Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71077

Hankkeen nimi: Urbaani Puuvaja

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: Kiljavantie 6

Puhelinnumero: 09-29041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuusela Minna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kuusela(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7143695

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Aalto-yliopistona toimiva Aalto korkeakoulusäätiö, 2228357-4
Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä, HSY, 2274241-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET

Urbaani puuvaja -hankkeessa kehitetään puuvajan suunnittelukilpailun ja yritysyhteistyön avulla polttopuun kuivumista edistäviä uusia ja toimivia polttopuun varastointi- ja palveluratkaisuja kaupunkien pientaloalueille sekä tiedotetaan oikeista polttopuun säilyttämisen ja polttamisen käytännöistä.

Pääkaupunkiseudun asukkaiden osaaminen on puun säilytyksessä ja poltossa vajavaista. Hyvät säilytysratkaisut vähentävät kaupungeissa ongelmaksi muodostuneita puunpolton pienhiukkas- ja mustahiilipäästöjä ja negatiivisia ilmastovaikutuksia sekä parantavat puunpolton energiatehokkuutta. Tarve on helposti levitettävälle, uudelle informaatiomateriaalille ja jalkautettavalle tiedolle.

Kaupunkisuunnittelun näkemyksen mukaan markkinoilta puuttuu urbaaniin kaupunkiympäristöön sopivia, modernejakin puuvajamalleja, jotka vastaavat/tukevat alueiden arkkitehtuuria. Uusissa puuvajoissa voitaisiin säilyttää polttopuun lisäksi muutakin, ja kaupungin pienillä tonteilla on tarve kehittää esimerkiksi yhteiskäyttöä naapurin kanssa. Sama vaja voisi toimia myös muunkin puuperäisen polttoaineen (pelletit) säilytyksessä. Uudella puuvajamallilla halutaan myös helpottaa asukkaiden arkea kehittämällä palveluketjua.


TOIMENPITEET

1. Säilytystarpeiden ja hyvien käytäntöjen kartoitus
2. Puuvajan suunnittelukilpailu
3. Puuvajamallin tuotteistaminen
4. Kokonaispalvelumallin kehittäminen pääkaupunkiseudulle
5. Puuvajakurssi
6. Tuotteen ja materiaalin lanseeraus messuilla
7. Uuden tiedotus- ja opastusmateriaalin toteuttaminen
8. Yhteistyö ja tiedottaminen
9. Hankkeen koordinointi ja raportointi


TULOKSET

Puuvajakonsepti tuotteistetaan tee se itse -malliksi ja kaupalliseksi tuotteeksi yhteistyössä alan yritysten kanssa. Tee se itse -mallin rakennusohjeet julkaistaan ja materiaalipaketin voi hankkia esimerkiksi rautakaupasta. Valmiin vajan voi myös tilata "avaimet käteen" -periaatteella pihalleen. Malli helpottaa polttopuiden toimittamiseen liittyvää logistiikkaa ja vajan täyttämistä, ja helpottaa puita toimittavien pienyrittäjien liiketoimintaa. Tässä testataan myös olemassa olevaa palvelumallia (Halkotupa Oy)

Viestinnällä, mm. uuden neuvontamateriaalin, opastusvideon ja kurssien avulla lisätään asukkaiden tietoutta varastoinnin ja puun kosteuspitoisuuden merkityksestä energiatehokkuuteen ja ilmanlaatuun ja kannustetaan uusiutuvan energian käyttöön. Viestinnällä voidaan samalla vaikuttaa myös vähäpäästöisiin puunkäyttötapoihin. Uusista puuvajamalleista tiedotetaan ja uusia opastusmateriaaleja levitetään laajasti asukkaille ja alan messuilla.

Vaikutukset hengitysilmaan ja ihmisten terveyteen ovat pitkällä tähtäimellä huomattavat. Myös mustan hiilen haitallisia ilmastovaikutuksia voidaan näin vähentää.


TOTEUTTAJAT

Hankkeen toteuttavat TTS, jolla on laaja kokemus asumisen ja rakentamisen ratkaisuista, tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä uusiutuvista energiamuodoista, HSY, joka on tutkinut alueellisen pienpuupolton vaikutuksia ja on merkittävä vaikuttaja ilmastoasioissa, ilmanlaadun seurannassa ja viestinnässä sekä Aalto-yliopisto, joka on vahva osaaja kestävän kehityksen mukaisessa rakentamisessa.

Toteuttajien lisäksi yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat:
• Halkotupa Oy – palvelukonseptin kehittäminen, mukana tuotteistamisessa
• Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry – koulutus, tiedotus
• Nuohousalan keskusliitto –tiedottaminen, tiedon tuottaminen
• Bioenergia ry –tiedottaminen, tiedon tuottaminen
• Motiva Oy – tiedottaminen, asiantuntijuus
• Pääkaupunkiseudun kaupungit – suunnittelun lähtökohdat

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tärkeimmät kohderyhmät ovat asukkaat, jotka saavat hankkeesta informaatiota polttopuun säilytyksestä ja polttamisesta, käyttöönsä uuden puuvajamallin/-mallit ja halutessaan arkea helpottavan kokonaispalvelukonseptin, sekä alan yritykset (polttopuualan yrittäjät, talotoimittajat, rautakaupat jne), joille uusi palvelukonsepti ja puuvajamalli tarjoavat lisää markkinoita ja työtä joko suoraan tai välillisesti. Yritykset kootaan yhteen hankkeen aikana.

Kohderyhminä ovat myös neuvontaorganisaatiot (mukaan lukien hankkeen toteuttajat HSY ja TTS) ja kaupunkien rakennusvalvonnat. Arkkitehdit, piha- ja kaupunkisuunnittelijat saavat myös käyttöönsä uusia kaupunkiympäristöön sopivia puuvajamalleja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Puuta paljon käyttävien pientaloalueiden muut asukkaat, kun ilman laatu paranee. Uusiutuvien energianlähteiden käytön helpottaminen ja puunpolttoon liittyvien haittojen pienentäminen palvelevat laajemminkin koko ympäristöä. Hanke vaikuttaa myös kansanterveyteen sekä suoraan että välillisesti parantaessaan omalta osaltaan ilmanlaatua.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 129 232

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 120 893

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 155 272

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 145 912

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista analyysiä ei ole tehty, mutta perinteisesti polttopuihin, puun säilytykseen ja käyttöön liittyvät asiat ovat osa enemmän miesten kuin naisten arkitoimintaa, osin fyysisyyden (puun kantaminen, pilkkominen) takia. Ilmaston pienhiukkaspäästöt ja ympäristön viihtyvyys jne. taas ovat kummallekin sukupuolelle samanlaiset.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Polttopuiden säilytyksen ja käytön helppous ja kehitettävä kokonaispalvelukonsepti tasoittaa miesten ja naisten perinteisiä eroja. Fyysinen voima tai perinteinen osaaminen ei ole enää niin ratkaisevassa osassa, kun valitaan uusiutuva energianlähde eli puulämmitys kokonaan tai osittain.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta polttopuiden säilytyksen ja käytön helppous ja kehitettävä kokonaispalvelukonsepti tasoittaa miesten ja naisten perinteisiä eroja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Hanke kannustaa uusiutuvien luonnonvarojen (polttopuun) energiatehokkaaseen ja järkevään käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 8
Vaikutukset pitemmällä aikavälillä. Hanke mm. vähentää osaltaan arktisen alueen muista hiili-vaikutuksia. Vaikutukset myös uusiutuvien luonnonvarojen käytön myötä. Liikenne vähenee kokonaispalvelukonseptin myötä (samalla kerralla isompia määriä puuta useaan paikkaan lähialueelta, ei pitkiä erillisiä ajoja)
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Vaikutukset välilliset, mm. ilmanlaadun paranemisen myötä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 7
Hanke parantaa ilmanlaatua ja vähentää pienhiukkaspitoisuuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Puuvajan yhteyteen voidaan toteuttaa kierrätyspiste, ja muutenkin hankkeen perusidea on kiertotalousmyönteinen, ja materiaalitehokkuuteen pyrkivä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 2
Hanke perustuu uusiutuvan luonnonvaran (puu) järkevään käyttöön ja kannustaa siihen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 2
Kokonaispalvelumalli (puut ja vaja avaimet käteen -mallilla) auttaa paikallisia polttopuuyrittäjiä talousseurannassa ja tuo lisää työtä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 8 1
Liikenne vähenee kokonaispalvelukonseptin myötä (samalla kerralla isompia määriä puuta useaan paikkaan lähialueelta, ei pitkiä erillisiä ajoja). Samalla yksittäisen asukkaan logistiikka helpottuu.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
Huomattavat terveydelliset vaikutukset kun ilmanlaatu paranee. Hyvinvointia lisää myös kunnollinen puuvaja, mikä on helppo käyttää ja mahdollisesti vielä kokonaispalvelumallin myötä "itsekseen täyttyvä"
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Polttopuiden säilytyksen ja käytön helppous ja kehitettävä kokonaispalvelukonsepti tasoittaa miesten ja naisten perinteisiä eroja. Fyysinen voima tai perinteinen osaaminen ei ole enää niin ratkaisevassa osassa, kun valitaan uusiutuva energianlähde eli puulämmitys kokonaan tai osittain.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 2
Polttopuiden säilytyksen ja käytön helppous ja kehitettävä kokonaispalvelukonsepti tasoittaa eri käyttäjäryhmien eroja.
Kulttuuriympäristö 6 3
Urbaani puuvaja -malli täydentää ja eheyttää kaupunkiympäristöä kaupunkisuunnittelun toiveiden mukaan.
Ympäristöosaaminen 7 7
Hankkeesssa lisätään asukkaiden tietoutta puunpoltosta, siihen liittyvistä ilmasto- ja ympäristötekijöistä. Neuvonnan ja uuden materiaalin avulla vaikutus on pitkäaikainen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Urbaani puuvaja -hankkeessa kehitettiin puuvajan suunnittelukilpailun ja yritysyhteistyön avulla polttopuun kuivumista edistäviä uusia varastointiratkaisuja kaupunkien pientaloalueille sekä tiedotettiin oikeista polttopuun säilyttämisen ja polttamisen käytännöistä.

Säilytystarpeiden ja hyvien käytäntöjen kartoitus

Hankkeen alussa TTS toteutti kyselyn asukkaiden käytännöistä ja toiveista puun säilytyksen suhteen. Kyselyyn saatiin 76 vastausta. Vastaajista puuvajan omisti 45%, ja tärkein syy polttopuun muunlaiselle säilytykselle oli, ettei vajaa oltu vielä ehditty rakentaa. Suurimmaksi haasteeksi kuvattiin puun kastuminen tai pysyminen kosteana varastoinnissa ja olemassa olevien puuvajojen väärä koko tai epäkäytännöllisyys. Tärkeimmäksi toiveeksi nousi ilmanvaihdon toimivuus. Ulkonäöltä toivottiin sopivuutta ympäristöön.
HSY:n kuvakisassa etsittiin esimerkkejä toimivista puuvajoista. Kuvia lähetti 33 osallistujaa ympäri Suomea. Huomiota kiinnitti ihmisten kekseliäisyys; kierrätysmateriaaleja kuten kuormalavoja oli hyödynnetty useissa puuvajoissa.
Kuvakisan ja kyselyn tulokset ja kommentit toimivat pohjatietoina ja inspiraation lähteinä puuvajan suunnittelukilpailulle.

Puuvajan suunnittelukilpailu ja puuvajamallin tuotteistaminen

Puunsäilyttämiseen pienillä kaupunkitonteilla etsittiin uusia ja innovatiivisia ratkaisuja Aalto-yliopiston opiskelijoille suunnatussa suunnittelukilpailussa. Kilpailu suunniteltiin yhdessä hanketyöryhmän ja kuntien paloviranomaisten kanssa. Päävastuun kilpailun toteutuksesta kantoi Aalto-yliopisto. Kilpailuun osallistui kahdeksan keskenään hyvin erilaista työtä, jotka löytyvät sivulta https://www.hsy.fi/urbaanipuuvaja/urbaanipuuvaja/kilpailu/urban-wood-shed/Sivut/Results.aspx. Kilpailun voitti helsinkiläinen Jaakko Viertiö ehdotuksellaan "The urban woodshed 2016". Toisen palkinnon sai ehdotus ”The firewood”, tekijänä oli Kristaps Sveisbergis. Ensimmäisen palkinnon voittanutta kiiteltiin moneen paikkaan sopivaksi ja helpoksi toteuttaa. Toisen palkinnon saanut työ on viherkattoinen ja vahvasti moderniin ympäristöön sopiva.
Kilpailun jälkeen tekijät jatkoivat töistään tarkemmat rakennuspiirustukset, jotka löytyvät nyt www.urbaanipuuvaja –sivuilta. TTS:n rakennusalan perustutkinto-opiskelijat ja kouluttaja+rakennusinsinööri Veikko Myller toteuttivat Viertiön kuvien pohjalta puuvajan prototyypin, joka lähti kiertämään messuilla keväällä 2017, ensimmäisinä Metsänomistajien päivä sekä sitten Kevätmessut Helsingin Messukeskuksessa ja EU Smart Regions -tapahtuma.
Kokonaispalvelumallin lopullisesta kaupallisesta toteutuksesta myös vastaava Halkotupa/Joensuun Katospalvelut Oy jatkokehitti hankkeessa luodun mallin omaksi tuotteekseen, mikä saatiin markkinoille keväällä 2017. Halkotupa myy vajaa omana liiketoimintanaan ja myös osina, tee-se-itse-pakettina. Malli oli esillä myös Mikkelin asuntomessuilla.

Puuvajakurssi

Puuvajakurssi muuntui hanketta paremmin tukevaksi Polttopuutapahtumaksi ja toteutettiin keväällä 2017. Tapahtuma konseptoitiin, jotta se on helposti monistettavissa esimerkiksi omakotiyhdistysten vetämänä eri puolille pääkaupunkiseutua.

Kokonaispalvelumalli

Polttopuun toimituksen kokonaispalvelumallia varten koottiin klapitoimittajan rinki Vantaalta ja Nurmijärveltä. Joensuun katospalvelut (Halkotupa Oy) on lisännyt listaan omat kontaktinsa ja jatkaa mallin kehittämistä hankkeen päättymisen jälkeen. Kehittämisen aikana kävi ilmi, että toteutus kannattaa aloittaa polttopuun toimitusmallilla ilman puuvajan vuokrausta. On myös mahdollista saada palvelumalli yhdistettyä Metsäkeskuksen Halkoliiteri-palveluun. Työ jatkuu resurssien puitteissa hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Tiedotusmateriaali ja viestintä

Hankkeessa tuotettiin kolme videota, joiden aiheina olivat puun varastointi, päältä sytyttäminen ja tulisijan oikeanlainen käyttö. Aiheista tuotettiin myös painettua opasmateriaalia. Videot ja opasmateriaalit julkaistiin hankkeen nettisivuilla. Painettua opasmateriaalia jaettiin suurelle osaa pääkaupunkiseudun pientaloasukkaista nuohoojien kautta. Nettisivuille toteutettiin lisäksi puunpolttotesti, jolla pääsee testaamaan puunpoltto- ja varastointitaitojaan. Testi opastaa lopuksi käyttäjää vastausten pohjalta parempiin toimintatapoihin.
Hanke osallistui erilaisiin tapahtumiin ja messuille, joissa kävijöitä opastettiin hyviin puun säilytyksen ja polton käytäntöihin. Hankkeen aikana tavoitettiin messuilla ja tapahtumissa noin 10 000 kävijää.
Hankkeen nettisivuilla oli hankkeen aikana noin 37 000 kävijää, mitä pidettiin hyvänä saavutuksena. Aihetta nostettiin esille mediassa onnistuneesti, mikä osaltaan vaikutti suureen vierailijamäärään.