|
|
|
Hankekoodi: A71076
Hankkeen nimi: 3D-valmistuksen innovaatiokeskittymä
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 30.4.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Cursor Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0727178-6
Jakeluosoite: Kyminlinnantie 6
Puhelinnumero: 040-1902500
Postinumero: 48600
Postitoimipaikka: Kotka
WWW-osoite: http://cursor.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LUODE JOUKO KALEVI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouko.luode(at)cursor.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-902551
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
3D-tulostusta on käytetty prototyyppien tuottamiseen jo 1990-luvulta lähtien. Nykyisin sitä käytetään jo tuotannossa monilla toimialoilla eri puolilla maailmaa. Suomi on selvästi jäljessä muuta maailmaa 3D-tulostuksen liiketoimintamalleissa, jonka lisäksi tieto 3D-tulostuksen mahdollisuuksista on hajanaista eikä tavoita suurta osaa yrityksistä.
”Gartner ennakoi 100% kasvua 3D-tulostimille ja kasvua yli 13 miljardin dollarin vuosimyyntiin vuoteen 2018 mennessä. Vuoden 2014 myynnin arvioidaan jo ylittävän 100.000 kappaleen rajan selvästi. Kasvun ennakoidaan jatkuvat voimakkaana sekä yritysmarkkinassa, jossa 3D-tulostus integroituu valmistusprosesseihin nykyisen tuotekehityksen sijaan, että harraste/kotimarkkinassa."
Hankkeen ideoinnissa on hyödynnetty 3D- tuotantoteknologiat ESR- ja EAKR-hankkeista syntyneitä ideoita ja hanketta on jo esitelty kumppaneille ja osatoteuttajille, joilta on saatu arvokasta tietoa hankkeen suunnitteluun.
Hanke tukee 3D-valmistuksen innovaatiokeskittymän syntymistä, joka on Kymenlaaksossa Kotkan-Haminan seudulla toimiva todellinen uusi innovaatokeskus, toimintaympäristö ja alusta, jonka tavoitteena on luoda 3D-tulostuksen palveluketju sekä kiihdyttää yritysten sujuvaa siirtymistä 3D-protoilusta 3D-tuotantoon tarjoamalla hyvin suunnitellut yritysten ja eri organisaatioiden tarpeisiin räätälöityjä innovatiisia palveluja ja ratkaisuja.
Innovaatiokeskus on ydinfasilitaattori ja asioiden yhteensaattaja, joka toimii asioiden mahdollistajana sekä yhdistäjänä ollen:
- 3D-tulostamisen osaamisen ja tekemisen keskus Suomessa
- Kokoaa yhteen koko 3D-tulostuksen arvoketjun
- Kytkeytyy muihin 3D-keskuksiin Suomessa ja kansainvälisesti
- Liiketoiminnan kehittäjä
- Start-Up-yrityskiihdyttämö, innovointikeskus ja yritysten synnyttäjä
- 3D-tutkimuksen kärki, tiedon kokooja ja levittäjä
Hankkeen tuloksena syntyy 3D-osaamisen ytimenä itsenäisesti toimiva palveluyksikkö, jonka palveluja ovat mm: alan tutkimus, koulutukset ja seminaarit, suunnittelu- ja neuvontapalvelut, 3D-laitteiden ja tulosteiden esittelytila, skannauspalvelut, tulostuspalvelujen- ja laitteiden käyttö, alihankintatulostus ja viimeistely, laitemyynti, toimistotilat sekä -yrityskiihdyttämöpalvelut.
Hanke vastaa Kymenlaakso-ohjelman "Elinvoimaan pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä" painopisteitä saamalla aikaan uusia innovatiivisia palveluja ja sen toimintalinjaa 1. Hanke tukee uutta yrittäjyyttä ja luo edellytyksiä erityisesti ICT:n ja uusien teknologioiden soveltamisessa.
Varsinaiset kohderyhmänä ovat metalli- ja kunnossapitoteollisuuden, viihde ja kuluttajapalvelujen pk-yritykset, joiden tavoitteena on luoda uutta tai vahvistaa nykyistä liiketoimintaansa 3D-tulostuksen tuomien mahdollisuuksien kautta.
Välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitosten henkilöstö ja opiskelijat sekä uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä suunnittelevat tahot. Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää koko seutua sen elinkeinorakenteen uusiutumisen tuomien vahvojen signaalien kautta. Välillisinä hyötyjinä ja 3D-palvelujen käyttäjinä ovat myös pk-sektorin ulkopuoliset yritykset ja toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 300 165
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 273 795
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 427 804
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 391 136
Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Hamina, Miehikkälä, Espoo, Pyhtää, Kouvola, Kotka, Helsinki, Virolahti, Lappeenranta
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20, joihin työllistyvät naiset 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11.00, joihin työllistyvät naiset 5.00
Suunniteltu: 4, joista naisten perustamia 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 7 |
| Hanke edistää yritysten toimintaprosessien kehittämistä erityisesti materiaalin hallinnan kautta. Sen kautta myös yritysten sisäisten materiaalivirtojen ja energiankulutuksen tarkastelu tulevat ajankohtaisiksi. Prosessien paranemisen yhtenä tuloksena voi olla yrityksen hallinnoimien tilojen energian kulutuksen pieneneminen ja materiaalien kierrätys sekä kierrätysmateriaalien hyödyntäminen 3D-valmistuksessa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| 3D-valmistuksen kehittyminen tulee vaikuttamaan useaan eri tuotantoketjuun ja niiden tuottamien päästöjen ja energiankulutuksen vähenemiseen ja johtaa mahdollisiin ilmastonmuutoksen vaikutusta ehkäiseviin toimenpiteisiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Hankkeeseen mukaan tulevat yritykset tunnistavat laatu-, ympäristö- sekä toimintaprosessiensa kautta mahdolliset säästökohteet, mikä vähentää energian- ja materiaalin tuotannon tarvetta, mikä ylläpitää ja myötävaikuttaa eliöstön vapaan elintilan pysyvyyteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 6 |
| Hankkeessa edistetään ympäristötietoisuuden ja prosessien tehostamista. Tietoisuuden lisääntyminen voi vaikuttaa yritysten ja heidän asiakkaidensa tuottamien päästöjen ja energiankulutuksen vähenemiseen, täten myös kasvihuonekaasu-päästöjen vähenemiseen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei suoranaisesti vaikuta Natura 2000- ohjelman kohteisiin. Tarvittaessa yrityksille selvitetään Natura 2000-ohjelman sisältö. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 8 |
| Ympäristötietoisuutta ja prosessien tehostamista kehitetään hankkeessa toimintaprosessien kehittymisellä. Hankkeen avulla pyritään löytämään ratkaisuja eri materiaalien ja myös jätteiden hyödyntämiselle 3D-valmistuksessa. Tietoisuuden lisääntyminen vaikuttaa yritysten tuottamien päästöjen ja energiankulutuksen vähenemiseen sekä materiaali-, resurssi- ja energiatehokkuuden lisääntymiseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 4 |
| Tuotantoprosessien tehostamisen ja uudistamisen myötä yritysten mahdollisuus hyödyntää uusiutuvia energialähteitä kasvaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 8 |
| Hanke tukee paikallisen elinkeinorakenteen uusiutumista ja kestävää kehitystä jo heti sen käynnistyttyä antamalla vahvan signaalin seudun teollisuuden uusiutumiselle | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa vahvistetaan yritysten tietoisuutta 3D-tulostuksen ja myös siihen vahvasti liittyvän Teollisen internetin tuomista mahdollisuuksista,joiden käyttö vahvistaa yritysten osaamista ja taloudellista tulosta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 6 |
| 3D-valmistuksen innovaatiokeskittymä vähentää liikkumisen ja kuljetusten aiheuttamia kasvihuonepäästöjä optimoimalla palvelujen toteuttamiseen käytettävät omat ja ulkopuoliset resurssit. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 8 |
| Hanke pyrkii toimintansa kautta vaikuttamaan uusien työpaikkojen syntyyn ja siten ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke toimii tasa-arvon edistämisen puolesta ja pyrkii painottamaan tasa-arvon toteutumista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 6 |
| Kaikilla kohderyhmän yrityksillä ja henkilöillä on yhdenvertainen mahdollisuus olla mukana hankkeessa ja kehittää itseään valitsemallaan tavalla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hankkeella ei ole juurikaan vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Hanke edistää ekologisesti kestävien menetelmien, materiaalien ja toimintatapojen käyttöä | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 7 |
| Hanke pitää esillä ja vahvistaa yritysten ja hanketoimijoiden ympäristötietoisuutta ja sitä kautta lisää yritysten ja toimijoiden ympäristöosaamista. | ||
3D-tulostusta on käytetty prototyyppien tuottamiseen jo 1990-luvulta lähtien. Nykyisin sitä käytetään jo tuotannossa monilla toimialoilla eri puolilla maailmaa. Suomi on selvästi jäljessä muuta maailmaa 3D-tulostuksen liiketoimintamalleissa, jonka lisäksi tieto 3D-tulostuksen mahdollisuuksista on hajanaista eikä tavoita suurta osaa yrityksistä.
Hanke tukee 3D-valmistuksen innovaatiokeskittymän syntymistä, joka on Kymenlaaksossa Kotkan-Haminan seudulla toimiva todellinen uusi innovaatokeskus, toimintaympäristö ja alusta, jonka tavoitteena on luoda 3D-tulostuksen palveluketju sekä kiihdyttää yritysten sujuvaa siirtymistä 3D-protoilusta 3D-tuotantoon tarjoamalla hyvin suunnitellut yritysten ja eri organisaatioiden tarpeisiin räätälöityjä innovatiisia palveluja ja ratkaisuja. Sijoittuminen tukee Kymenlaakson tarvetta teollisuutensa uudistumiselle.
Hankkeen päätavoitteina oli:
1. Luoda Kotkan-Haminan seudulle uutta liiketoimintaa ja tukea Kymenlaakson teollisuuden rakenteen uudistumista erityisesti metalli- ja kunnossapitoteollisuudessa.
2. Rakentaa verkostoja tunnistettujen yritystarpeiden mukaan niin kumppanikorkeakoulujen sekä suomalaisten, että kansainvälisten 3D-tulostusalan toimijoiden välillä
3. Jakaa ja viedä tietoa 3D-tulostuksen mahdollisuuksista sekä kouluttaa yrityksiä yhdessä kumppaneina toimivien koulutusorganisaatioiden kanssa.
Näiden lisäksi kartoitettiin pohjaksi seudun yritysten näkemystä ja tietämystä 3D-tulostuksesta sekä tehtiin hankkeen toimenpiteitä tukevat laitehankinnat.
Hankkeen alussa toteutettiin selvitys Kaakkois-Suomen yrityksen näkemyksistä 3D-tulostusta varten (Lisäävän valmistuksen tarpeen kartoitus Kaakkois-Suomessa, Lindqvist, 2016). Tämän lisäksi haettiin kumppaneita 3D-tulostus ja siihen liittyvän toiminnan pilotointeihin. Viestintä ja kumppanihakeminen toteutettiin järjestetyissä tapaamisissa yritysten edustajien kanssa.
Koska 3D-tulostus on verrattain erittäin uusi teknologia, sen hyödyntämiseen liittyviin tavoitteisiin seudulla ei täysin päästy. Kuitenkin osaaminen ja teknologian tuntemus yrityksissä kasvoi selvästi hankkeen aikana. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi isompaa omaa 3D-tulostuksen infotilaisuutta ja useita pienempiä erilaisille yrityksille ja muille ryhmille. Tiiviimpiä yrityskontakteja syntyi n. 40 kpl, omiin koulutuksiin ja seminaareihin osallistui n. 300 yrityshenkilöä ja muissa tapahtumissa tavoitettiin noin 500 kuulijaa.
Lisäksi tehtiin erilaisia tulostuspilotointeja omilla ja verkoston laitteilla, toteutettiin tulostinkehitysprojekti sekä tehtiin erilaisia selvitystöitä tuotekehitykseen liittyen.
Aalto yliopisto:
Osatoteuttajan tulokset hankkeessa ovat monelta osin yhteistuloksia muiden osallistujien kanssa. Päätehtävä Aalto-yliopistolla oli toimia 3D-tulostuksen asiantuntijaroolissa ideoimassa ja kehittämässä toimintaa 1) koulutuksen suunnittelussa, 2) toimintainfrastruktuurin määrittämisessä, 3) tuoda uusinta 3D-tulostustietoa ja lisäksi laboratoriolaitteidensa kautta toimia demonstraatiokappaleiden valmistajana.
Toiminnan yhteistyö on sujunut hyvin ja hankkeen aikana otetut kehitysaskeleet ovatkin johtaneet kaupallisen toiminnan aloittamiseen valikoituneella infrastruktuurilla. Toiminnalla on myös potentiaalia laajentua – tehdyn pohjoismaisen ekosysteemikatsauksen ja seudullisten erityispiirteiden perusteella on aloitetulla liiketoiminnalla mahdollista erottua nykyistä selkeämmin kilpailijoista esimerkiksi jälkikäsittelypalvelulla.
Hankkeen merkittävä osa oli 3D-tulostustietouden levittäminen Kymenlaakson alueella, mikä toteutui yleisöseminaareina ja kahdenvälisinä kontakteina. Alun innostuksen jälkeen yrityskiinnostus kuitenkin hiipui eivätkä keväälle/kesälle 2016 resursoidut ”ketterät kokeilut”, laajemmat koulutukset ja uudet innovaatiot toteutuneet toivotussa määrin.
Uusinta tietoa hankkeelle on tuotettu mm. osallistumalla alan päämessuille sekä seuraamalla alan kirjallisuutta. Uutta tietoa hankkeelle on välitetty myös Aalto-yliopiston muun tutkimuksen kautta. Tiedon jakaminen on tapahtunut pääosin kokouksissa kohdistuen tilannekohtaisesti.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto:
Hankkeessa on toteutettu hankesuunnitelmaa ja kehitetty yhteistyötä osapuolten välille. Toimija on osallistunut innovaatiokeskuksen toiminnan ja ylösajon suunnitteluun ja tukemiseen sekä hankkeen markkinointiin alan tapahtumissa. Hanke on saanut positiivista huomiota eri puolilla Eurooppaa ja se poikkeaakin oleellisesti muista vastaavista hankkeista markkinalähtöisyytensä ansiosta. Rakennettu toiminta malli on toimiva ja hyvä.