|
|
|
Hankekoodi: A71105
Hankkeen nimi: Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Metsäteho Oy
Organisaatiotyyppi: Suuryritys
Y-tunnus: 1041397-6
Jakeluosoite: Vernissakatu 1
Puhelinnumero: 040 582 1610
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.metsateho.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hämäläinen Jarmo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarmo.hamalainen(at)metsateho.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 582 1610
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa kehitetään puutavaraterminaalien moderneja ja kustannustehokkaita konsepteja sekä tunnistetaan nykyisten terminaalien ja kuormauspaikkojen kehittämistarpeita. Lisäksi laaditaan ehdotus puutavaraterminaalien verkostoksi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelle. Hankkeella edistetään usein hyvin pienien kuljetusyritysten edellytyksiä ja valmiuksia investoida ja kehittää puutavaraterminaaleja. Tarpeiden mukaisella puutavaraterminaalien verkostolla parannetaan alueen aines- ja energiapuulogistiikan kustannus- ja energiatehokkuutta sekä tehostetaan kotimaisen puun käyttöä kysynnän kasvaessa tuotanto- ja voimalainvestointien myötä.
Hankkeen kokonaiskesto on noin 1,5 vuotta ja sen keskeiset työvaiheet ovat: 0. Projektin käynnistäminen ja ohjausryhmän kokoaminen, 1. Nykytilaselvitys terminaali- ja kuormapaikkaverkostosta, 2. Kuljetusyrittäjien ja lastinantajien tarvehaastattelut ja -analyysit, 3. Terminaalikonseptien ja -verkostomallien vertailu (mm. simuloimalla) 4. Kehittämismahdollisuuksien arviointi sidosryhmätyöpajoissa, 5. Suositukset terminaaliverkostoksi, yhteistyössä laadittu toimenpideohjelma, 6. Raportointi ja tiedotus.
Hankkeen merkittäviä positiivisia vaikutuksia ovat mm. logistiikan kehittyminen ja sen ympäristövaikutusten vähentyminen, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyminen sekä uusien palveluiden kehittäminen. Tarkasteltavien terminaalimallien vaikutuksia (horisontaaliset periaatteet) vertaillaan osana työvaihetta 3.
Hankkeen tutkimusosapuolet hyödyntävät hankkeessa jo olemassa olevaa tutkimustietoa puutavaraterminaaleihin liittyen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Metsäteho Oy ovat mukana mm. TEKES-rahoitteisessa BEST-hankkeessa, jossa tutkitaan energiapuun logistiikka- ja terminaalimalleja). Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä myös ruotsalaisten tutkijoiden kanssa. Lisäksi hankkeessa on tarpeen tehdä lisätutkimusta, jotta tietopohja on alueellisten tarpeiden kannalta riittävä toimenpide-ehdotusten laatimiseksi.
Hankkeen päätavoitteena on luoda konkreettinen (mutta yksittäisiin tahoihin kohdistamaton) terminaaliverkoston kehittämis- ja investointiehdotus juuri paikallisten olosuhteiden, tarpeiden ja edellytysten pohjalta. Hanke generoi yhteistyötä logistiikkaketjun eri toimijoiden ja viranomaisten välille, jotta laadittavalla ehdotuksella olisi mahdollisimman laaja tuki ja hyväksyttävyys.
Hankkeen pitkän aikajänteen tavoitteena ovat uudet ja kehittyneet puutavaran terminaalipalvelut ja niiden uudet työpaikat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Terminaalit parantavat myös aines- ja energiapuun huoltovarmuutta.
Hankkeen aikana tuotetaan julkista tutkimus- ja tiedotusaineistoa, joka on projektiin osallistuvien mutta myös muiden tahojen vapaasti käytettävissä.
Puutavaran PK-kuljetusyritykset ja muut pk-terminaalioperoijat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL (lupautunut hankkeeseen)
Kaakkois-Suomen ELY-keskus (lupautunut hankkeeseen)
Kaakkois-Suomen kunnat ja maakunnat
Kaakkois-Suomen seudulliset kehitysyhtiöt (Kouvola Innovation Oy Kinno ja Wirma jo lupautuneet hankkeeseen)
Metsäteollisuusyritykset (Metsä Group, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Metsäteollisuus ry) ja Metsähallitus (lupautuneet hankkeeseen)
Energiapuuta käyttävä energiasektori
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 772
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 145 772
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 174 080
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 176 101
Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Kouvola, Rautjärvi, Luumäki, Kotka, Ruokolahti, Parikkala, Imatra, Lappeenranta
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään logistisin keinon suomalaisten metsävarojen hyödyntämistä aines- ja energiapuuna. Hankkeessa käytetään lähtökohtana metsävarojen kestävää hyödyntämistä koskevat tutkimukset ja arviot. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 0 |
| Hankkeella tehostetaan suomalaisen puun käyttöä sekä aines- että energiapuuna. Tämä vähentää puutavarakuljetusten päästövaikutuksia (päästöjen määrää per tonnikilometri voidaan pienentää tehostamalla logistiikkaa) sekä edistää bioenergian osuuden kasvua kokonaisenergian kulutuksesta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 0 |
| Suomalaisen puun käytön kasvun tukeminen. Projektissa terminaalien sijaintisuosituksissa otetaan huomioon se, että vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin sekä luonnon monimuotoisuuteen ovat mahdollisimman vähäisiä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 0 |
| maaperä: projektissa suositeltavien uusien terminaalien rakentaminen tai nykyisten kehittäminen vaikuttaa kohdealueiden maaperään ilma ja kasvuhuonepäästöt: projektissa mallinnetaan eri logistiikkavaihtoehtojen kuljetussuoritteita ja siten päästövaikutuksia. Toimenpidesuosituksissa päästövaikutukset ovat merkittävä tekijä. Kasvihuonekaasujen määrää on mahdollista vähentää parantamalla logistista tehokkuutta, koska tällöin päästöjen määrä per tonnikilometri laskee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpidesuositukset kohdistuvat osin tarkkoihin sijainteihin ja osin maakuntiin yleisellä tasolla. Natura 2000 -ohjelman vaatimuksia otetaan hankkeen analyyseissa ja toimenpiteissä huomioon. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 0 |
| Hankkeessa tehostetaan logistisia keinoja hyödyntää suomalaista aines- ja energiapuuta sekä kehitetään energiatehokasta puutavaralogistiikkaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 0 |
| Hanke kohdistuu energia- ja ainespuun logistiikkaan ja terminaaleihin. Hankkeen toimenpidesuosituksilla kehitetään energiapuun logistiikkaa ja siten parannetaan energiapuun hyödyntämismahdollisuuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankkeen lopputuloksena on toimenpideohjelma, jolla edistetään energiatehokkaiden puutavaraterminaalitoimintojen kehittämistä ja investointeja Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa tunnistetaan konkreettisia tarpeita ja keinoja kehittää puutavaran terminaalipalveluita. Projektin lopputuloksena syntyy ehdotus terminaalien kehittämisohjelmasta sekä tietoa pk-yrityksille terminaalitoimintojen kehittämisestä ja investoinneista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään terminaalikonsepteja ja -verkostoa, jotka parantavat puutavaralogistiikan kustannus- ja energiatehokkuutta sekä mm. parantavat edellytyksiä hyödyntää nykyistä suurempia HCT-ajoneuvoja. Tämä vähentää kuljetusajoneuvojen liikennesuoritetta ja siten kuljetettua tonnia kohden laskettua energiankulutusta ja päästöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 0 |
| Hankkeen toimenpidesuosituksilla ja tiedotustoimenpiteillä sekä eri toimijoiden sitouttamisella on tavoitteena synnyttää uusia työpaikkoja terminaalitoimintoihin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 0 |
| Hankkeen aikana tehtävässä yrityskontaktoinnissa otetaan erityisesti huomioon kuljetusalalla vielä harvinaiset naispuoliset omistajat ja johtajat. Hankkeen toteuttajina ja ohjausryhmän jäseniä on sekä miehiä että naisia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 0 |
| Hankkeessa edistetään metsäkuljetusalalla tyypillisten mikroyritysten mahdollisuuksiin kehittää omaa toimintaansa sekä luoda uusia työpaikkoja. | ||
| Kulttuuriympäristö | -2 | 0 |
| Hankkeessa tunnistetaan tarpeita sekä merkittäville terminaalialueille että pienemmille, usein jo toiminnassa olevien kuormauspaikkojen kehittämistarpeille. Hankkeessa kuvataan yleisiä edellytyksiä terminaalien sijaintipaikoille. Vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja terminaaleille on yleensä useita. Näin voidaan välttää kulttuuriympäristöltään arvokkaita kohteita. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 0 |
| Puutavaralogistiikan ja terminaalitoimintojen ympäristövaikutukset (mm. melu, kuljetussuoritteet, polttoaineen kulutus, päästöt, liikenneturvallisuus, onnettomuudet ja ruuhkautuminen) ovat yksi keskeinen tekijä hankkeen vaihtoehtoanalyyseissa ja toimenpidesuosituksissa. Hanke kasvattaa eri toimijoiden tietoisuutta terminaalitoiminnan ympäristövaikutuksista. | ||
Metsäteho Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) toteuttamassa hankkeessa tutkittiin Kaakkois-Suomen puuterminaalitoiminnan nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia. Hankkeessa tunnistettiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella yli 130 puun käyttöpaikan ulkopuolista terminaalia tai kuormauspaikkaa. Alueen metsä-, energia- ja kuljetusyritykset tunnistivat hankkeen aikana useita alueita, joilla olisi tarvetta uudelle puuterminaalille tai yhteiskäyttöiselle välivarastolle. Alueen kunnissa on puolestaan hyvä tarjonta valmiiksi kaavoitetuista teollisuus- ja varastoalueista.
Erilaiset yhteistyömallit nousivat esille tärkeinä ratkaisuina kannattavan ja tehokkaan terminaalitoiminnan synnyttämisessä. Tehtyjen laskelmien mukaan esimerkiksi energia- ja ainespuun terminaalilla voidaan saavuttaa jopa yli 14 %:n säästöt terminaalikustannuksissa.
Hankkeessa tutkittiin myös edellytyksiä puun rautatieterminaalille, joka sijoittuisi Kouvolan kehittyvälle RRT-alueelle. Puuterminaalille voi olla edellytykset Venäjän-tuontipuun osalta. Terminaalin käyttö mahdollistaisi suuremmat puujunat, jotka toisivat säästöjä paremman vaunukierron kautta.
Hankkeen yhtenä tarkastelukohteena olivat nyt kokeiluvaiheessa olevat HCT-kuljetukset ja niiden vaikutukset terminaalien käyttöön. Terminaalien välisissä kuljetuksissa HCT-yhdistelmien on arvioitu tuovan säästöjä jopa yli 15 % logistiikkakustannuksissa ja yli 20 % polttoaineen kulutuksessa. LUT:n toteuttamassa simuloinnissa tunnistettiin useita potentiaalisia HCT-terminaalien sijaintipaikkoja, jotka varmistaisivat HCT-ketjun kustannustehokkuuden.
Puuterminaalien ympäristövaikutuksia on mahdollisuus vähentää myös hyödyntämällä hybridejä tai täyssähköisiä terminaalilaitteita. Hankkeessa tunnistettiin useita jo markkinoilla olevia ratkaisuita.