Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71145

Hankkeen nimi: Puurakenteiden kehittäminen ja tuotteistaminen, PUUKET

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 2109309-0

Jakeluosoite: Urheilukatu 6

Puhelinnumero: 050 - 310 9237

Postinumero: 94500

Postitoimipaikka: TORNIO

WWW-osoite: http://www.lappia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Martti Mylly

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tiimivastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.mylly(at)lappia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-545 4069

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen sisältönä on selvittää teollisten puutuotteiden ja rakennussarjojen suunnittelua ja valmistamista, rakennussarjojen toteutuskonsepteja sekä saatujen tietojen ja rakenneratkaisujen siirtämistä yritysten käyttöön.Tuotemalleista laaditaan suunnitelmia yhteistyössä PUUKET hankkeen asiantuntijaryhmän kanssa. Tavoitteena on löytää kestävän kehityksen mukaisia rakenneratkaisuja ja valmistaa pelkistettyjä tuotemalleja, joita myös visualisoidaan ja tuodaan näyttävästi esille erilaisissa tilaisuuksissa hankkeessa mukana oleville yrityksille sekä markkina-alueen potentiaalisille asiakastahoille(messut, seminaarit...)
PUUKET -hanke toimii myös innovaattorina sellaisille uusille tuotekehityshankkeille, joita ei voida tämän hankkeen puitteissa toteuttaa. Nämä innovaatiot parantavat puuraaka-aineen käyttöä ja hyödyntämistä ja PK -yritysten toimintaedellytyksiä sekä luovat uusia työpaikkoja.
PUUKET -hankkeella pyritään vastaamaan kestävän kehityksen rakentamisen mukaisiin haasteisiin selvittämällä alan toimijoiden näkemyksiä, mielikuvia ja arvoja.
o Suunnitteluosaamisen laajentaminen
o Antaa impulsseja puurakennetekniikan investointihankkeille.
o Saadaan aikaan ylimaakunnallinen verkosto CLT -teknologian ja osaamisen eteenpäin viemiseksi

PUUKET -hankkeen aikana kehitetyt rakenneratkaisut ovat kaikkien hankkeessa mukana olevien ja muiden rakennustuotealan yritysten ja suunnittelutoimistojen käytettävissä. Yritykset voivat hyödyntää hankkeen aikana tuotettua tieto-taitoa uusissa esimerkiksi Ely -keskuksien ja Tekesin rahoittamissa tuotekehityshankkeissa.

Hankkeen päätoteutuksesta vastaa Ammattiopisto Lappia. Osatoteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Kemin Digipolis, Työtehoseura (TTS), Kainuun toimipiste, Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy ja Lapin kunnat (Sodankylä).
Tarkoituksena on saada aikaan kaikille osapuolille julkisia tuotteita, tuotemenetelmiä ja liiketoimintamalleja sekä koulutusmateriaaleja, jotka vahvistavat yritysten liiketoimintaa ja lisäävät työllistymismahdollisuuksia.
Kehitettävät ja tuotteistettavat tuoteryhmät ovat CLT-elementit ja –liitosrakenteet, LVL-elementit, Timber- Frame-rakenteet, puurakenteiset hybridijärjestelmät sekä saha-alalle kehitettävät tuotteet. Tuotteistuksessa ja rakenteiden pilotoinnissa käytetään puurakentamisen nykyaikaisinta teknologiaa:
• CNC-laitteet: SCM Robot 2000, Hundegger K2,
• CLT-teknologia (CLT-jyrsin SCM Routech Area, CLT-puristin Ledinek)
Tuotteiden ja rakennejärjestelmien suunnittelussa käytetään mm. seuraavia CAD/CAM-ohjelmistoja: Solidworks, Cadwork, ArchiCAD ja Mastercam).
Tavoitteet Puuket-hankkeessa ovat seuraavat :
1. Muiden hanketoimijoiden kanssa verkostoituminen
2. Verkostoituminen ja yhteistyö paikallisten puualalla toimivien yritysten kanssa
3. Digitaalisen suunnittelu- valmistusteknologian käyttöönotto paikallisissa yrityksissä
4. Teollisten puutuotteiden ja rakennussarjojen tuotteistus paikallisille yrityksille
5. Teollisten puutuotteiden ja rakennussarjojen pilotointi
6. Kootun ja kehitetyn tietouden siirtäminen alan koulutuksiin

Toimenpidekokonaisuudet Puuket-hankkeessa jaotellaan seuraavasti:
1. Tiedonhankinta ja toteuttajaverkoston toimintamahdollisuuksien kartoittaminen
2. Tuotteiden suunnittelu tietomallipohjaisilla suunnittelujärjestelmillä
3. Suunnittelutiedostojen integrointi ja siirtäminen CNC-työstöinä toteutettavaksi
4. Pilottituotteiden valmistus automaatiotekniikalla
5. Suunniteltujen puutuotteiden ja rakennusjärjestelmien konseptointi ja tuotteistus kaikkien osapuolten käyttöön

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Osallistuvien yritysten alustava lista (jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksen hankkeessa suunniteltuihin toimenpiteisiin). Yritykset sitoutuvat siihen, että hankkeessa tuotettu tieto ja tulokset ovat julkisia.

o Pellopuu Oy, Pello
o Ikihirsi Oy, Kemijärvi
o Keitele Group, Kemijärvi
o Teijo Talot, Sodankylä
o Artic House, Sodankylä
o LappliTalot, Tornio
o Jykevä Koti Oy,Pudasjärvi
o Veljekset Vaara Oy,Tervola
o Tervolan Saha Oy, Tervola
o Timo Timber Oy, Paltamo
o Keminmaan Puurakenne Oy, Keminmaa
o Arkkitehti- ja puurakenteiden suunnittelutoimistot
o Tmi Hirsitohtori, Sotkamo
o Alppisalvos Oy, Hyrynsalmi
o Woodpolis/ Kuhmon kaupunki, Kuhmo
o CrossLam, Kuhmo
o Elementti Sampo Oy, Kuhmo
o Rakennusliike Halonen Oy, Kajaani
o Timber Frame Oy, Kuhmo
o Kuhmo Oy, Kuhmo

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeeseen osallistuvat muut organisaatiot:
o Oulun Yliopiston arkkitehtiosasto
o Oulun Yliopiston koneteknikan osasto / rakennesuunnittelun laboratorio
o Lapin ammattikorkeakoulu
o Woodpolis Oy
o VTT, Oulu

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 174 909

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 251 051

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 213 335

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Torniolaakson, Koillis-Savon, Kuopion, Itä-Lapin, Oulunkaaren, Kemi-Tornion, Ylä-Savon, Koillismaan, Oulun, Kehys-Kainuun, Kajaanin, Sisä-Savon

Kunnat: Simo, Muhos, Paltamo, Ristijärvi, Pello, Tuusniemi, Tervo, Ii, Hailuoto, Lapinlahti, Utajärvi, Keitele, Tyrnävä, Kempele, Oulu, Lumijoki, Rautalampi, Kiuruvesi, Tornio, Taivalkoski, Suonenjoki, Siilinjärvi, Ylitornio, Keminmaa, Vesanto, Rautavaara, Kaavi, Sonkajärvi, Kuopio, Suomussalmi, Kajaani, Kemijärvi, Puolanka, Kuusamo, Liminka, Pudasjärvi, Tervola, Vieremä, Vaala, Pielavesi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kemi, Iisalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lapissa toimialojen jakautuminen sukupuolen mukaan on voimakas. Naiset toimivat sosiaali-, terveys, rahoitus- ja vakuutusaloilla. Miesvaltaisia työpaikkoja ovat rakennus-, kaivos-, maa- ja metsätalous sekä tietoteknologia. Maakunnassa työllistävimmät alat ovat naisvaltaisia julkisten palvelujen ja kaupan aloilla. Rakennus- ja puurakenneteolisuudessa Lapissa työskentelevistä yli 90 % on miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen avulla vähennetään rakennus- ja puurakenneteollisuuden parissa työskentelevien ja alaa opiskelevien voimakasta sukupuolisegregaatiota. Asiantuntijaosuudet soveltuvat hyvin myös naisille, joita on jo mukana uusien puurakentei-den kehitysohjelmissa. Uuden teknologian tuotannolliset ammatit soveltuvat hyvin myös naisille, koska automaati-on fyysinen kuormittavuus ei ole este. Projektissa kohtaavat sekä nuoret, että vanhemmat puurakenneasiantuntijat. Nuorten naisten valmiudet esim. kansainvälisten suunnitteluohjelmistojen osaamisessa nousevat esille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa avarretaan ihmisten näkemystä olemassa olevista vaihtoehdoista ja lisätään sekä tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisyrittäjien tekemiä innovaatioita rakennus- ja puurakennusteollisuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
- Puun ylivoimainen hiilijalanjälkilaskelma. - Puu on uusiutuva luonnonvara. - Suomessa metsiä hoidetaan kestävän kehityksen periaatteella.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
- Puun ylivoimainen hiilijalanjälkilaskelma. - Puurakenteilla on pitkä käyttöikä, jolloin hiilidioksidipäästöt vähenevät. -
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
- Tuotannosta jäävät jätteet voidaan hyödyntää energiaksi. - Puutuotteen elinkaaren päättyessä tuote voidaan hyödyntää energiaksi. - Tuotannossa voidaan hyödyntää paikallisesti tuotettua ja jatkojalostettua sahatavaraa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
- CLT -teknologian tuotekehitys tukee biotalouden kehittymistä alueellamme. - Tuotannosta jäävät jätteet voidaan hyödyntää energiaksi. - Puutuotteen elinkaaren päättyessä tuote voidaan hyödyntää energiaksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
- Tuotannossa voidaan hyödyntää paikallisesti tuotettua ja jatkojalostettua sahatavaraa. - Uusien kestävän kehityksen periaatteella tehtyjen tuotteiden kehittäminen, suunnittelu ja valmistus luo uusia työpaikkoja alueelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa syntyy tutkimustietoa ja tuloksia, joita voidaan hyödyntää uusien puurakenteiden valmistamisessa, markkinoinnissa ja ulkomaanviennissä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
- Kehityksen kohteena olevien puurakenteiden ominaisuuksia ovat: Rakenteen jämeryys, lujuus, turvallisuus, terveellisyys, paloturvallisuus, kosteustekninen toimivuus (kosteuspatteri, lämpöenergiset ominaisuudet), äänieristysominaisuudet, puun ympäristöystävällisyys lisäävät puutuotteiden käyttäjien viihtyvyyttä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa avarretaan ihmisten näkemyksiä olemassa olevista vaihtoehdoista ja lisätään sekä tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisyrittäjien tekemiä innovaatioita rakennus- ja puurakennusteollisuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 7 7
Lisäksi puurakenneratkaisuihin perustuva rakentaminen tuo ympäristöön maisemallista näkyvyyttä, koska CLT & Timber-Frame antavat vapauksia arkkitehtuurille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen pääsisältönä oli selvittää teollisten puutuotteiden ja rakennussarjojen suunnittelua ja valmistamista, rakennussarjojen toteutuskonsepteja sekä saatujen tietojen ja rakenneratkaisujen siirtämistä yritysten käyttöön.
Hankkeessa toteutettiin seuraavia kehitystehtäviä: rakennejärjestelmä massiivipuurakenteille, CLT-Sandwich rakenne, hirsiseinien elementointi, CLT-rakenteisia alapohjaratkaisuja, CLT-hukkapalojen hyötykäyttöä, MHM-raportti, CLT-levyjen kuormituskokeet, tilaelementtitutkimus, oppimateriaalin laatimista puurakentamiseen, erilaisia pienrakenteita ja massiivipuurakenteiden rakennusfysikaalisia tutkimuksia.
Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään mm. puurakentamisen jatkohankkeissa, rakennus- ja puutuotealan yritysten tuotteissa, puualan koulutuksissa ja puurakentamisen verkostotoiminnassa.
Hankkeen tuloksia julkaistiin PUUNET-koulutuksissa, Lappian puurakentamisen oppimisympäristöön tehtyjen vierailujen yhteydessä sekä muissa puurakentamista edistävissä tilaisuuksissa