Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71088

Hankkeen nimi: TPA - Tuotannon poikkeama analyysi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 30.9.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 0207985405

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: ROVANIEMI

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOTKANSALO ARJA MARITTA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projekti-insinööri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arja.kotkansalo(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358406529389

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teollisuudessa tehdään runsaasti erilaisia analyysejä, joiden tarkoituksena on tunnistaa häiriö- ja poikkeamatilanteita tuotantoprosesseissa. Usein näiden menetelmien runsas kirjo sekä niiden heikohko käytettävyys ovat olleet esteenä niiden joustavalle käytölle. Lapin AMKissa on kehitetty Oulun Yliopiston kanssa yhteistyössä, SULKA-projektin (2012 – 2014) osatavoitteena, TPA-menetelmä eli Tuotannon Poikkeama Analyysi. TPA:ssa pyritään yhdistämään tunnetuimpien analyysimenetelmien parhaat ja kuvaavimmat osatekijät yhdeksi helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi.

Hankkeen lähtökohtana ja tavoitteena on kehittää TPA kaikille teollisuuden aloille sopivaksi analyysimenetelmäksi, jolla voidaan tunnistaa sekä turvallisuuden, ympäristön että talouden kannalta kriittisten poikkeamien esiintyminen niiden tuotantoprosesseissa. Lisäksi selvitetään TPA:n soveltuvuutta muille toimialoille, kuten rakentaminen tai infra.

Analyysin pohjalta sovitaan toimenpiteet kriittisiksi todettujen tapahtumien ehkäisemiseksi tai vähintäänkin vahinkojen minimoimiseksi. Näitä toimenpiteitä voivat olla ennakoivat mittaukset, tarkistukset, huollot tai jopa muutokset kyseiseen prosessinosaan. TPA:n käytettävyyttä ja käyttökelpoisuutta tullaan kehittämään todellisissa prosessiympäristöissä erityisesti kaivannaisteollisuudessa ja mineraalien jalostuksessa sekä yhdyskuntatekniikan alalla. Kehitys- ja tutkimustyö toteutetaan ketterästi laajoissa case-tutkimuksissa osallistujien prosesseissa.

Hankkeen tuloksena saadaan uusi analyysimenetelmä, TPA -Tuotannon Poikkeama Analyysi, jota voidaan käyttää useiden eri teollisuuden alojen prosessien ympäristömyötäisyyden lisäämisessä sekä edellä mainitun lisäksi turvallisuuden ja talouden sekä riskittömän toiminnan varmistamisessa.

Hanke kytkeytyy saumattomasti Lapin ammattikorkeakoulun toimintaan ja strategiaan. Strategiassa mainitun luonnonvarojen älykäs käyttö edistää osallistuvien yritysten raaka-aineiden hyödyntämistä. Kaikkien osallistuvien yritysten toiminta on arktisessa ympäristössä. TPA menetelmä on merkittävä tekijä kestävän kehityksen ylläpitäjänä.

Lapin AMKin kehittyminen merkittäväksi tekijäksi Lapissa kuuluu laaja-alainen ja luottamuksellinen vuorovaikutus elinkeinoelämän kanssa asettaen samalla tarpeen opetuksen ja TKI toiminnan integraatiolle. Opetussuunnitelmatyö Lapin AMKissa on käynnistynyt 2015 aikana ja muutokset astuvat voimaan 2017 lukuvuoden alusta. Opetussuunnitelmaa tehtäessä huomioidaan mahdollinen TPA-hanke, jolloin opetukseen liittyviä käytännönläheisiä opiskelijaprojekteja voidaan liittää niihin, integroiden siten opetuksen ja TKI-toiminnan. Tällä tavoin osallistetaan opiskelijoita käytännön tasolla, jolloin heidän työelämävalmiudet paranevat. Toiminnan näin rakentuessa, opiskelija, opettaja, elinkeinoelämä ja TKI asiantuntijat toimivat yhdessä tavoitteellisesti. Lisäksi ammattikorkeakoulu aikoo tehdä toimenpiteitä, joilla kannustaa amk-opiskelijoita ja henkilökuntaa kehittämään TPA:in liittyviä liikeideoita eteenpäin start-upien syntymiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat laajat, koska menetelmä on geneerinen soveltuen eri alojen valmistavaan (prosessi ja kappaletavara) teollisuuteen sekä mahdollisesti myös muille toimialoille (sairaala, kauppa, infra yms.)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa saatua osaamista ja tietoa siirretään suoraan opetukseen. Hankkeessa syntyvä osaamisen siirto voi luoda edellytyksiä start-up yritysten syntymiselle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 254 459

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 251 283

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 326 837

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 323 011

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin

Kunnat: Rovaniemi, Keminmaa, Tornio, Kittilä, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Tietokatu 1

Postinumero: 94600

Postitoimipaikka: Kemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa tehtiin Suvauskone-palvelua apuna käyttäen sukupuolinäkökulmasta toimintaympäristön analyysi, jonka mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kummankin sukupuolen edustajia on asiantuntijatehtävissä. Hankkeen tulokset edistävät teollisuudessa hyvin miespuolisen alan tasa-arvoistumista, koska automaatio- ja teknologia-asteen lisääminen helpottaa naisten pääsyä alalle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on innovatiivisen TPA-menetelmän kehittäminen. Hanke palvelee molempia sukupuolia tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 7
Edistää kokonaisvaltaisesti luonnonvarojen älykästä käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 0
TPA:n avulla tarkastelu ympäristön näkökulmasta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 0
TPA:n avulla tarkastelu ympäristön näkökulmasta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 0
TPA:n avulla tarkastelu ympäristön näkökulmasta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Materiaalien taloudellinen käyttö
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
Käyttöasteen noustessa, lisää mahdollisten start-up yritysten syntymisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Osaaminen kehittyy uuden TPA menetelmän ansiosta
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Edesauttaa positiivista suhtautumista kaivannaisalaan.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Hankkeen tulokset edistävät teollisuudessa hyvin miespuolisen alan tasa-arvoistumista, koska automaatio- ja teknologia-asteen lisääminen helpottaa naisten pääsyä alalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 7 0
Tunnistetaan ympäristön kannalta kriittiset päästöt ja jopa estetään päästöt ympäristöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana ja tavoitteena oli kehittää tuotannon poikkeama-analyysi menetelmä (TPA) kaikille teollisuuden aloille sopivaksi analyysimenetelmäksi, jolla voidaan tunnistaa sekä turvallisuuden, ympäristön että talouden kannalta kriittisten poikkeamien esiintyminen niiden tuotantoprosesseissa. Lisäksi selvitettiin TPA:n soveltuvuutta kiinteistön ylläpitoon.
Jokaisesta teollisuuden prosessista löytyy tuotannon ja ympäristön kannalta kriittisin kohde sekä henkilöturvallisuuden kannalta vaarallisin paikka. Jotta näihin voidaan puuttua, ne pitää tunnistaa tuotantoprosesseista. Nykyisillä analyysimenetelmillä ei kyetä riittävän helposti ja joustavasti analysoimaan ja tunnistamaan kaikkia yhdessä eikä yhteismitallisesti. Hankkeessa kehitettiin TPA menetelmä, edellä kuvattujen haasteiden ratkaisemiseksi. TPA menetelmä laajentui TPA toimintamalliksi.

Tavoitteena oli selvittää yleisimpien riskianalyysimenetelmien parhaat puolet, poistaa niiden epäkohdat sekä karsia päällekkäiset vaiheet uuden työkalun luomiseen. Tulokset on raportoitu julkaisussa ”Riskianalyysimenetelmien tarkastelu- Kirjallisuusselvitys".

Hankkeen tuloksena syntynyt TPA toimintamalli liittyy käyttövarmuuden hallintaan. TPA toimintamalli sisältää hankkeessa kehitetyn tuotannon poikkeama-analyysi web-työkalun. Toimintamalliajatusta testattiin kunnossapitoalalla toimivassa pk- ja suuryrityksessä. Kevään 2019 aikana julkaistaan raportti, jossa tarkemmin kerrotaan TPA toimintamallista ja miten se liittyy käyttövarmuuteen.
Lapin AMKin strategisena tavoitteena oli hanketoiminnan ja opiskelun integroiminen sekä oppilaitoksen ja yritysten työelämäyhteistyö. Insinööriopiskelijat kunnossapidon opintojaksoilla pääsivät ratkomaan konkreettisia hankkeen alaisia haasteita, joita teollisuudessa ilmeni. Hankkeen yrityskumppaneille tehtiin kaksi opinnäytetyötä. Myös TPA-webtyökalun kehitykseen osallistettiin Lapin AMKin tieto-ja viestintätekniikan (pLab) opiskelija, Ajanmukaista tietoa teollisuudessa olevista käytänteistä siirtyi yrityksistä ammattikorkeakoululle. Opinnäytetöiden ja harjoittelujen avulla edistettiin opiskelijoiden työelämävalmiuksia.

Hanke tukee (pk)-yritysten tiivistä yhteistyötä TKI -organisaatioiden kanssa. Hankkeessa saatua osaamista ja tietoa siirretään suoraan opetukseen.