Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71162

Hankkeen nimi: Iijoen otva

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.10.2015 ja päättyy 14.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0922484-4

Jakeluosoite: Sepänkatu 20

Puhelinnumero: 0406854000

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MIRKO LAAKKONEN

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirko.laakkonen(at)pohjois-pohjanmaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 685 4036

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Luonnonvarakeskus, 0244629-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Suomessa on useita vesivoiman tuotantoon rakennettuja suuria jokia. Näihin jokilaaksoihin liittyy samankaltaisia ongelmia ja tarpeita. Yhteisinä tekijöinä ovat vaatimukset vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden palauttamiseksi sekä monet jokeen ja vesistöalueeseen kohdistuvat tarpeet ja odotukset. Ongelmana on se, että ne ovat, tai niiden koetaan olevan, ristiriitaisia eikä yhteiseen näkemykseen joen ja sen vesistöalueen käytön kehittämisestä ole päästy - tosin määrätietoisia pyrkimyksiä yhteiseen kehitysnäkemykseen ei Iijoelle ole ollutkaan tähän saakka lukuun ottamatta lakisääteistä vesienhoidon suunnittelua. Tällaisten vesistöjen kehittämisessä on välttämätöntä etsiä kokonaisratkaisuja, jotka tukevat vesienhoitoa, kalankulkua ja elinympäristöjä, tulva- ja kuivuusriskien hallintaa, virkistyskäyttöä ja vähähiilisen uusiutuvan energian tuotantoa.

Iijoen otva -hanke kohdistuu tähän asiakenttään kolmella päätavoitteella:
- yhteisellä vesistövisiolla
- edistämällä vaelluskalakantojen palauttamista ja Itämeren lohikannan turvaamista
- edistamällä joen arvoa nostavien pienempien kehittämistoimenpiteiden toteutumista jo hankkeen aikana

Hankkeen nimi Iijoen otva liittyy vanhaan uittosanastoon. Otva tarkoitti toisesta päästä törmään kiinnitettyä ohjainpuuta, joka esti pölkkyjen tarttumista rantaan ja suman syntymistä. Hankenimenä Iijoen otva symboloi hankkeen tavoiteltua roolia Iijoen kehittämistyön ja vaelluskalojen sujuvammassa kulussa.

Vesistövisio-osiossa tavoitellaan vesistön kehittämisen yhteistä kokonaisratkaisua. Hankkeen päämääränä on vesienhoidon, kalatalouden, vesitalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet yhteen sovittavan toimintamallin kehittäminen Iijoen vesistöalueella. Periaatteina tehtävässä ovat ympäristövastuullinen ja ekotehokas luonnonvarojen käyttö sekä vähähiilisen talouden ja pohjoissuomalaisille tärkeiden uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen kasvattaen rakennettujen vesistöjen kokonaishyötyä monipuolisesti.Erilaisten käyttötarpeiden ja -odotusten yhteensovittamiseksi kootaan vesistövisio, joka turvaa kauaskantoiset kehittämisedellytykset rakennetun Iijoen vesistöalueella. Eri käyttömuotojen edustajien välisestä väittelystä edetään osallistavan suunnitteluprosessin kautta yhteiseen näkemykseen, sopimuksiin ja toimenpiteiden toteutusjärjestelyihin. Ristiriitojen sovittamisessa käytetään avustettua neuvotteluprosessia tai muuta tilanteeseen soveltuvaa osallistavaa menettelyä. Valittavaa menettelyä arvioidaan myös eri väestöryhmien ja alueellisen tasa-arvon kannalta. Perimmäisenä tavoitteena on varmistaa eri käyttömuotojen edustajien mahdollisuudet ja edellytykset sitoutua vesistövisioon ja erityisesti sen kokoamiseen. Vesistövisiolla käynnistetään jatkuva kehittämispolku Iijoen arvon nostamiseksi. Onnistuessaan vesistövisio on käytettävissä uutena toimintamallina sovitettaessa yhteen vesistöalueen eri käyttömuotoja ja palautettaessa samanaikaisesti vaelluskalakantoja elinvoimaisiksi muuallakin missä on suuria sähköntuotantoon rakennettuja jokia.

Vaelluskalakantojen palauttamista edistetään selvittämällä vaelluskalojen luonnonkierron kannalta kriittistä lohen vaelluspoikasten alasvaellusta ja laatimalla Iijoen virtausolosuhteisiin muihin tekijöihin soveltuva yleissuunnitelma alasvaellusreitistä. Tähän liittyy virtausmallinnuksia sekä vaelluspoikasten liikkumisen seurantaa. Uutena tuotteena kehitetään resurssitehokasta älykalatieteknologiaa, jolla avautuu mahdollisuuksia otimoida kalateiden toimivuutta ja sähköntuotantoa. Alasvaelluksen suunnittelun ja älykalatien suunnittelukokemukset ovat hyödynnettävissä myös muilla rakennetuilla joilla. Raasakan voimalaitos- ja säännöstelypatojen kalateiden lupahakemustasoiset suunnitelmat tarkennetaan rakentamissuunnitelmatasoisiksi niin, että niiden avulla on mahdollista pyytää kalateiden rakentamisen urakkatarjoukset.

Vaelluskalojen palauttamiseksi myös edistetään kalateiden toteutusjärjestelyjä sekä tarvittavia kalastusjärjestelyjä.

Iijoen käytön osapuolten yhteisenä tavoitteena on saada käytännön kehitystyötä aikaan mahdollisimman pian. Tämän takia hankkeessa edistetään erilaisten Iijoen arvoa nostavien pientenkin toimenpiteiden toteutumista hankkeen aikana. Yhtenä tällaisena kohteena tulee olemaan Iijoen vanha uoma Raasakassa, jolla on meren ja asutuksen läheisyydestä johtuen huomattava ja nykytilaa parempi virkistyksellinen ja kalataloudellinen potentiaali. Pienten toimenpiteiden toteutus tapahtuisi aikaansaatavien erillisten rahoitusjärjestelyjen ja toteutushankkeiden kautta.

Hankkeen yhteistyötahoina ovat mm. Iin kunta, Kainuun ELY-keskus, kalastusalueet sekä osakas- ja kalastuskunnat Iijoen vesistöalueella, Kuusamon kaupunki, Lapin ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Oulun kaupunki, Oulun yliopiston Thule-instituutti, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri, luonnonsuojelun ja virkistyskalastuksen paikallisyhteisöt, Pudasjärven kaupunki, PVO-Vesivoima Oy ja Taivalkosken kunta. Yhteistyötahot muodostavat hankkeen neuvottelukunnan, jolla varmistetaan vuorovaikutteinen kehittämisyhteistyö. Valmistelussa lähdetään paikallisuudesta, ja siten alueen asukkaat tulevat eri tavoin mukaan vision laadintaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toteuttaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto maakunnan kehittämisestä vastaavana organisaationa sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Iijoen vesistöalueen kunnat (Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo), PVO-Vesivoima Oy, Metsähallitus, kalastusalueet sekä osakas- ja kalastuskunnat Iijoen vesistöalueella, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry, ProAgria Oulun kalatalouskeskus sekä asukkaat ja elinkeinonharjoittajat sekä kansalaisjärjestöt vesistöalueella.

Älykalatietekniikan ja toimivan kalojen alasvaellusreitin kehittämiseen osallistuvat tutkimuslaitokset, automaatio-, prosessinohjaus- ja uuden teknologian yritykset sekä suunnittelutoimistot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maamme rakennettujen jokien vesistöalueet asukkaineen ja vesistöalueilla toimivat elinkeinonharjoittajat ja yhteisöt, erityisesti vähähiilistä sähköenergiaa tuottavat vesivoimayhtiöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 709 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 682 354

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 827 332

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 799 353

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan

Kunnat: Taivalkoski, Oulu, Ii, Pudasjärvi, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen sisältöä on tarkasteltu etukäteen erillisellä maakunnan kehittämisvaroilla tehdyllä esiselvityksellä. Tässä analyysissä ovat tulleet esille molempien sukupuolien näkökulmat ja ne on otettu huomioon hankkeen sisällössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hankkeen sisällössä esiselvityksen tulosten perusteella. Sukupuolinäkökulman huomioidaan hankkeessa arvioimalla valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Arvioinnissa tarkastellaan vaikutuksia erikseen naisiin ja miehiin sekä analysoidaan mahdollisia eroja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämän hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hankkeen vaikutusten oletetaan kohdistuvan sukupuolineutraalisti kaikkiin alueen asukkaisiin ja viranomaisiin. Luonnollisesti hanke pyritään toteuttamaan sukupuolten tasa-arvoa edistäen ja käytettävät toimenpiteet valitaan myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 10
Meressä elävien jokikutuisten vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden palauttaminen rakennettuihin jokiin parantaa luonnon monimuotoisuutta. Pohjois-Suomelle tärkeiden uusiutuvien luonnonvarojen, virtaveden kustannustehokas käyttö ja vaelluskalakannat turvataan sähköntuotantoon rakennetuilla joilla kestävästi ja vastuullisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Tulvasuojelu on yksi keskeisistä vesistövisiossa yhteen sovitettavista tarpeista. Toimiva tulvasuojelu ja onnistuneet joen säännöstelyn kehittämistoimenpiteet vähentävät ilmaston muutoksesta johtuvia riskejä, jotka kohdistuvat asukkaisiin ja asutukseen sekä maankäytön suunnitteluun.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 7
Lohikannan ja muiden meressä elävien ja joessa kutevien vaelluskalakantojen elinvoimaisuus palautetaan ja turvataan, mikä turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelun tarpeetkin huomioon ottava vesistövisio turvaa etenkin suojeltavien kasvien ja eliöiden sekä niiden elinympäristöjen säilymisen, mikä puolestaan edistää luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Pinta- ja pohjavesien hallittavuus paranee luontoarvoja ja vaelluskalojen elinvoimaisuutta vaarantamatta kehitettäessä joen säännöstelyä vastuullisesti yhteishankkeena. Sähköenergia otetaan aiempaa huolellisemmin talteen virtaavasta vedestä huolimatta vettä kuluttavien kalateiden rakentamisesta voimalaitospatoihin suurissa rakennetuissa joissa. Vähähiilisen energian, vesivoiman tuotannon tehostaminen vähentää kasvihuonekaasuja lisäävien energiamuotojen tuotannon tarvetta säätövoimaksi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Iijoen vesistöalueella olevien Natura-alueiden suojelua ja kestävää käyttöä kehitetään keskeisimpien sidosryhmien yhteistyöllä ja yhteensovittamisen avulla täyttämään myös vesistöalueen muiden käyttömuotojen tarpeita. Joko-tai -ajattelusta siirrytään kehittyneempään sekä-että -toimintatapaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön ja kierrätykseen hankkeen vaikutukset ovat neutraaleja, mutta eivät haitallisia. Energiatehokkuuden osalta vaikutukset ovat energian tuotannossa pelkästään myönteisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 9
Hankkeessa kehitetään ja edistetään uusien teknologisten innovaatioiden avulla vähähiilisen uusiutuvan energialähteen, virtaavan veden, käyttöä nykyistä kustannustehokkaammaksi sähkötuotantomuodoksi. Välillinen vaikutus koskee muitakin rakennettuja vesistöjä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Kun eri toimijatahojen yhteinen näkemys Iijoen lähitulevaisuudesta kootaan vesistövisioksi ja keskeiset tahot sitoutetaan toimintaan sopimuksien avulla, varmistetaan elinkeinoelämän kehittymiselle ja monipuolistumiselle edellytykset pitkäksi ajanjaksoksi. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla odotetaan lisääntyvän kysynnän luonto- ja kalastusmatkailun tarvitsemista majoitus-, muonitus- ja opastuspalveluista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Ekosysteemipalvelujen monipuolisuus ja niiden edellytkset toimia toimeentulolähteinä ja kehittyä sellaisiksi paranevat koko vesistöalueella.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Vaelluskalakantojen palauttamiseen ja ylläpitämiseen oleellisesti edelleen sisältyviä lisääntymisikäisten kalojen ja eri kokoisten istukaspoikasten runsaslukuisia autokuljetuksia ei tarvita, kun vaelluskalojen lisääntyminen tapahtuu luonnonvaraisesti rakennettavien kalateiden avulla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 8
Yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin sekä harrastemahdollisuuksiin tämän luontoon ja luonnon moninaiskäyttöön kohdistuvan hankkeen vaikutukset ovat myönteisiä. Hankkeessa käytettävillä menetelmillä varmistetaan mahdollisimman monen henkilön osallisuus ja osallistuminen sekä pyritään varmistamaan luovuuden toteutuminen, esteettömyys ja tiedon saatavuus koottaessa useiden vuosien ajaksi kehityspolkua, vesistövisiota sopimuksineen ja yhdessä sovittua toimintaa ylläpitäviä yhteisöjä. Iijoki-alueen yleinen viihtyisyys asuinympäristönä paranee etenkin pitkällä tähtäimellä.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Hankkeen neuvottelukunnassa tulee myös naisnäkökulma otetuksi huomioon koottaessa Iijoen vesistövisiota. Hanke joka tapauksessa edistää alueellista tasa-arvoa parantaessaan kasvukekuksen ulkopuolisen alueen elinkeinoelämän edellytyksiä ja asuinympäristön viihtyisyyttä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanke käynnistää yhteiskuntaryhmien välisen vuorovaikutuksen ja edistää sitä, johon oleellisesti kuuluvat erilaisuuden hyväksyminen, eriarvoisuuden vähentäminen, kulttuuri-identiteetti sekä monikulttuurisuus ja kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen.
Kulttuuriympäristö 4 5
Hankkeen vaikutukset maisemaan, virkistysalueisiin, kulttuuriperintöön, kaupunkirakenteeseen ja rakennuskantaan ovat kehittymisedellytyksiä turvaavia ja siten myönteisiä. Vaelluskalat ovat osa Iijoen kulttuuriympäristöä, ja siten kantojen palauttaminen parantaa tilannetta nylyisestä.
Ympäristöosaaminen 10 10
Rakennetun joen eri käyttötarpeita yhteensovittava vesistövisio uutena toimintamallina lisää ja vahvistaa yleistä ympäristöosaamista ja -tietoisuutta. Älykalatiehen sisältyvä automaatio-, prosessinohjaus- ja informaatioteknologia sekä kalojen alasvaellusreitin suunnitteluosaaminen ovat odotettuja ja tärkeitä edistysaskeleita ympäristöteknologian alalla palautettaessa vaelluskaloja sähköntuotantoa vaarantamatta rakennetussa joessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Iijoen otva oli kolmevuotinen (15.10.2015-14.10.2018) EU-rahoitteinen hanke. Hankkeen päätavoitteet olivat:

1. Yhteisen vesistövision muodostaminen (vesistön kehittämisen kokonaisratkaisu, jossa huomioitiin vesienhoito, kalatalous, vesitalous, alueiden käyttö ja elinkeinoelämä)

2. Vaelluskalakantojen palauttamisen ja Itämeren lohikannan turvaamisen edistäminen (Iijoen kalateiden toteutusjärjestelyjen edistäminen, älykalatieteknologian kehittäminen, Raasakan kalateiden rakennussuunnittelu, kalastusjärjestelyjen edistäminen, smolttien alasvaellusreitin yleissuunnittelu, esiselvitys Raasakan vanhan uoman kalataloudellisen ja virkistyksellisen arvon nostamisesta)

3. Joen arvoa nostavien pienempien kehittämistoimenpiteiden edistäminen

Hankkeen nimi liittyy vanhaan uittosanastoon. Otva tarkoitti toisesta päästä törmään kiinnitettyä ohjainpuuta, joka esti pölkkyjen tarttumista rantaan ja suman syntymistä. Hankenimenä Iijoen otva symboloi hankkeen tavoiteltua roolia Iijoen kehittämistyön ja vaelluskalojen sujuvammassa kulussa.

Hankkeen hallinnoija oli Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osatoteuttajana toimi Luonnonvarakeskus. Vesistövisio-osuudesta vastasivat ostopalveluna Pöyry Finland Oy, Akordi Oy ja Mapita Oy yhteistyössä hankkeen hallinnoijan kanssa.

Hankkeen päärahoittaja oli Euroopan unioni (ELY-keskus/EAKR). Muita rahoittajia olivat PVO-Vesivoima Oy, Iin kunta, Oulun kaupunki, Pudasjärven kaupunki, Taivalkosken kunta, Kuusamon kaupunki, Luonnonvarakeskus ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Budjetti: 917 332 e
Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus
Toteutusaika: 15.10.2015-14.10.2018
Projektipäällikkö: Mirko Laakkonen

Laaja Iijoen vesistöalueen kehittämishanke, Iijoen otva, päättyi lokakuussa 2018. Otva-hankkeen tuloksia ovat muun muassa vuoteen 2030 ulottuva vesistövisio, lohikalojen alasvaellusreittien yleissuunnitelma, Raasakan voimalaitospadon kalatien rakennussuunnitelma sekä älykalatiesuunnitelma. Lisäksi käynnistettiin uusia hankkeita ja Raasakan kalateiden vesiluvan haku. Yksi tärkeimpiä saavutuksia oli, että Iijoen vesistöalueen kehittämiseen onnistuttiin muodostamaan uusi toimintamalli ja järjestämään viiden vuoden koordinointirahoitus.

Hankkeen visio-osuudessa Iijoelle muodostettiin vesistövisio, laadittiin vision toteuttamista tukeva toimenpideohjelma sekä muodostettiin toimintamalli, jonka turvin Iijoen vesistöaluetta voidaan kehittää jatkossakin. Lisäksi luotiin Iijokiwiki Järvi-meriwikialustalle, toteutettiin Iijoen arvot -paikkatietokysely, järjestettiin Iijoki Foorumit vuosina 2017 ja 2018 sekä paikallistapaamisia alueen kunnissa. Laajapohjainen neuvottelukunta oli tärkeässä roolissa visioprosessin edistämisessä. Eri toimijoiden välinen yhteistyö parani Otva-hankkeen aikana merkittävästi.

Lohikalojen alasvaellusreittien yleisssuunnittelu oli tärkeä osa Otva-hanketta. Suunnittelusta vastasi hankkeen osatoteuttaja Luonnonvarakeskus. Iijoen voimalaitosten yläkanavilla mitattiin veden virtausnopeuksia eri virtaamatilanteissa (konsulttiyhteistyö, Luode Consulting Oy). Mittaustulosten pohjalta laadittiin virtausmallit (konsulttiyhteistyö, Fortum Power and Heat Oy). Haapakosken voimalaitoksella tehtiin lohen vaelluspoikasten seurantatutkimus. Seurantatutkimuksen ja virtausmallien tiedot yhdistämällä muodostettiin ehdotukset smolttien alasvaellusreiteiksi. Alasvaellusreitti koostuu kahdesta osasta: yläkanavaan sijoitettavasta ohjausaidasta sekä voimalaitoksen yhteyteen sijoitettavasta alasvaellusväylästä. Otva-hankkeessa laadittu suunnitelma luo pohjan alasvaellusreittien rakentamiselle Iijoen voimalaitoksien yhteyteen. Suomen ensimmäinen smolttien ohjausaita valmistuu vuonna 2019 osana Iijoen vaelluskalakärkihanketta.

Iijoen alin voimalaitos sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä mereltä Raasakassa. Raasakan voimalaitospadon kalatielle laadittiin Otva-hankkeessa rakennussuunnitelma (konsulttiyhteistyö, Maveplan Oy, Ponvia Oy). Suunnitteluun yhdistettiin Otva-hankkeessa tehty älykalatiesuunnittelu (konsulttiyhteistyö, Maveplan Oy, Simsonar Oy). Hanke osallistui myös Raasakan kalateiden luvanhakijaneuvotteluihin. Neuvottelujen tuloksena vesiluvan hakijoiksi varmistuivat PVO-Vesivoima Oy ja Metsähallitus. Vesilupahakemus on käsittelyssä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Raasakan voimalaitospadon kalatien rakentaminen käynnistyy mahdollisesti vuonna 2019.

Hankkeen jokityöryhmässä laadittiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa kooste Iijokivarren kalastusjärjestelyistä. Jokityöryhmä valmisteli lisäksi muun muassa Iijoen vaelluskalakärkihankkeen toimenpiteitä.

Otva-hankkeen myötä käynnistettiin Iijoen vaelluskalakärkihanke, Raasakan vanhan uoman yhteistyöhanke, Iijoen taimenen genetiikkaselvitys, Tyräjärven-Koviojärven vesistön ja valuma-alueen kunnostushanke sekä Tyräjärven pikkukalat kiertoon -biotaloushanke.

Kokoavasti voidaan todeta, että Otva-hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti, monilta osin asetetut tavoitteet ylitettiin.