Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71251

Hankkeen nimi: Energiatehokkuudella ja asuinaluekohtaisella energiantuotannolla lisää Cleantech-liiketoimintaa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: 03 82818

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Liski Minna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.liski(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 1758

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, 0855115-7
Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK, 2617489-3
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 0245904-2
Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy, 0681365-1
Laurea-ammattikorkeakoulu, 1046216-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Euroopan tasolla rakennussektori käyttää 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja rakennukset aiheuttavat 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Uudet alueelliset energiantuotantoratkaisut yhdessä energiatehokkuustoimenpiteiden kanssa mahdollistavat kiinteistöihin ja alueiden energiankulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen vähentämisen.

Hankkeessa selvitetään yhteistoiminta-alueen energiatehokkuuden ja cleantech-osaamisen kärjet ja tuotetaan alan toimijoita tukevaa sähköistä markkinointi- sekä viestintämateriaalia. Tavoitteena on yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen edistäminen. Yrityksiä osallistetaan hankkeeseen mm. NIA (Nordic Innovation Accelerator) -alustan avulla.

Hankkeessa kootaan laaja-alaisesti energia- ja cleantech-alan yrityksiä, viranomaisia, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä muita sidosryhmiä mukaan suunnittelemaan kolmelle kohdeasuinalueelle energiatehokkaita ja asuinaluekohtaisia energiaratkaisuja. Kohdeasuinalueet ovat eri suunnitteluvaiheissa ja niillä on erilaisia vaatimuksia ja tarpeita, jotka suunnitelussa on otettava huomioon. Energiatarkastelun, päästömallinnuksen ja kustannustarkastelun avulla kaikille alueille luodaan kehityspolku.

Yritykset ja muiden sidosryhmien edustajat kutsutaan osallistumaan hankkeen aikana kolmeen tulevaisuustyöpajaan, joissa tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä rakennetaan vaihtoehtoisia skenaarioita ja tuetaan energiatehokkaiden alueiden suunnittelua sekä kestävien strategioiden luomista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Energiatehokkuus- ja hajautetun energiantuotannon pk-yritykset yhteistoiminta-alueella, virkamiehet, päättäjät, pilottialueiden sijoittajat ja rakennuttajat.

Kohdeasuinalueiden kuvaukset:

Lahti, Askonalue
Pinta-alaltaan yli 30 hehtaarin suuruinen Askonalue on vanha teollisuusalue, jossa sijaitsivat Askon ja Upon entiset tuotantolaitokset. Alueen nykyinen omistaja Renor on viime vuosina investoinut voimakkaasti alueen kehittämiseen. Olemassa olevan rakennuskannan kehittämisen ohella Askonalue muodostaa tulevina vuosina merkittävän kaupunki ja täydennysrakentamisen kohteen Päijät-Hämeen alueella. Alueen vahvuus on myös keskeinen sijainti Lahden keskusta-alueella sekä kaupungin rautatieaseman ja kehittyvän Matkakeskuksen vieressä. Askonalueella on vielä huomattava potentiaali kehittyä ja kasvaa, sillä kiinteistöllä on voimassa olevan kaavan mukaista rakennusoikeutta käyttämättä 250 000 kerrosneliötä. Historiallinen teollisuusmiljöö sekä alueen olemassa oleva palvelu- ja toimijaverkosto ovat vahva perusta aluekehitykselle. Renor on laatinut Askonalueen kehittämissuunnitelmaa yhteistyössä Radanvarren arkkitehtuurikilpailun voittaneen Arkkitehtitoimisto AJAKin kanssa. Suunnitteluvisioissa Askonalue rakentuu 14 korttelista, jossa asutaan ja työskennellään kaupunkimaisessa ympäristössä. Tavoitteena on siirtyä nopeasti vaiheittain etenevään toteutukseen yhteistyössä kaupungin, alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Riihimäki, Peltosaari
Peltosaaren pääosin kerrostalovaltainen asuinalue Riihimäellä on rakennettu 1970- ja 80-lukujen aikana keskustan välittömään läheisyyteen. Peltosaaren suurimpia vahvuuksia ovat alueen sijainti, luonnonläheisyys ja alueellinen väljyys. Suurimmat ongelmat liittyvät asuntojen ja kiinteistöjen kuntoon, energiatehokkuuteen ja sosiaalisiin ongelmiin. Peltosaaresta on mahdollista kehittää uusi ekologisen lähiöuudistuksen näyteikkuna Riihimäelle. Uusiutuvan energian käyttö Peltosaaressa on aurinko- ja tuulienergian osalta suhteellisen helppoa talojen hyvän suuntauksen ja yksinkertaisten muotojen vuoksi. Riihimäen kaupunki on vahvasti sitoutunut kehittämään 2 800 asukkaan Peltosaarta. Peltosaaren länsiosaan on tehty yleissuunnitelma, jossa on osoitettu runsaasti uusia rakennuspaikkoja asuin- ja toimitilarakentamiselle. Peltosaaresta tavoitellaan viihtyisää asunto- ja keskustatoimintojen aluetta ja vetovoimaisia kasvoja pääradan suuntaan. Peltosaaren kehittämiseksi järjestettiin 2011 arkkitehtikilpailu, jonka tulosten pohjalta alueelle laadittiin maankäytön yleissuunnitelma, jonka valmisteluissa asukkaat olivat aktiivisesti mukana. Ensimmäiset uudisrakennukset alkavat rakentua vuonna 2016.

Hämeenlinna, Engelinranta
Hämeenlinnan ruutukaavakeskustan etelälaidalla sijaitsee Engelinranta, joka on nykyisin lähinnä kaupan ja pysäköinnin aluetta. Engelinranta on tärkeä virkistysalue uimahalleineen, rantoineen ja urheilukenttineen. Alueen osayleiskaavatyö on käynnistynyt vuonna 2013 ja se tarkoitus saada pääkseen vuoden 2015 loppuun mennessä. Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää Engelinrannasta nykyistä kaupunkikeskustaa täydentävä korkeatasoinen alue, jossa on erityyppisiä energiatehokkaita ja vähähiilisiä asumisen ratkaisuja ja monipuoliset virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Engelinrannan asuinalue on mahdollista toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, sillä alue tukeutuu olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin, palveluihin, katuverkkoon, joukkoliikenteeseen ja virkistysverkostoon.
Engelinrannan kaavoituksen pohjaksi on pidetty arkkitehtikilpailu v 2007. Tavoitteena on nollapäästöinen matala-energia-alue.


Hankkeen valmisteluvaiheessa mukana olleet yritykset ja niiden kuvaukset:

Ruukki SSAB
Ruukki on osa SSAB-teräsyhtiötä. Energiatehokkaiden rakentamisen ratkaisujen Ruukki Construction valmistaa rakennuskomponentteja, kuten rakennusten teräsrunkoja, kantavia katteita, julkisivutuotteita ja seinissä käytettäviä sandwich-paneeleja. Ruukin energiapaneelit voivat tuottaa kolmanneksen säästön lämmitys- ja jäähdytyskuluihin. Ruukin energiapaalut toimivat rakennuksen normaalin perustuspaalun lisäksi osana rakennuksen talotekniikkajärjestelmää. Paaluissa on valmiina tila energiankeruuputkille. Tuotteiden lisäksi Ruukki Construction tarjoaa suunnittelu- ja asennuspalveluja. Hämeenlinnan Ohutlevykeskus, mikä on Hamkin ja Ruukin yhteinen Energiatehokkuus- pilotti , tarjoaa tulevaisuudessa tutkimustietoa energiatehokkaista ratkaisuista kuten ecopaalut, maalämpö aurinkopanelit sekä erilaiset aurinkokerääjäpintamateriaalit.

Enegia Oy
Enegia Oy on riippumaton energianhallinnan asiantuntijayritys, joka tarjoaa energian hankintaan, myyntiin ja käytön tehostamiseen liittyviä ratkaisuja yrityksille, kiinteistönomistajille, energiayhtiöille ja julkiselle sektorille. Yrityksen palveluiden avulla voidaan esimerkiksi parantaa asiakkaan energiatehokkuutta optimoimalla kiinteistön taloautomatiikka, rakenteet, tilojen käyttö ja valitsemalla kannattava lämmitysmuoto.

Renor Oy
Renor Oy on kiinteistökehitys- ja kiinteistösijoitusyhtiö. Yritys toteuttaa toimitilaratkaisuja uuden elinkaaren ansaitsevissa kaupunkikiinteistöissä.

Aurime Oy
Aurime Oy on erikoistunut uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävien lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen kehittämiseen ja myyntiin.

Muut kumppanit:
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA

4.2 Välilliset kohderyhmät

Asukkaat, opiskelijat, oppilaitokset, ympäristö ja energiayhtiöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 401 401

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 397 063

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 573 434

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 567 236

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme, Uusimaa, Kanta-Häme

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Hämeenlinnan, Riihimäen, Lahden

Kunnat: Inkoo, Hanko, Lohja, Hämeenlinna, Hollola, Riihimäki, Lahti, Siuntio, Raasepori, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöanalyysi pohjautuu pääosin Tilastokeskuksen keräämiin toimialakohtaisiin tilastotietoihin. Suomessa ympäristöliiketoiminnasta on julkaistu useita tilastoja, mutta vuosittainen tilastointi ei ole keskenään vertailukelpoista, johtuen alan määritelmien ja rajauksien muutoksista. Ympäristöliiketoiminnan tilasto on lisätty EU:n ympäristötilinpitoasetukseen vuonna 2014, jonka jälkeen tehtävät tilastot tulee noudattaa vähintään asetuksen vaatimuksia. Puutteena voidaan pitää sitä, että työllisten sukupuolijakaumaa ei tarvitse tilastoida. Uusin Suomea koskeva ympäristöliiketoimintaa koskeva tilasto on vuodelta 2013. Tämän mukaan ala työllisti noin 89000 henkilöä. Sukupuolijakaumaa ei kuitenkaan ole tilastoitu ja se pitää arvioida tilastokeskuksen muista toimialakohtaisista tilastoista. Hankaluutena on, että ympäristöliiketoiminnan ja muiden tilastoaineistojen toimialakohtaiset jaot eivät ole täysin samoja. Ympäristöliiketoiminnan suurimmat toimialat ovat teollisuus, palvelut ja rakentaminen, joista vain palvelualoilla sukupuolijakauma on lähes tasainen. Teollisuus ja rakentaminen ovat taas perinteisesti hyvin miesvaltaisia aloja. Tämän perusteella hankkeen cleantech-yritystoiminnan kohderyhmä on miesvaltainen (työllisistä 70 % miehiä). Sukupuolivaikutusten arviointi on tehty myös Suvauskoneella ja huolimatta Cleantech-alan miesvaltaisuudesta, analyysin tulos on, että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmistelussa sukupuolinäkökulmaa on peilattu cleantech-yritysten kannalta, mutta toisaalta asuinalueiden tulevaisuuden asukkaiden näkökulma on myös tärkeä. Hankkeen puitteissa syntyvän materiaalien suhteen sukupuolinäkökulma ei ole keskeisessä roolissa, mutta naisten ja miesten erilainen lähestymistapa energiatehokkuustoimia kohtaan voidaan ottaa huomioon sen tuottamisessa. Perinteisesti ajateltuna miehet ovat kiinnostuneita teknisistä ratkaisuista, kun taas naiset ovat valmiimpia muuttamaan omaa käyttäytymistään ja kulutustottumuksiaan. Valtavirtaistaminen tarkoittaa hankkeessa myös prosessia, joka saa sisältöä koko hankkeen ajan. Hankkeeseen liittyvät osallistamisen eri tasot huomioivat kulloisenkin sukupuolijakauman ja näin pyritään tuottamaan kiinnostuksen aiheita sukupuolista riippumatta. Asuinalueiden suhteen valtavirtaistamisessa voidaan huomioida myös sukupolvien ja etnisten taustojen asettamat erot. Hankkeen ympäristöliiketoiminnan kohdeyritykset ovat todennäköisesti selvästi miesvaltaisia (kts. edellinen kysymys).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin päätavoite on luoda asuinalueille kokonaisvaltaisia energiatehokkuustoimenpiteiden kehityspolkuja, jossa cleantech-yritystoiminnan tarkastelu on keskeisessä asemassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Hankkeen avulla vähennetään energiankulutusta ja luodaan kehityspolut uusiutuvan energian tuotantoon. Näin ollen vähennetään fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja sitä kautta luonnonvarojen kulutusta. Uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksissa otetaan huomioon erilaisten ratkaisuiden ympäristöllinen kestävyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Energiankulutuksen tehostaminen ja oma energiantuotanto parantaa alueen valmiutta vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Ilmastonmuutoksen myötä mm. perinteiset energiantuotantoketjut saattavat vaarantua.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 6
Hankkeessa tunnistetaan karkeasti uusiutuvan energian paikallisen tuotannon vaikutukset biodiversiteettiin. Oletus on kuitenkin, että perinteiset energiantuotanto- ja raaka-aineidenhankintaketjut omaavat suuremman biodiversiteettiin kohdistuvan riskivaikutuksen. Asuinalueen viihtyvyyden lisääminen tarkoittaa usein viheralueiden suurempaa huomioimista, mikä osaltaan lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Vaikutukset pinta ja pohjavesiin ovat vähäiset, mutta toisaalta perinteisten energiantuotantoketjujen käytön vähentämisellä voidaan välttää niiden negatiivisia vesistövaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Valittujen kohdealueiden välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 –ohjelman suojelukohteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Hankkeen keskeisenä teemana on energiatehokkuus, joka linkittyy vahvasti myös energiantuotannon materiaalitehokkuuteen. Vähentämällä energiankulutusta voidaan vähentää myös polttoaineiden kulutusta. Suuri osa uusiutuvaa energiaa paikallisesti tuottavista teknologioista, kuten aurinkovoima ja maalämpö tuottavat vain pieniä jätemääriä. Sen sijaan perinteiset polttolaitokset tuottavat paljon jätettä esimerkiksi tuhkan muodossa. Lisäksi polttoaineiden kuljetustarve vähenee, kun siirrytään paikallisesti tuotettavaan uusiutuvaan energiaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 8
Hankkeen toisena keskeisenä tavoitteena on uusiutuvan energian tuotannon lisääminen. Uusien asuinalueiden suunnittelussa alueellinen uusiutuviin energialähteisiin pohjautuva paikallinen tuotanto on lähtökohtaisesti tärkeässä asemassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Paikallinen energiantuotanto saattaa tukea paikalliselle työpaikkojen syntymiselle erityisesti laitevalmistajille ja urakoitsijoille. Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto tarvitsee myös vahvan palveluverkoston, joka edistää paikallisen, luotettavan ja ammattitaitoisen yritystoiminnan syntymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hankkeen osatavoite on asuinalueiden energiatehokkuustoimenpiteiden kokonaiskuvan ja kehityspolkujen luominen, mikä tarkoittaa sellaisen tiedon tuottamista, jota tarvitaan palvelujen kehittämisessä ja ohjaustyössä. Asuinalueiden suunnittelijoiden, rakentajien, asukkaiden sekä palveluntarjoajien yhteistyön lisääntymisen edellytyksiä ovat mm. energiatehokkuusasioiden laajempi tiedostaminen asuinalueen koko elinkaaren ajan. Tämä auttaa ja mahdollistaa kehittämistoimet, joilla asuinalueesta voidaan tehdä hiilineutraalimpi. Paikallinen ja monialainen palveluverkosto on avainasemassa siirryttäessä vähähiiliseen yhteiskuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Paikallinen uusiutuva energiantuotanto vähentää polttoaineiden kuljetuskustannuksia verrattuna malliin, jossa kaikki energia tuotetaan asuinalueen ulkopuolella ja vain osittain uusiutuvilla energialähteillä. Uudet asuinalueet suunnitellaan rakenteeltaan energiatehokkaammiksi, jossa asukkaiden liikkumistarve huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hankkeen teemat ovat hyvinvointia lisääviä. Hanke lisää tiedon saatavuutta ja sen periaatteellisena lähtökohtana on paikalllisen cleantech-yritysosaamisen tukeminen, mikä edesauttaa osaamisen hyödyntämistä ja kasvamista. Hankkeessa hyödynnetään työpajalähtöistä prosessia, jossa eri ryhmillä on varattu vaikutusmahdollisuus asuinalueen suunnitteluun.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Hanke edistää sukupuolten sosiaalista tasa-arvoa tasapuolisesti mm. luomalla viihtyisä asuinalue, jossa energiatehokkuustoimet ovat huomioitu koko elinkaaren ajan. Haasteena on purkaa perinteinen sukupuolikäsitys miesten ja naisten ammattialoista. Teollisuuden, energiantuotannon ja rakentamisen ammattiryhmät ovat perinteisesti olleet miesvaltaisia, mutta uusiutuvan energian hajautetun tuotannon lisääntyessä eri ammattiryhmät tarvitsevat laajempaa osaamista. Suunnittelu- ja palvelualojen merkitys tulee korostumaan yhä enemmän, kun energiantuotannossa siirrytään pienimuotoiseen paikalliseen tuotantoon. Tämä tulee tasapainoittamaan koko ympäristöalan työllisten sukupuolijakaumaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hanke on lähtökohtaisesti yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tukeva. Hankkeen toiminnassa eri ryhmien näkökulmat tulevat laajasti huomioitua mm. tulevaisuustyöpajojen myötä.
Kulttuuriympäristö 2 2
Asuinalueiden energiatehokkuuden lisääminen ja asuinaluekohtainen ympäristönäkökohdat huomioiva suunnittelu luo uudenlaisia kaupunkimaisemia, jossa ihmiset viihtyvät.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke on kaikilta osin ympäristöosaamista lisäävä. Hankkeessa ovat mukana ympäristöliiketoimintaa tukevia organisaatioita ja ympäristöosaamisen koulutusorganisaatioita laajalla rintamalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

ELLI – Energiatehokkuudella ja asuinaluekohtaisella energiantuotannolla lisää Cleantech-liiketoimintaa -hankkeen tavoitteena oli luoda energiatehokas, vähäpäästöinen ja joustavasti tulevaisuuteen katsova kehityspolku kolmelle kohdeasuinalueelle sekä tehdä näkyväksi energiatehokkuus- ja cleantech-osaaminen Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Uudellamaalla.

Hankkeessa suunniteltiin Lahden Askonalueelle, Hämeenlinnan Engelinrantaan ja Riihimäen Peltosaareen vaihtoehtoisia energiaratkaisuja ja hahmotelmia alueiden tulevaisuudesta. Alueille luotiin tulevaisuuden skenaarioita kolmessa työpajassa, joihin kutsuttiin yrityksiä ja kaupunkien edustajia. Energiantuotantovaihtoehtojen ympäristövaikutuksia vertailtiin elinkaariarvioinnin ja myös muiden laskureiden avulla. Hankkeessa perehdyttiin lisäksi kohdeasuinalueiden erityispiirteisiin, kuten pohjavesienergiaan, kaavoituksen vaikutuksiin ja energiatehokkuusremontteihin. Askonaluetta ja Peltosaarta koskeviin osahaasteisiin haettiin ratkaisuja NIA (Nordic Innovation Accelerator) -alustan avulla.

Hankkeessa selkeytettiin myös cleantech-liiketoiminnan tilannetta ja siihen liittyviä kehitystarpeita Lahden, Lohjan ja Hämeenlinnan seuduilla. Lisäksi Lahden alueella edistettiin cleantech-yritysten markkinointia ja tuotettiin yhteistyössä yritysten kanssa sisältö uudelle SmartLahti-sivustolle: https://www.smartlahti.fi/

Pääosa hankkeen tuloksista esitellään 13 artikkelin julkaisussa, jonka kirjoittamiseen osallistuivat kaikki osatoteuttajat: Vanhamäki & Korpijaakko (toim.): Näkökulmia energiatehokkuuteen ja tulevaisuuden asuinalueisiin: ELLI - Energiatehokkuudella ja asuinaluekohtaisella energiantuotannolla lisää Cleantech-liiketoimintaa -hankkeen tuloksia. Julkaisu löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-827-270-3

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi