Edistetään yrityksien muutosvalmiutta ja kehitetään alueen yrityksien osaamispääomaa jalkauttamalla käytäntöön pilottitoteutuksien avulla matkailullisia tutkimustietoja ja trendimuutoksia, erityisesti ICT:n tuomia mahdollisuuksia. Työpaketin toimenpiteet on jaettu neljään temaattiseen kokonaisuuteen: 1) Matkailualan palvelutarjonnan laadun parantaminen, 2) Sähköisten asiointi- ja liiketoimintaprosessien kehittäminen, 3) Internetpalvelujen hyödyntämisen tehostaminen ja käytön aktivointi ja 4) Partneriverkoston ja yhteistyökumppanuuksien kehitys.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on matkailutoimialan yritykset kokonaisuudessaan ja matkailijoita palvelevat ja matkailusta hyötyvät muut oheistoimialat. Painopisteenä ovat pk-alan yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Kohderyhmän ytimen muodostavat pk-yritykset, niiden johto ja henkilöstö, erityisesti matkailu, majoitus ja ravitsemistoimiala, vähittäis- ja erikoistavarakauppa, kuljetus ja liikenne, ohjelmapalvelut, kalastus-, luonto-, erä-, kulttuuri-, hyvinvointi-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut.
Kohderyhmään kuuluvat myös muut toimialat, joiden palvelut sivuavat perinteistä matkailutoimialaa, ts. toimialat, joilla jo on tai jotka omaavat potentiaalia saada matkailijoita, esim. hyvinvointisektori, apteekit, urheiluun ja liikuntaan ja luontoon liittyvät palveluntarjoajat. Kohderyhmään kuuluvat myös matkailuliiketoiminnassa toimivat kolmannen sektorin ja maatalouden toimijat. Matkailun yhteiskunnallisen, aluetaloudellisen ja elinkeinopoliittisen merkityksen esille tuomisessa kohderyhmään kuuluvat myös paikalliset ihmiset, viranomaiset, kuntapäättäjät ja media.
Osatoteuttajien kohderyhmäyrityksille suunnatut kehittämistoimenpiteet (esim. tuotekehitys-, pilotti- ja koulutustilaisuudet/-toimenpiteet) voivat olla kohderyhmäyrityksille De Minimis -tuen alaista toimintaa. Kukin osatoteuttaja vastaa oman osatoteutuksensa ja omien toimenpiteidensä osalta siitä, että mahdollisen De Minimis -tuen laskenta, raportointi ja käsittely yhdessä kohderyhmäyrityksen ja hallinnoijan kanssa toteutetaan rahoittajan De Minimis –ohjeistuksen mukaisesti.
Paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen media;
Kohderyhmän loppuasiakkaat, suomalaiset ja erityisesti kansainväliset asiakkaat;
Alueelliset ja kansallisen tason matkailun kehittäjät, tutkimus- ja oppilaitokset;
Yhteistyöhankkeiden projektiorganisaatio ja hankkeiden kohderyhmä ja yhteistyöverkostojen jäsenet ja taustaorganisaatiot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 357 497
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 352 638
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 510 710
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 503 768
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Lemi, Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Parikkala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteet toteutetaan kestävän kehityksen arvojen pohjalta. Tämän kautta edesautetaan jokaisella osa-alueella luonnonvarojen säilyvyyttä ja niiden kestävää hyödyntämistä. Tuotteistettujen palveluiden myötä matkailutoimijoiden tuotantoprosessi pysyy laadukkaana sekä tehokkaana. Näin vältetään turha tuotannon tyhjäkäynti ja näiltä osin luonnonvarojen turha kulutus. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 2 |
| Hankkeen toimenpiteet edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Näin ollen ne vähentävät myös ilmastonmuutoksen riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 2 |
| Tuotteistuksen ja tuote-/palvelukehityksen (esim. luonto-, liikunta-, urheilu-, hyvinvointimatkailu) kautta edistetään matkailualaa hyödyntämään luonnon tarjoamia mahdollisuuksia kestävällä tavalla ja sen monimuotoisuutta tukien. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 2 |
| Ekologisesti kestävältä pohjalta toteutettavat kehitystoimet vähentävät hiilijalanjälkeä matkailutoimialalla Kaakkois-Suomessa ja edistävät näin pinta- ja pohjavesien sekä maaperän ja ilman puhtautta sekä kasvihuonekaasujen vähentymistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei toimita Natura 2000 –ohjelman kohteissa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 8 |
| Hanketoteutuksessa säästetään materiaaleja ja pyritään vähentämään jätteiden määrää sekä edistämään kierrätystä. Suositaan sähköisiä viestintä- ja vuorovaikutuskanavia ja sähköistä materiaalintuotantoa. Minimoidaan paperinkulutusta, suositaan kierrättäviä ja uusiokäytteisiä materiaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 9 |
| Kestävän kehityksen edistämisessä hankkeessa esim. hajautettu energiantuotanto ja uusiutuvien energialähteiden käyttö ovat merkittävällä sijalla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen yhtenä päätavoitteena on pk-yritysten kestävä kehittäminen. Hanketoimijoilla on hyvä asiantuntemus ja vakiintuneet käytännöt kestävästä kehittämisestä välitettäväksi yrityksiin. Esim. Wirma Lappeenranta Oy:lle on myönnetty WWF:n Green Office sertifikaatti. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 7 |
| Hankkeessa pyritään kasvattamaan osaamispääomaa sekä kehitetään uusia liiketoimintamalleja ja palvelupilotteja, joissa on merkittävästi myös aineettomuutta. Tietoliikenneyhteyksien ja –verkon hyödyntäminen ja vahvistaminen vaikuttavat positiivisesti aineettomien tuotteiden ja palvelujen käyttöön ja kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 9 |
| Hankkeessa luotavat uudet matkailutuotteet ja - palvelut voivat sisältää myös liikkumisen ja logistiikan elementtejä. Ohjeistuksien kieliversioiden kohentaminen vaikuttaa välillisesti edistäen matkailijoiden omatoimista liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 4 |
| Hanke yhdistää matkailu- ja kulttuuripalveluita uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi, jotka edistävät matkailijoiden hyvinvointia. Hankkeen toimenpiteet parantavat myös toimintaan osallistuvien organisaatioiden henkilöstön hyvinvointia, sillä hankkeen aikana luodaan uusia toimintatapoja ja lujitetaan olemassa olevia verkostoja. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa yritysten liiketoimintaa ja niin muodoin henkilöstön työllistymistä. Hankkeen avulla edistetään myös paikallisasukkaiden hyvinvointia edistämällä palveluiden kehittymistä jotka ovat matkailijoiden lisäksi myös paikallisten käytettävissä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteet ovat avoimia kaikille yrityksille ja molemmille sukupuolille. Hanke tukee molempien sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja yritysten kehittämiseen. Valtavirtaistaminen huomioidaan hankkeen toimenpiteissä ja päätöksenteossa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Kaikilla hankkeen toimenpiteisiin osallistuvilla yrityksillä on yhdenvertainen mahdollisuus olla mukana hankkeessa ja kehittää itseään valitsemallaan tavalla. Hankkeen laajalla toteutusalueella on rikastuttava vaikutus toimenpiteisiin osallistuvien yritysten ja muiden organisaatioiden yhteiskunnalliselle ja kulttuuriselle yhdenvertaisuudelle. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteet hyödyntävät kohdealueen kulttuuriympäristöä uudella tavalla ja luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Kultuuriympäristön hyödyntämisessä ohjaajavana tekijänä on kestävän kehityksen laaja-alainen huomiointi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hanke vahvistaa osallistujien ympäristötietoisuutta. Kaikkiin hankkeen toimenpiteisiin sisältyy ympäristöosaamisen vahvistaminen. Yritykset voivat vaikuttaa myös vaikutuspiirissään olevien muiden yritysten sekä asiakkaiden ympäristötietoisuuteen. | ||
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Hankkeen osatoteutuksen avaintavoitteisiin päästiin 4 työpaketin hyvällä ja monipuolisella toimenpidekokonaisuudella.
1) Kehitetään matkailualan toimijoiden omia ja yhteisöllisiä sähköisiä liiketoimintaprosesseja ja palvelumalleja
Palvelutarjonnan laatua, asiakaskokemusta ja digitaalisuutta urheilutapahtumien yhteydessä, osallistuttiin suurtapahtumien kehittämiseen sekä niiden oheispalvelujen digikanavien suunnitteluun ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseen mm. Imatran Ajot. Toimittiin myös matkailullisesti merkittävien ja potentiaalisten tapahtumien markkinointi- ja viestintäsuunnittelun tukena ja tehtiin tuottajayhteistyötä. Osallistuttiin Imatran kaupungin strategiseen markkinointisuunnittelutyöhön sekä Imatra Base Campin toiminnan suunnitteluun, roolittamiseen ja sparraukseen. Muita toimenpiteitä oli palvelumuotoilukoulutus alueen yrityksille palvelutarjonnan laadun ja asiakaskokemuksen kehittämiseksi, pyöräilymatkailun kehittäminen Imatran kaupungin ja yritysten kanssa ja osallistuminen kestävän liikkumisen ohjelmaan,
24 tunnin luontomatkailun tuotekehitystyöpaja yhteistyönä oppilaitosten kanssa.
2) Vahvistetaan alueen vetovoimakeskittymiä
Luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailun uudet sisältötuotteet, kaupallistaminen ja markkinoille vienti:
Suunniteltiin ja tuotettiin uusia sisältöjä digitaalisiin kanaviin (mm. 6 kpl liikunta- ja matkailuvideoita, kuva-aineistot, ilmoitukset, brändimateriaali), suunniteltiin ja toteutettiin tuotekehitys -ja koulutustilaisuuksia yhteistyössä goSaimaan ja VisitFilandin kanssa (mm. Saimaan alueen matkailuseminaari ja FinRelax työpaja), Liikunta,- luonto ja hyvinvointimatkailutuotteiden kehitystyö, yritysten verkottamisen ja kansainvälistymisen edistäminen, mm. Kiina markkinat (jääkiekkomatkailu) ja venäläiset perheet. Kohderyhmälähtöinen ja yhteinen sisällöntuottaminen kesän 2017 aktiviteeteista ja tapahtumista Venäjän markkinoille. Toteutettiin noin 20 osallistujan voimin Visit Finland Outdoors:n järjestämä luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia valmennus, jonka tavoitteena oli kehittää matkailuun tarkoitettujen luontokohteiden ja reitistöjen laatua ja elämyksellisyyttä. Hankittiin ostopalveluna kolmelta eri toimijalta 30 kpl Imatran alueen luontokohteiden ja aktiviteettien tuotekorttien koonti ja päivitys alueen matkailumarkkinointia varten. Osallistuttiin erilaisiin kehittämistilaisuuksiin (workshopit, verkostotilaisuudet, seminaarit, messut).
3)Tunnistetaan alueelle uusia markkina-alueita, asiakassegmenttejä ja liiketoimintamahdollisuuksia
Kehitettiin digitaalisuuden hyödyntämistä ja sähköisiä palveluprosesseja mediayhteistyössä ja viestinnässä mm. MyNewsDesk palvelupilotin avulla, matkailuinfon digitaalista jakeluverkostoa sähköisillä infotauluilla ja verkoston laajennuksen suunnittelulla. Mobiilisuuden hyödyntämistä suunniteltiin mm. osallistumalla Imatra City Free WiFi toteutukseen ImatranAjon yhteydessä ja olemalla mukana alueellisten mobiiliratkaisujen (X-Routes, ImatranAjo, Saimaa Geoparkreitti) suunnittelutyössä.
4) luodaan uusia palvelu- ja tuotekokonaisuuksia
Partneriverkoston ja yhteistyökumppanuuksien kehitys: Hankkeiden erityisesti goSaimaa ja Saimaa Geopark välisen yhteistyön suunnittelu, toteutus ja kehittäminen, VisitFinland-Lakeland kumppanuusmallin ja Saimaa-sopimuksen valmistelut ja Saimaan alueen yhteinen brändityö, Pietari-Saimaa matkailuyhteistyön kehittäminen (tapaamiset, lehdistötilaisuudet). Yhteistyöverkostojen ja toimintamallien kehittäminen, keskeiset verkostot: saavutettavuus ja lentoliikenne (Lappeenrannan lentokenttä), talviurheilun matkailullinen tuotteistaminen (HC Jokerit ja Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu) sekä mediayhteistyö (venäläiset ja suomalaiset media- ja tiedotustoiminta ja -tapahtumat), matkanjärjestäjä yhteistyön kehittäminen (workshopit ja tutustumismatkat alueelle) ja kaupunkien väliset matkailuverkostot (seutukaupunkiverkoston matkailupilotti).
5) Hankehallinnointi:
Projekti– ja ohjausryhmän kokoukset, säännöllinen hankkeen tiedotus- ja viestintätoimenpiteen (uutiskirjeet, nettisivut ja sosiaalinen media, esitysmateriaalit), vuorovaikutteinen muiden osatoteuttajien kanssa toimenpiteiden arviointi- ja suunnittelutyö sekä muut hallinnointiin liittyvät tehtävät olivat organisoitu hyvin ja edesauttoivat hankkeen laadukasta hallinnointia, suunnittelua ja seurantaa.
Imatran kaupunki
Imatran kaupungin osahankkeessa muokattiin aiemmista geokartoituksista saatuja tuloksia luontomatkailun ja yrittäjien käyttöön ja koulutettiin yrittäjiä hyödyntämään Saimaan keskeistä sisältöä, geologiaa, uusien tuotteiden luomisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä. Luotiin ja vahvistettiin Saimaalle Saimaan geologiasta eli Saimaan synnystä ja muotoutumisesta kertovia uusia matkailu- ja käyntikohteita.
Hankkeessa laadittiin Muinaismerestä Saimaaksi – Geologinen retkiopas eteläiselle Saimaalle. Opas toteutettiin printtimediana ja sähköisinä versioina (pdf ja issuu-julkaisu). Reittiä hyödynnetään yritysten tuotekehittelyssä. Aiheesta järjestettiin yrittäjille koulutustilaisuus.
Saimaan ammattikorkeakoulu
Saimaan amk:n tavoitteena DIVE-hankkeessa oli rakentaa toimintamallia, jolla kv-opiskelijoiden ja opettajien osaaminen saataisiin alueen matkailuyritysten hyödynnettäväksi.
Heti ensimmäisten kv-opiskelijatöiden yhteydessä havaittiin, että yhdenlainen toteutustapa ei sovellu kaikkiin tilanteisiin. Lisäksi todettiin, että aitoa lisäarvoa ei saada aikaan sillä, että opiskelijoiden toivotaan edustavan muuta kansallisuutta tai ikäryhmää kuin he oikeasti ovat. Toimintamallin rakentamisessa keskityttiinkin todellisiin vahvuuksiin, joita kv-opiskelijoilla on. Lisäksi tähdättiin monipuolisuuteen, jotta Saimaan amk:lla olisi jatkossa tarjota laajasti erilaisia etenemistapoja kansainvälisten matkailijoiden odotusten tunnistamiseksi ja testaamiseksi.
Painopisteinä toimintamallin rakentamisessa olivat palvelun testaaminen, arviointi ja kehittäminen sekä digitaalisen kokemuksen toimivuuden arviointi ja sen kehittäminen. Erilaisia toteutuksia oli 15. Lisäksi muutamia testauksia toistettiin peräkkäisinä vuosina tai toimeenpantiin rinnakkaisversioina. Kv-opiskelijat osallistuivat toteutuksiin niiden tavoitteiden mukaisesti joko koko opintojakson voimin, jolloin pääpaino oli ns. yleisessä mielipiteessä, jaetuissa pienryhmissä, joka mahdollisti rinnakkaistoteutukset tai tiettyyn tarpeeseen valittuina yksilöinä, kun haettiin opiskelijoita yrityksen kohderyhmämaasta. Yritysnäkökulmasta kuvattu toimintamalli on koottu painettuun esitteeseen.
Hankkeen yhteiset tavoitteet liittyivät matkailun strategisiin alueellisiin ja kansallisiin kehittämiskohteisiin ja painopistealueisiin. Tavoitteena on, että Saimaan alue kehittyy yhdeksi keskeisimmistä matkailualueista Suomessa. Saimaan amk:n oleellisin panostus oli Saimaa-brändityöryhmän ohjaaminen ja siinä asiantuntijana toimiminen. Lisäksi työryhmän luoman visuaalisen ilmeen toimivuutta testattiin Saksassa Saimaan amk:n kumppanikorkeakoulussa. Samassa yhteydessä selvitettiin myös Saimaa-brändin positiota. Tulokset tarjottiin Saimaa brändityöryhmän hyödynnettäväksi.
Saimaan amk:n toteutuksessa saavutettua tietoa jaettiin muille osatoteuttajille mm. puheenvuoroina ja aineistoina.
Wirma Lappeenranta
Hankkeen osatoteutuksen tavoitteena oli 1) yritysten kilpailukyvyn, kannattavuuden ja kansainvälistymisen kehittäminen ja 2) uudet matkailutuotteet ja kaupunkistrategian mukainen kehitystyö.
Hankkeen aikana järjestettiin koulusta yrityksille digitaalisesta markkinoinnista ja myynnistä, koulutusta Kiinan markkinoille suuntaaville yrityksille ja hankittiin selvitystyö ja koordinointipalvelua Kaakkois-Aasian matkailijoiden palveluiden tuotteistamiseen. Viimeinen palveli lentoliikenteen aloittamista Lappeenrantaan ja tuotedifferointia kohderyhmää varten.
Uusien matkailutuotteiden kehittämiseksi tehtiin kalustohankintoja tapahtumajärjestäjien käyttöön, hanketyönä on johdettu Vesitornin käyttöönottamisen projektia. Kaupunkistrategian mukainen ranta-alueen kehittäminen on edennyt.
Hanke saavutti asetut tavoitteet. Osa suunnitelluista toimenpiteistä on kesken. Saimaa Geopark on valmistumassa, Huhtiniemen Leirintäalueen suunnitelma ekologisesta leirintäalueesta on valmistumassa ja uusia palveluita on syntymässä Lappeenrannan keskusta-alueelle.