Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71142

Hankkeen nimi: FORLEAP-Metsäbiomassan sivuvirroista uusia tuotteita

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Kaironiementie 15

Puhelinnumero: 0295326000

Postinumero: 39700

Postitoimipaikka: Parkano

WWW-osoite: https://intra.luke.fi/etusivu

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SARJALA TYTTI MAARIA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tytti.sarjala(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503914064

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Metsistä saatavan raaka-aineen hyödyntämisessä syntyvät sivuvirrat kuten kuoret, neulaset, kannot ja juuret sisältävät runsaasti arvokkaita ainesosia, joita olisi järkevää hyödyntää korkeamman jalostusasteen tuotteiksi. Kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden edistämiseksi uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on suotavaa öljypohjaisten synteettisten yhdisteiden sijasta. Hankkeessa luodaan yritysten tarpeet huomioiden niiden testausta ja tuotekehitystä hyödyntäviä räätälöityjä analyysi- tai testausmenetelmäratkaisuja, joilla voidaan määrittää raaka-aineiden sisältämien tehoaineiden koostumusta ja bioaktiivisuutta. Toimenpiteillä tähdätään metsästä saatavien raaka-aineiden aiempaa monipuolisempaan hyödyntämiseen uusien tuotteiden kehittämiseksi. Kehittämistoimenpiteet kohdennetaan mm. metsäbiomassan sivuvirtoihin kuten kuoriin ja neulasiin. Toimenpiteillä pyritään luomaan matalan kynnyksen tuotekehitysalusta pk-yritysten tuotekehityksen tueksi tavoitteena metsäbiomassan aiemmin hyödyntämättömien osien käyttö uusiin tuotteisiin vähähiilisyyttä edistäen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on pk-yritykset, Luke (Parkano) ja TTY:n kemian ja biotekniikan laitos.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kuluttajat ja biotalouden kehittämiseen linkittyvät yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 359 272

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 354 396

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 598 787

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 591 616

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Suupohjan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Tampere, Kauhajoki, Hämeenkyrö, Parkano, Ikaalinen, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kaironiementie 15

Postinumero: 39700

Postitoimipaikka: Parkano

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa tulee toimimaan tasapuolisesti molempia sukupuolia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintamallit ovat tasapuolisia sukupuolinäkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvo, vaikka näkökulma otetaankin huomioon hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Hankkeen tavoitteena on edistää luonnonvarojen monipuolista käyttöä kohdistaen toimenpiteitä erityisesti metsäbiomassan sivuvirtoihin, jotka muuten jäisivät käyttämättä tai poltetaan. Lisäksi menetelmällisesti pyritään edistämään ns. vihreän kemian periaatteita (uutosliuosten kierrätys jne.). Uusiutuvista luonnonvaroista saatavien tuotteiden käyttöönotto korvaa synteettiset, mikä vähentää öljyn käyttöä orgaanisten molekyylien raaka-aineena.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö muuhun kuin esim. polttamiseen vähentää hiilidioksidipäästöjä. Hankkeen tulos vähentää hiilen vapautumista ilmakehään, koska raaka-ainevirrassa oleva hiili pyritään sidotaan lopputuotteeseen sen sijaan, että se vaihtoehtoisesti esim. poltetaan tai jää lahoamaan, jolloin hiilidioksidi vapautuisi ilmakehään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 5
Metsästä saatavien raaka-aineiden hyödyntäminen korostaa monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeyttä, jotta myös tulevaisuudessa monipuoliset raaka-ainevarannot ovat käytettävissä tulevaisuuden biotalouden tuotteisiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Hankkeen tavoitteet tukevat kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidin vähentämistä, koska ne vähentävät metsäbiomassan sivuvirtojen jäämistä lahoamaan ja tuottamaan kasvihuonepäästöjä. Mahdollisella käytettävällä raaka-aineella rahkasammallella olisi myönteinen vaikutus, koska elävän, kasvatettavan rahkasammalen käyttö turpeen sijasta eri tarkoituksiin edesauttaa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-alueille.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 8
Metsäbiomassan ja sen sivuvirtojen käyttö korvaamaan öljypohjaisia synteettisiä tuotteita parantaa omavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta ulkomaisista raaka-ainelähteistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Vaikutukset eivät ole suuruusluokaltaan isot, mutta metsäbiomassan energiakäytön yhteydessä osa sivuvirrasta kannattaa käyttää korkeamman jalostusarvon tuotteisiin rajoittamatta silti mahdollisuutta käyttää sivuvirtaa myös energiakäyttöön niin haluttaessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Esim. kuorten, neulasten ja rahkasammalten raaka-aineiden hankinta teollisuuden käyttöön monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta ja antaa mahdollisuuksia uusiin tulonlähteisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Hankea vahvistaa yliopisto- ja tutkimusorganisaation asiantuntijoiden muodostamaa verkostoa ja synnyttää tuotekehitysalustan yrityslähtöisten tuotekehitysongelmien ratkaisuun ja palvelupakettien rakentamiseen. Näillä voi olla myös tutkimuspalveluiden kysyntää kasvattava vaikutus laajemminkin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Kuluttajat saavat turvallisempia ja korkealaatuisempia lopputuotteita. Suomalaisten tuotteiden kilpailukyky kasvaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Tasa-arvo maaseudun ja kasvukeskusten välillä tasoittuu, kun luodaan myös maaseutupaikkakunnille korkean jalostusasteen tuotteita ja parannetaan tuotekehitysmahdollisuuksia uusimpia tutkimustuloksia hyödyntämällä ja tällä tavalla edistetään "Älykäs maaseutu"-ajatusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Viitataan edelliseen kohtaan, eli hanke edistää maaseutupaikkakuntien yritystoiminnan korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämistä, jalkauttaa tutkimustuloksia käytäntöön ja tätä kautta yhdenvertaisuutta kaupunkikeskusten kanssa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 3
Opitaan enemmän metsäbiomassan eri osien ominaisuuksista, mahdollisuuksista, terveysvaikutuksista ja ymmärretään paremmin myös yritysten vihreän kemian periaatteita tuotekehityksessä (esim. kierrätettävät uuttoaineet jne.)

9 Loppuraportin tiivistelmä

Metsistä saatavan raaka-aineen hyödyntämisessä syntyvät sivuvirrat kuten kuoret, neulaset, kannot ja juuret sisältävät runsaasti arvokkaita ainesosia, joita olisi järkevää hyödyntää korkeamman jalostusasteen tuotteiksi. Kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden edistämiseksi uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on suotavaa öljypohjaisten synteettisten yhdisteiden sijasta. Hankkeessa luotiin yritysten kanssa yhteistyössä niiden testauksen ja tuotekehityksen tarpeisiin räätälöityjä analyysi- tai testausmenetelmäratkaisuja, joilla voidaan määrittää raaka-aineiden sisältämien tehoaineiden koostumusta ja bioaktiivisuutta. Toimenpiteillä tähdättiin metsästä saatavien raaka-aineiden aiempaa monipuolisempaan hyödyntämiseen uusien tuotteiden kehittämiseksi. Kehittämistoimenpiteet kohdennettiin ensisijaisesti metsäbiomassan sivuvirtoihin kuten kuoriin ja neulasiin. Toimenpiteillä pyrittiin luomaan matalan kynnyksen tuotekehitysalusta, jolla tuetaan pk-yritysten tuotekehitystä, jossa käytetään entistä enemmän metsäbiomassasta aiemmin hyödyntämättömiä osia vähähiilisyyden edistämiseksi.
Hankkeessa suunniteltiin yritysten edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja aiempien selvitysten pohjalta palvelukonsepti, jossa erilaisia olemassa olevia tutkimusosaamisia, menetelmiä ja tutkimustiedon soveltamista käytäntöön konseptoitiin palveluiksi, joita tarjottiin yrityksille ja esiteltiin useilla eri tavoilla ja esitysfoorumeilla.
Hankkeessa edistettiin monipuolisesti metsien ja soiden uusiutuvien raaka-aineiden ja hyödyntämistä sekä parannettiin erityisesti PK-yritysten mahdollisuuksia tavoittaa ja hyödyntää tuotekehityksessään tai muussa toiminnassaan tutkimustietoa. Tutkijoiden ja yritysten välisiä ideapajoja toteutettiin hankkeen aikana yhteensä 29 kpl. Co-creation työpajoja toteutettiin 2 kpl. Testauspalveluihin liittyviä toimeksiantoja toteutettiin useita. Uusia ja jo käytössä olleita tutkimus- ja testausmenetelmiä sovellettiin uudenlaisiin raaka-ainemateriaaleihin. Kehitimme biosensorimenetelmän, jolla voi testata biopohjaisten uutteiden tai yhdisteiden suojavaikutusta UV-säteilyä vastaan.
Hankkeen toiminnan tuloksena palveluiden tarjoaminen yrityksille koko organisaation tasolla on helpottunut.