|
|
|
Hankekoodi: A71086
Hankkeen nimi: Palveluiden kehittäminen uuden liiketoiminnan perustana - NEW SERVICE SOLUTIONS (NSS)
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D, PL 181
Puhelinnumero: 0153 5561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Villman Kaija
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaija.villman(at)mamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401764667
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
A) Tavoitteet:
Hankkeen päätavoitteena on palveluiden tuotteistamisen avulla tuottaa eteläsavolaisiin pk-yrityksiin uutta, kannattavaa liiketoimintaa ja tukea vahvasti yritysten kasvun ja uuden liiketoiminnan luonnin edellytyksiä.
Etlan tutkimuksen (Uutta arvoa palveluista/ETLA B256) mukaan palveluliiketoiminnan merkitys yritysten tulevaisuuden kasvulle nousee keskeiseen rooliin. Palveluliiketoimintaan luetaan kuuluvan perinteisten palvelualojen lisäksi tuotannollisten yritysten kasvavat palvelutoiminnot mm. huolto, ohjaus ja opastus.
Yritysten kasvumahdollisuus löytyy palvelullistamisesta ja se edellyttää myös määrätietoista koko yrityksen kehitystyötä. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakennemuutosten seurauksena perinteiset rajat teollisuuden ja palveluelinkeinojen välillä ovat jo menettäneet merkitystään. Kilpailukyky ja pärjääminen kovenevassa globaalissa markkinatilanteessa perustuu yritysten tuottamaan lisäarvoon. Parhaiten lisäarvon tarjoaminen onnistuu kehittämällä asiakkaiden tarpeita vastaavia uudenlaista ja laaja-alaista palveluita. Palvelumuotoilun perusajatus perustuu varhaiseen kokeiluun, livinglab tyyppiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön käyttäjien ja asiakkaiden kanssa. Palvelumuotoilu vähentää parhaimmillaan merkittävästi yritysten investointiriskiä ja maksimoi niiden saaman hyödyn mahdollisuuksia.
Hanke vastaa osaltaan maakuntaohjelmassa esille nostettuun teemaan eli, että Etelä-Savon maakunnan varsinainen voimavara ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on halu menestyä ja kasvaa. Pk-yritysten roolin työllistäjänä ja kasvun tekijöinä uskotaan kasvavan. Yritysten menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoituneessa ja kovenevan kilpailun toimintaympäristössä edellyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatkuvaa vahvistamista. Tässä osaaminen, erikoistuminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menestyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tietoa ja osaamista.
Hanke tukee rakennerahasto-ohjelman investointiprioriteetin 1.1.toimia, joiden tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja kasvavien, innovatiivisten ja kansainvälistyvien yritysten lisääminen. NEW SERVICE SOLUTIONS hankkeessa keskitytään ensijaisesti kasvun tukemiseen ja uuden liiketoiminnan mahdollisuuksien löytämiseen palvelumuotoilun keinoja käyttäen ja toissijaisesti uusien yritysten synnyttämiseen, jo olemassa olevien yritysten verkostoihin ja palvelullistamiseen liittyen.
B) Hankkeen keskeiset toimenpiteet:
1) Tuodaan Aalto-yliopiston Service Factory toimintamallista soveltuvat osat eteläsavolaisten pk-yritysten palveluliiketoiminnan kehittämisen tueksi (erilaiset selvitykset, työpajat ja kehittämisen verkostofoorumit pk-yritysten kehityksen tueksi)
Kootaan palveluliiketoiminnan kehittämisen ajankohtaistietoa ja tuotetaan potentiaalien asiakkaiden esille nostamia teemoja yritysten saataville. Koottua tietoa sovelletaan yritysten kehitystyöhön. Tavoitteena on monialaisten yritysverkostojen syntyminen sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Toimenpiteet edistävät toimijoiden välistä yhteistyötä. Kehittämisen keinoina voivat olla lyhyt tai pidempikestoiset työpajat, tietoiskut ja alustukset yritysten tarpeita vastaavista teemoista (esim. visioiva tuotekonsepti, palvelumuotoilu, johtaminen jatkuvassa muutoksessa, suunnittelupelit, osaamisen johtaminen, kannustava johtaminen). Tavoitteena on synnyttää myös uusia liiketoimintaa edistäviä kumppanuuksia ja verkostoja.
2) Palveluiden kehittämisen syventävä kehittämisvalmennus
Laajassa kokonaisuudessa yritykset ja organisaatiot kehittävät asiakastarpeita vastaavia palveluratkaisuja. Tavoitteena on organisaatioiden kasvun, kannattavuuden lisääminen ja uuden liiketoiminnan luominen.
3) Saatujen palveluliiketoiminnan mallien ja tulosten arviointi ja näistä parhaiden kirjoittaminen caseiksi. Caset palvelevat sekä hankkeen aikana että sen jälkeen yritysten jatkuvaa palveluiden kehittämistä ja uuden liiketoiminnan luontia.
C) Tulokset:
Osallistujayritysryppäiden/-yhteisöjen kannattavuus, kasvun ja uuden liiketoiminnan luomisen mahdollisuudet paranevat, kun tunnistetaan uusia kohderyhmiä, markkina-alueita ja palveluiden kehittämisellä saadaan tehokkuutta toimintaan.
Hankkeen tuloksena asiakasyritysten kyky toimia luovasti, proaktiivisesti ja kokonaisuuksia halliten kehittyy. Ne saavat konkreettisia toimintamalleja ja työkaluja yrityksensä liiketoiminnan uudistamiseen kannattavammaksi sekä kilpailuedun löytämiseen asiakkaiden tarpeista nousevia palveluita hyödyntäen.
Palveluliiketoiminnan, palvelumuotoilun ja palveluajattelun osaaminen paranee osallistujayrityksissä ja verkostojen ansiosta laajemminkin Etelä-Savon alueella.
- Testatut menetelmät tukevat toiminnan kehittämistä, kasvua, uusia liiketoimintamallisuuksia
- Yritysten kasvu- ja kilpailukyky paranee henkilöstön ammattitaidon ja palvelukehittämisen osaamisen myötä.
- Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kehittyy, lisääntyy ja tulee osaksi organisaatioiden arkea.
- Jatkuvasta kehittämisestä tulee luontainen tapa toimia osallistujayrityksissä.
- Osaltaan verkostomainenn ja monialainen työskentely palveluiden kehittämisessä lisää motivaatiota jatkuvaan kehittämiseen -> organisaatioista tulee kasvukykyisempiä ja kasvuhakuisempia.
- Tietoisuus palveluliiketoiminnan mahdollisuuksista ja kasvupotentiaalista lisääntyy.
- Palvelutoiminnan kehittäminen ja kannattavuuden kasvattaminen ammattimaistuu.
Kirjoitetaan palveluiden kehittämisen malli, casekatalogi ja tuotetaan tutkimuksellista tietoa alueen yritysten ja julkisyhteisöjen palvelullistamisesta
- Tavoitellaan pysyvää yrityskehittämisen ja palveluiden kaupallistamisen mallia.
- Tuetaan kaupallistettuja palvelutuotteita, palvelukokonaisuuksia ja verkostoitunutta liiketoimintaa sekä liiketoimintasuunnitelmia.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on eteläsavolaiset pk-yritykset, yrittäjät ja yritysten henkilökunta Etelä-Savon kehittämisen kärkialoilta, mutta myös muiden alojen yritykset ja ammatinharjoittajat sisältäen sekä tuotannollisia että palveluajojen yrityksiä ja julkisyhteisöjä.
Klassisen Service Dominant Logic -ajattelun (Vargo & Lusch, 2004) mukaan kaikki yritykset voidaan nähdä palveluyrityksinä – myös perinteiset tuotantoteollisuusyritykset. Näissä palveluyrityksissä tuotannon keskiössä ovat palvelut ja ratkaisut joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Huomioitavaa jo tässä vaiheessa on, että hankkeen määrällisestä yritystavoitteesta on jo lähes 50 % koossa. Yrityssitoumuslistaus on liitteenä.
Hankkeeseen tullaan saamaan lisää yrityksiä suorilla yrityskontakteilla, jos hankkeen rahoituksesta saadaan ehdollinen päätös. Yrityksiä emme voi lähteä hankkimaan lisää, jos emme pysty sitoutumaan tuottamaan lupaamaamme palvelua/kehittämistä.
Toisena kohderyhmänä ovat kehitystyön verkostot eli alueen kehittäjät: alueelliset toimijat, innovaatiopolitiikan toimijat, oppilaitokset, yritysneuvojat, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.
Yritysten ja yhteisöjen lisäksi projekti vahvistaa alueen tutkimusta ja oppilaitosten mahdollisuuksia palveluliiketoiminnan kehityspalveluihin omissa yksiköissään sekä tuottaa uusia tuote- ja palveluinnovaatioita laajasti hyödynnettäväksi.
Muiden kuin ensisijaisten toimialojen yrittäjät ja toimijat sekä palveluiden ja tuotteiden nykyiset käyttäjät ja tulevat käyttäjät muilta sektoreilta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 128 990
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 126 796
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 214 984
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 211 328
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Hirvensalmi, Enonkoski, Rantasalmi, Kangasniemi, Puumala, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Mäntyharju, Sulkava, Heinävesi, Joroinen, Juva, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17.00, joihin työllistyvät naiset 4.00
Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 2 |
| Pyritään käyttämään digitaalista aineistoa paperiaineistojen sijaan, etäkokoukset hanketoimijoiden välillä sekä mahdollisuuksien mukaan kohderyhmän etäohjaus. Julkisten kulkuneuvojen käyttö. Ratkaisujen löytyminen ympäristöongelmiin vaatii uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen löytämistä. Tämän hankkeen kautta syntyvät palveluinnovaatiot voivat osaltaan tuoda ratkaisuja näihin ongelmiin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Etäkokoukset, kun se on tarkoituksenmukaista. Julkisten kulkuneuvojen käyttö. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 2 |
| Hanke toteutetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti viestintäteknologiaa hyödyntäen ja materiaaleja harkiten käyttäen. Myös osallistujia kannustetaan toimimaan vastaavasti. Palveluinnovaatioissa kannustetaan kehittämään ratkaisuja, jotka edistävät materiaalien hyötykäyttöä. Yritykset ja hankeorganisaatiot: kierrätysmahdollisuuksien hyödyntäminen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Elokoginen kestävyys: ratkaisujen löytäminen ympäristöongelmiin vaatii uudenlaista ajattelua. Palveluinnovaatioiden kehittämisessä voi syntyä energiatuotantoonkin vaikuttavia innovaatioita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen perustehtävä. Hanke luo taloudellista kestävyyttä alueelle luomalla pohjaa palvelujen kehittämiselle siten, että ne työllistävät enemmän ja ovat taloudellisesti vakaita, kasvuhakuisia ja kykyisiä sekä uutta liiketoimintaa luovia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen perustehtävä. Hanke pyritään linkittämään olemassa oleviin palveluihin ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään verkostokehittämistä ja -menetelmiä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Julkiset kulkuvälineet Digitaalisuus vähentää liikkumisen tarvetta; etäkokoukset. Tilaisuuksien järjestämisessä pyritään huomioimaan etäosallistumisen mahdollisuus sekä viemään toimintaa tarvittaessa sinne, missä osallistujat ovat. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 2 |
| Uudenlaisissa palveluinnovaatiolla voi olla vaikutusta hyvinvoinnin edistämiseen ja kehittymiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Hankkeen avulla vahvistetaan monialaista kulttuurista ja taloudellista kehitystä ja näin lisätään sosiaalista kestävyyttä. Tilaisuuksien järjestämisessä pyritään huomioimaan etäosallistumisen mahdollisuus sekä viemään toimintaa tarvittaessa sinne, missä osallistujat ovat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 2 |
| Hankkeen avulla tuetaan monialaista ja -kulttuurista kehitystä. Tämä tasa-arvoistaa eri aloja ja lisää eri alojen arvostusta. Nuorten huomioiminen toimissa tukee jatkuvuutta ja hyvinvointia niin yksilön kuin alueenkin näkökulmasta. Monialaisuus ja -kulttuurisuus edistävät innovaatioajattelua. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Kulttuuriympäristön huomioiminen palveluiden muotoilussa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. | ||
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksen ”Palveluiden kehittäminen uuden liiketoiminnan perustana - New Service Solutions” -hankkeen päätavoitteena oli tuottaa palvelukehittämisen avulla uutta kannattavaa liiketoimintaa ja kasvua eteläsavolaisiin organisaatioihin, erityisesti pk-yrityksiin. NSS-hanke toteutettiin Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella 1.4.2015-31.3.2017.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet:
Hankkeessa tuotettiin kaksi julkaisua: Selvitys Aalto Service Factory –toimintamallista ja Casekatalogi, jossa kuvataan eteläsavolaisissa yrityksissä ja organisaatioissa toteutettuja palveluliiketoiminnan kehittämisen casejä. Hankkeen aikana toteutettiin 17 lyhytkestoista tapahtumaa, jotka kasvattivat osallistujayritysten osaamispääomaa laajasti palveluliiketoiminnan aihealueella. Hankeajan kuluessa pilotoitiin kolmea pitkäkestoista valmennusohjelmaa, joiden tuloksena osaaminen kehittää kannattavaa liiketoimintaa palvelukehittämisen avulla eteläsavolaisissa yrityksissä kasvoi. Näiden tuotosten lopputulemana hankkeessa syntyi uusi palveluliiketoiminnan kehittämisen malli hyödynnettäväksi laajalti niin yrityksissä kuin koulutus- ja kehittämissektorilla.
NSS-hankkeessa tehtiin katsaus Aalto Service Factoryn (ASF) toimintaan analysoimalla ASF:n toimintamalleja. Näistä parhaat käytännöt tuotiin eteläsavolaisten organisaatioiden palveluliiketoiminnan kehittämisen tueksi ja hyödynnettäväksi niin Etelä-Savon kehittäjä- ja koulutusorganisaatioiden kuin palvelualan organisaatioiden ja opiskelijoiden monialaisessa yhteistyössä.
NSS-hankkeen laajin toimenpidekokonaisuus oli kehittämisvalmennus, jonka kohderyhmänä olivat palvelujen kehittämisestä kiinnostuneet organisaatiot, erityisesti pk-yritykset. Kehittämisvalmennuksen sisältö kattoi innovatiivisten ja kannattavien palvelutuotteiden kehityksen, asiakasarvon tuottamisen, palvelumuotoilun, konseptoinnin ja palvelujen mittaamisen aihealueita. Kehittämisvalmennuksessa hyödynnettiin monialaista ja monitasoista vertaisoppimista ja tuettiin kumppanuuksien ja verkostojen syntymistä. Valmennukseen kuuluvissa kehittämisprojekteissa osallistujat kehittivät asiakastarpeita vastaavia palveluratkaisuja omissa organisaatioissaan. Valmennusohjelman kolmiportainen rakenne osoittautui varsin toimivaksi: asiantuntijaluennot, organisaatiokohtainen kehittämistehtävä ja pienryhmätapaamiset tukivat hyvin uuden oppimista ja uusien toimintamallien soveltamista käytäntöön. Tätä rakennetta voidaan jatkossakin käyttää palveluliiketoiminnan kehittämisen mallina.
Palveluliiketoiminnan malleja ja tuloksia arvioitiin ja niistä kirjoitettiin casekuvauksia, jotka koottiin yhteen Casekatalogiksi. Casekuvaukset pohjautuvat NSS-valmennusten yhteydessä tehtyihin organisaatiokohtaisiin kehittämisprojekteihin. Caseissa esitellään NSS-valmennukseen osallistuneiden organisaatioiden kehittämisprojekteja sekä näissä projekteissa käytettyjä palveluiden tuotteistamisen ja kehittämisen työkaluja, malleja ja menetelmiä. Valitut caset osoittavat, että palveluliiketoiminnan kehittäminen vaikuttaa liiketoiminnan vahvistamiseen, kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen, mutta myös henkilöstön motivointiin. Palveluosaamisen kehittymisen myötä eteläsavolaiset organisaatiot pystyvät luomaan uutta liiketoimintaa sekä kasvamaan ja kansainvälistymään.
Valmennusohjelman kolmiportaisen rakennemallin lisäksi NSS-hankkeessa iteroitiin myös muita palveluliiketoiminnan kehittämisen malleja. Ne kiteytettiin kahdeksi malliksi, joista toisessa lähtökohtana on kohderyhmäjaottelu ja toisessa kuvauksessa lähtökohtana on palveluja kehittävän organisaation palvelupolku. Malleja voidaan käyttää jatkossa yritysten kehitystyön tukena ja pysyvän yrityskehittämisen ja palveluiden kaupallistamisen mallin pohjana.
Hankkeen aikana toteutettiin lukuisia yritysten tarpeista nousseita lyhytkestoisia tilaisuuksia kuten kaikille avoimia aamukahveja, tietoiskuja yms. palvelumuotoilun, palveluiden tuotteistamisen, digitalisaation ja johtamisen teemoista. Tilaisuudet palvelivat onnistuneesti uusien liiketoimintaa edistävien kumppanuuksien ja verkostojen syntyä.
Tulokset ja vaikutukset yrityksissä:
Osallistuneissa yrityksissä/ organisaatioissa raportoitiin hyviä tuloksia. Asiakasymmärryksessä ja palveluliiketoiminnan osaamisessa tapahtui loikkaus, uusia asiakaslähtöisiä toimintamalleja testattiin ja otettiin käyttöön (jopa yksi palkittu!). Uutta palveluliiketoimintaa käynnistettiin ja kehitettiin uusia asiakaslähtöisiä palveluja ja tuotteistettuja palveluja kv-markkinoille. Verkottuminen ja verkottunut toimintamalli lisääntyivät yrityksissä ja kehittäminen avautui ulospäin. Ketterät menetelmät tulivat tutuiksi ja palveluliiketoiminta nähtiin kasvun tuojana ja se on otettu kehittämisen fokukseksi. Kolmessa yrityksessä työntekijämäärä ja liikevaihto kasvoivat merkittävästi palveluliiketoiminnan käynnistämisen seurauksena. Hankkeessa tavoitteena ollut uusien työpaikkojen määrä (4) ylitettiin reilusti. Uusia työpaikkoja syntyi 17.